Miksi Suomi tarvitsee talouskasvua?
Tämän päivän Helsingin Sanomissa (9.7.2012) kirjoittaa vihreiden Osmo Soininvaara otsikolla "Verotus on kytkettävä irti työnteosta". Hänen mukaansa talouskasvua tulisi toisaalta hidastaa ja toisaalta ohjata sitä vähemmän luonnonvaroja kuluttavaan suuntaan.
Olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa siitä, että verotuksen painopistettä kannattaisi ohjata kulutuksen suuntaan (esimerkiksi arvonlisäveron ja energiaveron nostaminen). Lisäksi olen samaa mieltä työurien pidentämisestä, osa-aikaisen työn lisäämisestä ja pienipalkkaisten töiden hyväksymisestä.
Sen sijaan olen eri mieltä Soininvaaran kanssa talouskasvun (tietoisesta) hidastamisesta. Koko vaatimus haiskahtaa pahasti ns. degrowth -liikkeeltä, jonka ajatusmalli muistuttaa lähinnä hippiliikettä. En näkisi talouskasvun ja ympäristönsuojelun välillä sovittamatonta ristiriitaa. Nähdäkseni teknologian kehitys pystyy ratkaisemaan näköpiirissä olevat ongelmat - uskokaa tai älkää.
Miksi taloudellinen kasvu on välttämätöntä Suomelle? Tänä keväänä valmistunut Kari Stadighin työryhmän raportti "Pääomamarkkinat ja kasvu" (s. 22) luettelee neljä syytä.
- Valtio velkaantuu 7 miljardia euroa vuosittain ja pelkästään korkomenojen osuus on 2,2 miljardia euroa vuosittain. Jälkimmäinen summa vastaa pian Suomen puolustusbudjettia.
- Eläkevastuut kasvavat yli 20 miljardia euroa vuosittain. Eläkejärjestelmässämme on varoja 140 miljardin euron edestä, mutta tulevat vastuut ovat noin 500–600 miljardia euroa.
- Työvoima supistuu 150 000 henkilöllä 2030-luvulle tultaessa. Yhä pienempi työtä tekevä väestönosa kustantaa yhä suuremman joukon eläkkeitä.
- Kuntasektorin kustannukset kasvavat nopeammin kuin BKT.
Kannattaa katso myös Stadighin esitelmä asiasta Sampo Oyj:n yhtiökokouksessa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Soininvaaran esittämä vaihtoehto on monellakin tapaa kiehtova, mutta se ei tule toimimaan käytännössä kivuttomasti. Siihen liittyy, suurtyöttömyyttä sosiaaliturrvanleikkauksia yms.
Luonnonsuojelu ja talouskasvu eivät ole yhteensovitettavissa. Luonnonsuojelua on se, mikä vähentää kulutusta eli luonnonvarojen kuormitusta ja pyrkii säilyttämään elonkehän elinkelpoisena tuhoamatta sen luontoa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun puhutaan biopolttoaineista tai palmuöljyistä. Luonto ei kaipaa suojelua kuin ihmiseltä itseltään, joka aivan häikäilemättömästi on valmis ulosmittaamaan luonnonvaroja talouskasvun tarpeisiin.
Insinööri on luonut nykyiset ongelmat ja hän saa luvan myös ratkaista kyseiset ongelmat. Teknologian kehittymisen myötä pieneniviä raaka-aineita pystytään käyttämään yhä tehokkaammin. Otetaan esimerkkinä autojen jatkuvasti laskevat päästöt ja polttoaineen kulutus - puhumattakaan hyödyistä siirryttäessä käyttämään fossiilisten polttoaineiden sijasta biopolttoaineita. Ja autoesimerkissä edelleen: uusista autoista pystytään kierrättämään jopa 95 prosenttia.
Asioiden kieltäminen ja kehityksen pysäyttäminen ei ole vastaus. Päinvastoin, nyt tulisi keskittyä tehokkaamman (ja ympäristöystävällisemmän) teknologian kehittämiseen. Vaikea nähdä teknologian kehittymistä ilman talouskasvua.
> Luonto ei kaipaa suojelua kuin ihmiseltä itseltään...
Hyvin sanottu.
Yksi perusväitteistä oli, että jos tavoittelemme parempaa elämän laatua, olisi vapaa-ajan lisääminen tähän paljon parempi keino kuin työajan tai palkan lisääminen. Mitä mieltä olet tästä väitteestä? Kysehän on kuitenkin lopulta siitä miten teemme elämästämme mahdollisimman hyvää.
Maksatko putkimiehelle siitä, että hän toimii "degrowth" ja tekee työnsä vain silloin kun se sattuu soveltumaan hänen vapaa-aikaansa?
Ihan mielenkiintoinen ajatus se, että vapaa-ajan lisääminen parantaisi elämän laatua enemmän kuin työn lisääminen. Ainakin työelämää tulisi joustavoittaa niin että voisi tehdä oman rytminsä mukaan halutessaan vaikka lyhyempää päivää.
Ajatus on joko aivokuollut tai mitä erinomaisin, riippuu vain siitä, onko kyseessä yksilön itse rationaaliseksi arvioima toimenpide, vai hallituksen tms. muitten puolesta päättämä periaate.
Toisaalta osa tuosta väitteestä voidaan lukea siten, että oletat esim. palkkoja voitavan tuosta noin vain lisätä -- ilman vastaavaa työntekoa. Tässäkin taloudellisessa tilanteessa ei ole myöskään yhtään ennenkuulumatonta, että ihmiset lisäävät työaikaansa ilman vastaavaa palkanlisää vain pitääkseen työpaikkansa.
Oletusta ei ole. Eli ainakin ne mallit joihin itse olen tutustunut lähtevät siitä, että nimenomaan palkkalaiset tinkivät omasta tulotasostaan ja saavat vastikkeeksi vapaa-aikaa. Näihin malleihin ei tietääkseni missään olla esitetty, että vapaa-ajan lisäys tapahtuisi niin, että palkat pysyisivät samana, mutta vapaa-aika lisääntyisi. Eli oletettua lisäkuormaa työnantajille ei syntyisi. Lisäksi tutkimusten mukaan ihmisten työteho on optimaallinen nimenomaan noin 6 tunnin jaksoissa eikä pidemmissä joten ainakin näiden tietojen mukaan myös yrittäjän saama työteho kasvaisi...
Parempaa elämänlaatua vapaa-aikaa lisäämällä - aikana jolloin ihmiset eivät osaa jäättää älypuhelintaan ja sähköpostiaan edes lomalla.
Parempaa elämänlaatua vapaa-aikaa lisäämällä - ihmisille jotka kamppailevat pätkätöiden ja toimeentulon rajamailla.
Parempaa elämänlaatua vapaa-aikaa lisäämällä - ihmisille joiden viikon talviloma uhkaa kaataa koko projektin.
Ihmiset jotka eniten kaipaisivat vapaa-ajan lisäämistä palkankorotusten sijaan toimivat vaativissa kovapalkkaisissa tehtävissä. Ajatus vapaa-ajan lisäämisestä on jalo mutta kaatuu viimeistään korvaavan kompetenssin puutteeseen.
Suomihan saa talouskasvunsa tuonnin romahtaessa.
Soininvaaran tekstin oleellinen sisältö olikin globaalissa raaka-aineiden verottamisen tarpeessa. Jälleen hidas tie kulkea, mutta juuri siksi tarvitaan EU:ta. Ottamaan etunojaa ihmiskunnalle välttämättömissä asioissa, joiden kanssa Suomi ei voi yksin edetä.
"..mutta juuri siksi tarvitaan EU:ta. Ottamaan etunojaa ihmiskunnalle välttämättömissä asioissa, joiden kanssa Suomi ei voi yksin edetä."
Suorastaan liikuttavaa tuo usko EU-byrokraattien autuaaksi tekevään voimaan.
Sopii kuitenkin mulle, kunhan saadaan valvojalle valvoja, tälle valvojalle valvoja, sitten vielä joku tosi iso supervalvoja, jota valvoisi vielä joku hypervalvoja.
Mutta millä VARMISTETAAN, ettei hypervalvoja sittenkin vedä välistä, kuten EUssa on AINA ollut tapana?
Meinaan vain sitä, että korruptio ja EU byrokratia (sama asia) on niin syvään juurtunut, että millään nykyisenkaltaisella tai tulevalla systeemillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Kaikki luotto on jo mennyt, koska kaikki on päivänselvästi näkyvissä: eurooppaa johtaa lähinnä apinan tasolla olevat välistävetäjät.
Ainoa mikä jää jäljelle, mikä voisi toimia, olisi hyvin hyvin minimalistinen rakenne, jonka tulisi olla 100% läpinäkyvä 24/7/365.
Mutta eihän minimalistinen rakenne tarkoittaisi oikeastaan muuta kuin vallan siirtoa markkinoille. Luotatko markkinoihin todella noin paljon?
No määrittele "markkinat"..
Mulle se meinaa keskiluokkaista Oikua ja Eikua, jotka miettii mitä ostaisi tänään. Tai, kun Oiku ja Eiku valitsee kahdesta luurista toisen. Kun toista luuria on valittu tarpeeksi, käy niin kuin Nokialle, jonka luuria ei ole valittu, ja Nokia tulee alas kuin wtc-tornit.
Ei ole olemassa mitään "markkinavoimia", jotka puhisee kattohuoneistoissa sikarit suussa.
Markkinavoimat on SINÄ ja MINÄ.
Jos en näihin, tavallisiin kansalaisiin luota, niin keneen sitten?
Ban Ki Mooniin?
Älä unta näe.
Ja jos Marko Kiveläkin nyt vain uskaltaisi katsoa todellisuutta silmästä silmään, niin ainoa taho maailmassa, joka ei tule huonoina aikoina alas, kuten esim. Nokia tulee, tehtyään kunnon kämmejä, on BYROKRATIA.
Byrokratian ei tarvitse välittää mokaako se vai ei. Eikä se siitä muuten välitä tuon taivaallista paskaakaan. Se saa rahoituksensa ihmisiltä, ottaa sen väkisin, ja antaa sen vaikka projekteihin Höyhenssaarille jos siltä sattuu tuntumaan.
En voi ihan oikeasti käsittää, että tämän älyäminen on näin perkeleen vaikeata.
Karkeasti sanottuna luotan enemmän niihin jotka on valittu demokraattisesti toimimaan yhteisen hyvän eteen kuin niihin jotka isolla rahalla operoidessaan koittavat saada mahdollisimman suuren siivun itselleen. Esimerkiksi luotan kansanedustajiin enemmän kuin sijoituspankkiireihin, luotan virkamiehiin enemmän kuin pääomasijoittajiin, luotan myös poliisiin enemmän kuin vaikkapa keskusliikkeiden johtoon, ja oikeuslaitokseen enemmän kuin maahamme pesiytyneisiin puolihämäriin rakennusliikkeisiin.
Mitä -todisteita- sulla sattuisi olemaan, että tuo luottamus voisi olla edes etäisesti ANSAITTU?
Kokeillaans vaikka sellaista, että joka ikisissä vaaleissa viimeiset 30 vuotta, on luvattu parantaa köyhien asemaa, lisää tukea sairaille, vanhuksille ja vammaisille. MILLOINKAAN mitään parannuksia ei ole tehty. Ehei.
- valtion talous kasvoi 2000 - 2010 hieman vajaalla 20 miljardilla eurolla. Lue uudelleen, noin 20 miljardilla eurolla. Peruspalvelut pysyi laman tasolla.
- samaan aikaan julkinen sektori paisui kuin mummon taikina yli kipon.
Virkamiehet? Onko EIT.ssä vähän jonossa asioita Suomen virkamiehien -avoimen- mielivallan seurauksena?
- miksi Suomeen ei haluta perustuslakituomioistuinta? Häiritsisikö se virkamiesten vallankäyttöä vähän liikaa?
Ja miksi Suomessa ostovoima on läntisen euroopan heikoin, kun samaan aikaan verotus on korkeinta? Silkkaa kansalaisten jalomielisyyttä? Samaan aikaan kun peruspalvelut on kuin ryssistä?
Kop Kop.
Kyllä uskovainen saa olla, mutta kun sitä tungetaan mun kurkkuun, sanon että EI KIITOS.
Lisäys:
Suomessa on noin 84 000 ihmistä julkisessa HALLINNOSSA. Näiden komennossa on vain 20 000 operatiivista virkamiestä. ELI, kahta työmiestä kohden on noin kahdeksan esimiestä. Hip hei.
Ja miksi Suomi on AAA-valtio?
Koska se ottaa kansalaisiltaan KAIKEN mikä irtoaa ja palauttaa takaisin absoluuttisen minimin.
Onnea vaan.
Ja en tosiaan osaa nähdä siinä mitään väärin, että ihmiset tekisi kaikenlaista pienyrittämistä itsekseen, käsitöitä ja kaikkea kivaa ja myisi näitä 100% verovapaasti.
Parempi se olisi, kun yhteiskunnassa olisi vielä ostovoimaa pienen verotuksen ansiosta, että ihmiset olisi OMILLAAN mieluummin kuin valtion tississä kiinni.
SITTEN ne, jotka ei kykene tekemään töitä fyysisen tai psyykkisen VAMMAN takia ---> saisi jopa sitä paljon puhuttua tukea. Näidenkään EI pitäisi mennä ANELEMAAN noin kymmeneltä eri luukulta kymmentä pientä tukea, vaan, yhden luukun tulisi riittää.
"Karkeasti sanottuna luotan enemmän niihin jotka on valittu demokraattisesti toimimaan yhteisen hyvän eteen kuin niihin jotka isolla rahalla operoidessaan koittavat saada mahdollisimman suuren siivun itselleen."
Luottamus ei kuitenkaan mene todellisen maailman edelle tässäkään tapauksessa. Sillä nuo mainitsemasi "isolla rahalla operoijat" ovat aikusten oikeasti joutuneet tuottamaan jotain sellaista markkinoille mitä ihmiset tarvitsevat.(elleivät siis satu tuntemaan noita luottamuksesi ansainneita demokraatisesti valittuja hyviäveljiä, jotka vippaavat heille etuuksia.)
"Demokraatisesti" valitut "luotettavat" päätäjät sen sijaan ovat valittu sen mukaan, kuka on uskaltanut luvata varastetuista rahoista suurimman etuuspotin mahdollisimman suurelle joukolle mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Riippumatta siitä toteuttaako päättäjä lupauksiaan tai ei.
Nykydemokratia on verratavissa tilanteeseen jossa kaksi sutta ja lammas äänestävät siitä, että kuka syödään.
Juhani, olet kylläkin väärässä. Tuo pätisi jos puhuisimme perinteisistä yrittäjistä, mutta nykymaailmassa itsessään mitään todellista reaalista hyvää tuottamaton sijoituspeli on ottanut selkävoiton reaalitaloudesta.
Jos puhuttaisiin perinteisestä kotimaisesta yrittäjästä markkinoiden hallitsevana toimijana en katsoisi tarvetta moiseen epäluuloon, mutta he ovat finanssimarkkinoiden edessä miltei yhtä haavoittuvia kuin tavallisen kuluttajatkin.
Mitähän luulet, että tapahtuisi jos eräänä päivänä kaikki pienyrittäjät olisi häippässeet vain jonnekin?
voin kertoa: "who is John Galt"
"Jos puhuttaisiin perinteisestä kotimaisesta yrittäjästä markkinoiden hallitsevana toimijana en katsoisi tarvetta moiseen epäluuloon, mutta he ovat finanssimarkkinoiden edessä miltei yhtä haavoittuvia kuin tavallisen kuluttajatkin."
Kuinka mahtavan röyhkeästi sitä voikaan heitellä mutuja ilmaan..
Ihan vain tiedoksi. Pienyrittäjällä ei ole mitään oikeuksia tässä maassa. Ei yhtä ainutta. Saa toki käyttää teitä, mistä on maksanut itsensä kipeäksi, mutta siinä se. PK-yrittäjä on todellisuudessa lainsuojaton. Sen lisäksi, sun kaltaisten syntymästään todennäköisesti röyhkeäksi sosialistiksi kasvatatettujen sylkykuppi.
Risto, oliko tuo kemmenttisi minulle? Jos oli, niin luitko lainkaan sitä kommenttiani johon olit vastaavanasi? Nimittäin se ei oikein tunnu osuvan yhteen kommenttini kanssa.
"Juhani, olet kylläkin väärässä. Tuo pätisi jos puhuisimme perinteisistä yrittäjistä, mutta nykymaailmassa itsessään mitään todellista reaalista hyvää tuottamaton sijoituspeli on ottanut selkävoiton reaalitaloudesta."
Millälailla se, että ihmiset vaihtavat omistuksiaan erillaisisten osakeyhtiöiden liikeellelaskemilla osakkeilla on jotenkin "realitalouden" ulkopuolista toimintaa yhtään enempää tai vähempää kuin se, että sinä ostat perniteiseltä kotimaiselta yrittäjältä hänen tekemänsä tuotteen?
Toki on selvää, että valtioiden huonon finanssi- ja velkapolitiikan seurauksena aiheutunut kupla puhkesi markkinoiden huomatessa päätäjien sössimisen. Mutta eihän heitä tästä voida syyttää, markkinoiden kuuluukin toimia näin, tuoda esille pääoma joka on sijoitettu huonosti, jotta muut osaisivat olla tekemettä samaa virhettä eikä kallisarvoisia resursseja tulisi haaskatuksi mopen perseeseen.
"Jos puhuttaisiin perinteisestä kotimaisesta yrittäjästä markkinoiden hallitsevana toimijana en katsoisi tarvetta moiseen epäluuloon, mutta he ovat finanssimarkkinoiden edessä miltei yhtä haavoittuvia kuin tavallisen kuluttajatkin."
Valtion interventionistisen sosiaalidemokratian edessä yhtä haavoittuvia, kuin tavallinen kuluttajakin.
Marko,
joo, sorry. Vissiin matalapainetta pukkaa tai jotain. Meni hieman överiksi tuo ranttaukseni.
Pointtini on se, että sitä segmenttiä mitä eniten tarvittaisiin -yrittäjiä- kohdellaan edelleen vähän liian ylimielisesti ja ylenkatseisesti. Pidetään liian itsestään selvänä. Ei pitäisi pitää, koska jos se matto lähtee yhteiskunnan alta, Suomessa huudetaan itku kurkussa vaipat ja potat täynnä turhaan pyyhkijää pyyhkimään.
Toivottavasti EVMää ei ehditä ratifioida. EVMn ratifioinnin jälkeen euroklubin jäsenmailla on 15 vrk aikaa maksaa "jäsenmaksunsa" - jota ei koskaan palauteta - EVM:lle, joka on EU-rakenteiden ulkopuolelle perustettu luxemburgilainen syytesuojattu, verovapaa osakeyhtiö.
Suomen "jäsenmaksu" lähenee 13 miljardia euroa.
"en näkisi talouskasvun ja ympäristönsuojelun välillä sovittamatonta ristiriitaa. Nähdäkseni teknologian kehitys pystyy ratkaisemaan näköpiirissä olevat ongelmat - uskokaa tai älkää. "
Tätä viestiä voimakkaasti tuo aiemmin nimenomaan degrowth ja antinuclear-linjoilla ollut viheä ideoliogi Mark Lynas, joka uudessa kirjassaan "The God Species" tuo esiin hänen mielesään vihreän liikkeen pahat virheet mm. ydinvoiman vastustamisen. Lynas uskoo että ihminen pystyy tekniikan ja tieteen, "vihreän kasvun" avulla hoitamaan homman. Lääkkeitä hänen mukaansa ovat mm. ydinvoiman voimakas lisärakentaminen, urbanisoituminen, geeniteknologia ja "geoengineering" (mm. rikkisulfidiaerosolien ruiskutus stratosfääriin"! Provosoiva ja mielenkiintoinen kirja.
Älykäs selviää ongelmista, johon viisas ei edes joudu. Meidän tulisi elää viisaasti, eikä odottaa, että kyllä ne eteen tulevat ongelmat sitten ratkaistaan.
"Työvoima supistuu 150 000 henkilöllä 2030-luvulle tultaessa. Yhä pienempi työtä tekevä väestönosa kustantaa yhä suuremman joukon eläkkeitä."
Tässä on vastaansanomaton peruste pyrkiä lisäämään maahanmuuttoa Suomeen. Eli maahanmuuttoa tulisi lisätä tuhansilla joka vuosi seuraavan 20 vuoden aikana...
Niin, on vaikea ymmärtää, miten Suomessa työvoima voisi jotenkin automaattisesti vähetä. Jos töitä löytyy, löytyy tekijöitäkin. Kohta on tosin Viro ja Karjala imetty kuiviin, mutta vaikka Kiinasta tänne saataisiin miljoona työntekijää vuodessa, kunhan rajaa vähän avattaisiin.
Soininvaarasta sen verran, että hänen kannattaisi näissä kirjoituksiin vähän avata, miten talouskasvun hänen mielestään saa hidastaumaan ilman romahduksen riskiä. Ongelma kun tuppaa olemaan, että se huonokin kasvu on kiven takana lähi vuosina.
Eikä työajan lyhentymien mitään talouskasvun hidastumista takaa. Luulen, että Soininvaara on tässä asiassa väärässä. Hän nimittäin luulee, että jossain Ruotsissa tai Hollannissa työajat ovat lyhentyneet. Todellisuudessa avainhenkilöt tekevä siellä ihan yhät pitkää päivää kuin Suomessakin. Työajan lyhentyminen on merkinnyt lähinnä osa-aikaisen työ lisääntymistä. Rikkaissa maissa esimerkiksi naisilla on varaa keskittyä kotiin ja lapsiin ja sitä mahdollisuutta he käyttävä hyväkseen. Suomessa tullaan perässä.
Minusta alkaa vaikuttamaan siltä, että entistä harvempi velkaantunut valtio pystyy koskaan vastaamaan velvoitteistaan. Minkälaista talousihmettä sekin vaatisi, että niinkin säntillinen maa kuin Suomi pystyisi maksamaan velvoitteensa ja palauttamaan vakavaraisuutensa 80-luvun tasolle? Varmaan jotain samanlaista kuin mitä Länsi-Saksassa 2. maailmansodan jälkeen, mutta sellaista tuskin on näköpiirissä, kun kehittyvät maat ajavat ohitse.
Kyllä tässä näyttäisi pahasti käyvän niin, että edessä on velkojen ja velvoitteiden rajua alaskirjaamista tulossa tavalla tai toisella.
Allianzin talousjohtaja Paul Achleitner sanoi jo Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2011, että talouskasvua ei voi enää velkarahalla stimuloida.
Kasvua tai ei, velalla sitä ei enää voi auttaa.
Mitä oikea talouskasvu on? Sitä, että kyetään tuottamaan enemmän samalla energialla. Siis toisin sanoen, kun talous kasvaa, energian kulutus laskee. Asia on näin, koska yleensä tuottamisen tarve pysyy samana. Energian kulutus laskee->ympäristö kuluu vähemmän.
Sanoisin että aloittaja on oikeassa siinä että talouskasvua tarvitaan se on selvää.Olen kuitenkin myös sitä mieltä että sen merkitystä usein liioitellaan.Nälänhätää tänne ei kuitenkaan tule. Talouskasvua tärkeämpää on
-vaalipiirien lukumäärä
-oikeus elämään
-Suomen säilyminen itsenäisenä ei liittovaltiolle
-luonnon suojelu
-turvallisuus
Tärkeää talouskasvu on sitä en sano mutta vielä tärkeämpiä ovat nuo yllämainitut.Tarvitsemme tietysti ruokaa ja katon pään päälle.Mutta emme kaikenmaailman kännyköitä,autoja,tietokoneita,televisiota,cd soittimia yms kivoja ja hyödyllisiä juttuja ne tosin on mutta eivä elintärkeitä turvallisuus ja puhdas luonto on paljon tärkeämpää
Olen huolestunut siitä, että monet keskustelijat yksinkertaisesti eivät näe millaisen velkavuoren alla Suomi tällä hetkellä on. Mikäli emme halua tai pysty luomaan talouskasvua, niin tulevasta velkataakasta selviytyminen tulee muodostumaan erittäin haasteelliseksi. Ns. degrowth -malli merkitsisi vähintään annettujen eläkelupausten rajua karsimista.
Verotus irti työnmäärästä. Kaikille sama vero, teet vähän tai paljon.
Työnteosta ei siis rangaista, 27% vero kaikesta työstä kaikille.
Eläkeikää ei tule nostaa nuorisotyöttömyyden vallitessa. Mieluummin vanha eläkkeellä kuin nuori laapsilisiltä eläkkeelle.
Kansatalouden ja kansantuotteen kasvun kohdalla täytyy muistaa, että kyseessä on puhtaasti laskennallinen tilanne, ei reaalinen. Jotta ero selviäisi, annan pari esimerkkiä:
1) Jos minä ajan omakotitaloni nurmikon itse, ja naapurini tekee samoin, mitään ei tapahdu. Jos minä sen sijaan maksan naapurilleni satasen nurmikkoni leikkaamisesta, ja hän samoin satasen siitä, että minä leikkaan hänen nurmensa, niin VOT, kansantuote kasvoi kahdella sadalla.
2) Jos kunta hoitaa julkisen liikenteen liikennelaitoksella, kansantuote on siltä osin X. Jos kunta sitten yhtiöittää tuo laitoksen ja "ostaa" palvelun siltä "markkinahintaan", kansantuote "kasvaa" laskennallisesti X+Y. Reaalitaloudessa tilanne on kuitenkin sama, koska kunta ostaa tuon palvelun itseltään, ts. saa itse koko "kauppahinnan".
Jos perheesäämme jäsenet myyvät toinen toisilleen ruohonleikkureita, ei perheemme varallisuus kasva. Jos mamme Suomi käy sisäistä kauppaa, ei valtiomme varallisuus kasva.
Valtiomme varallisuus kasvaa ainoastaan ulkomaankaupalla, vientikaupalla, tekemällä tuotteita joita Ahvenanmaata kauempana halutaan.
Olet oikeilla jäljillä, "kansantuotteessa" jne. on kyse nimen omaan kirjanpidosta, ei reaalikasvusta. Eron selvittämiseksi vielä yksi esimerkki:
Jos yleinen hintataso nousee, mutta tuotantomäärä pysyy samana, "kansantuote" kasvaa. Sen sijaan jos tuotantomäärä kasvaa samalla kun hintataso laskee, "kasvua" ei tapahdu.
Keskustelu pelkästä kansantaloudesta ja -tuotteesta onkin täysin absurdia.
Ei se ihan noin mene. Ihmisten elintasoa kohottavaa reaalista omaisuutta syntyy kun tuotetaan tuotteita tai palveluita jotka lisäävät sitä. Tämän suhteen varallisuus kyllä lisääntyy vaikka suomalainen yrittäjä esimerkiksi rakentaisi suomalaisista tarvikkeista talon jonka myisi toiselle suomalaiselle. Eli varallisuus kasvaa ilman ulkomaankauppaakin. Oikeastaan ulkomaankaupan nostaminen eritysasemaan on pelkkä ajatusvirhe jossa kuvitellaan, että on jotenkin aidompaa kauppaa kun tekemämme tuotteen ostaa vaikkapa saksalainen kuin suomalainen.
Osut naulan kantaan:
"Ei se ihan noin mene. Ihmisten elintasoa kohottavaa reaalista omaisuutta syntyy kun tuotetaan tuotteita tai palveluita jotka lisäävät sitä. Tämän suhteen varallisuus kyllä lisääntyy vaikka suomalainen yrittäjä esimerkiksi rakentaisi suomalaisista tarvikkeista talon jonka myisi toiselle suomalaiselle. Eli varallisuus kasvaa ilman ulkomaankauppaakin. Oikeastaan ulkomaankaupan nostaminen eritysasemaan on pelkkä ajatusvirhe jossa kuvitellaan, että on jotenkin aidompaa kauppaa kun tekemämme tuotteen ostaa vaikkapa saksalainen kuin suomalainen."
Syy tähän on, että sekotetaan iloisesti a) kansantalous ja b) yritystalous. Kun saman virheen tekevät huippupoliitikot, ei ole ihme, että sen tekee "tavallinen" äänestäjä. Olen jo aiemmin viitannut aiheen opetuksen surkeaan tasoon kouluissamme.
Osut naulan kantaan:
"Ei se ihan noin mene. Ihmisten elintasoa kohottavaa reaalista omaisuutta syntyy kun tuotetaan tuotteita tai palveluita jotka lisäävät sitä. Tämän suhteen varallisuus kyllä lisääntyy vaikka suomalainen yrittäjä esimerkiksi rakentaisi suomalaisista tarvikkeista talon jonka myisi toiselle suomalaiselle. Eli varallisuus kasvaa ilman ulkomaankauppaakin. Oikeastaan ulkomaankaupan nostaminen eritysasemaan on pelkkä ajatusvirhe jossa kuvitellaan, että on jotenkin aidompaa kauppaa kun tekemämme tuotteen ostaa vaikkapa saksalainen kuin suomalainen."
Syy tähän on, että sekotetaan iloisesti a) kansantalous ja b) yritystalous. Kun saman virheen tekevät huippupoliitikot, ei ole ihme, että sen tekee "tavallinen" äänestäjä. Olen jo aiemmin viitannut aiheen opetuksen surkeaan tasoon kouluissamme.
Tarkastelusi pitäisi paljastaa vain sen, että kauppaa tekemällä ei tavaroiden summa kasva. Tavarapaljous kasvaa tekemällä työtä: ja "varallisuus" on yhteydessä tehtyyn tavarapaljouteen vain hyötynäkökulman kautta. Tavarasta on joko hyötyä omistajalleen tai ei ole.
Asia pitäisi nähdä vaikka valtiontalouden kannalta kun tutkitaan muinaista Neuvostoliittoa: maan alueella oli maailman suurimmat raaka-aine varat ja maailman parhaat viljelysmaat. Siltikin näistä varoista näytti puuttuvan jokin ominaisuus tai pikemminkin 'suhde' tai 'rakenne' jonka ansiosta ne eivät toimineet vaurautena.
Edelliseeni lisään. Jos perheenjäsen maksaa ALVn veljelleen myymästä polkupyörästä, perheen varallisuus pahus vieköön ohenee.
Lisätäänkö lisää..jos perheenjäsen rakentelee sinulle hiekkalaatikon niin kasvoiko perheenne varallisuus? Tai maalaa arvokkaan taulun.. kasvaako perheenne varallisuus vai pieneneekö?
V Heinolle; Hiekkalaatikon rakennus ei perheen varallisuutta lisää, se lisää hyvää mieltä kuten hyvä taulukin.
Varallisuus ja hyvä mieli ei aina kulje käsi kädessä.
Hyvää jatkoa hyvin alkaneelle kesälle.
Itseasiassa sen hiekkalaatikon voi myydä ja silloin se tiemme lasketaan varallisuudeksi. Katsos hiekkalaatikko voi olla,vaikka 100x100 metriä..
Liian mustavalkoista on edelleen ajattelu taloudesta.
Hyvää kesän jatkoa.
Perimmäinen absoluuttinen totuus on kuitenkin: Mikäli Suomi vie enemmän kuin tuo, meiltä loppuu tavarat.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 51 kommenttia