Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Maria Guzenina-Richardson ja isot pahat hoivayhtiöt

Ministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) vieroksuu yksityisiä hoivayhtiöitä - tai demarikielellä ilmaistuna "ulkomaisia monikansallisia voittoja tavoittelevia pääomasijoittajia" (Talouselamä 26/2012, s. 13).

Haastattelu liittyy viime vuosien talousuutisiin, joissa ulkomaisomisteiset hoivayhtiöt ovat laajentuneet Suomessa yritysostoin. Guzenina-Richardson tarjoaa vastalääkkeeksi "voittoa tavoittelemattomien järjestöomistajien hoivayhtiöitä" ja palvelurakenneuudistusta. Samalla hän vihjaisee "ulkoistettujen palveluiden ottamisesta takaisin" kuntien omaan organisaatioon.

Nyt on hyvä purkaa Guzenina-Richardsonin ajatuksia, sillä kilpailun vastaista ilmapiiriä esiintyy yleisemminkin vasemmistoleirissä.

  1. Mitä ovat ulkomaiset monikansalliset yhtiöt? Jokaiselle yritys on aloittanut nollasta. Se on löytänyt kotimaassaan markkinoilla toimivan liikeidean ja lähtenyt hurjaan kasvuun. Jossain vaiheessa kasvu on laajentunut ulkomaille.
  2. Mistä ovat syntyneet yksityisten hoivayhtiöiden markkinat? Suomessa, kuten myös monissa Euroopan maissa, julkinen sektori ei pysty suoriutumaan riittävän tehokkaasti vanhenevasta väestöstä. Tämän johdosta markkinoita on vapautettu yksityisille yhtiöille.
  3. Miksi monikansalliset yhtiöt eivät ole suomalaisia? Suomessa julkisen sektorin kilpailu on vapautettu liian myöhään ja prosessi on edelleen kesken. Jarrutusta perustellaan monesti ideologisilla syillä.
  4. Miksi hoivayhtiöt tavoittelevat voittoa? Ne kantavat taloudellisen riskin. Puhdas nollatulos toimii pienessä piirissä ja suojatuilla markkinoilla - hetken aikaa. Korvausta riskistä kutsutaan voitoksi.
  5. Ja lopuksi pääomasijoittajat. Suomen pääomaverotus ei kannusta sijoittamaan kasvuyhtiöihin. Tämän johdosta Suomen riskipääomamarkkinat ovat erittäin suppeat. Asiasta on valmistunut tämän vuoden puolella Kari Stadigin johtaman työryhmän ja Jorma Elorannan selvitykset.

Suomi vapautti telemarkkinat 1980- ja 1990-luvuilla ensimmäisten joukossa Euroopassa. Sen seurauksena suomalaiset teleyhtiöt tekivät laajasti yrityskauppoja ulkomailla yksityistettävissä entisissä valtion omistamissa teleyhtiöissä. Tämän päivän hoiva-alalla kyse on vastaavasta ilmiöstä.

Suomessa ollaan perinteisesti oltu huolestuneita teollisuudesta, mutta nyky-Eurooppa pyörii yhä enemmän palveluiden varassa. Tarvitsemme suomalaisomisteisia, ahneita, kasvuhaluisia, voittoa tuottavia, rajojen ulkopuolelle levittäytyviä ja ennen kaikkea työllistäviä palveluyrityksiä.

Mikä on lääke? Kilpailun vapauttaminen!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Julkinen sektori ei pysty suoriutumaan riittävän tehokkaasti vanhenevasta väestöstä. Ehdotukseni on: Taisteluun vanhukset. Ennenkin he selvisivät kotona, kuolivatkin.

Miksi meistä ajatellaan näin negatiivisesti? Läheskään kaikki eivät muutu avuttomiksi ikälopuiksi. Nostettakoon jo pikkuhiljaa esille tervaskanto mummot ja äijät ja heidän elämänohjeensa! Uskon, että siihen liittyy rankka työ ja yhteisöllisyys ainakin joillakin. Makuulle kuolemaa odottamaan laitetaan laitoksissa. Siihen emme voi suostua.

Tässäkö vanhustenhoidon ajatus: Tarvitsemme suomalaisomisteisia, ahneita, kasvuhaluisia, voittoa tuottavia, rajojen ulkopuolelle levittäytyviä ja ennen kaikkea työllistäviä palveluyrityksiä.

Yrityksiä tarvitaan, menestystäkin, mutta tarvitaanko niitä vanhojen ihmisten kustannuksella? Jotenkin en ymmärrä kirjoittajan ajattelua vanhusten kohdalla.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Kirjoitukseni oli puheenvuoro nimenomaan vanhustenhoidon puolesta. Halusimme tai emme niin kaikki maksaa. Jotta pystyisimme jatkossakin taloudellisesti turvaamaan riittävän hoitotason, niin meidän tulee huolehtia siitä, että palvelutuotanto on mahdollisimman tehokasta.

Minusta tärkeintä on oikea palvelu - ei se kuka sen palvelun tuottaa. Joskus kustannustehokkain ja laadukkain tuottaja on kunta, ja toisinaan se on yksityinen hoitoyhtiö.

Jarmo Makkonen

"Miksi hoivayhtiöt tavoittelevat voittoa?"

Miksi ulkomaiset hoivayhtiöt eivät maksa veroja Suomeen? Koska Suomen lainsäädäntö antaaa tähän laillisen mahdollisuuden jota monikansalliset yhtiöt mielellään käyttävät emoyhtiönsä suosiollella avustuksella. Esimerkkinä vaikkapa Attendo MedOne, 30 miljoonan liikevoitto ja veronmaksu Suomeen n.100000 euroa

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Valtaosa hoivayhtiöistä ovat pieniä perheyrityksiä, joiden omistajat ovat suomalaisia. Julkinen sektori ostaa lähtökohtaisesti aina halvinta. Tästä syystä suurten kokoluokkien (ulkomaiset) yhtiöt voittavat kilpailutukset.

Vastaukseni on edelleen sama: Lisätään kilpailua. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi yhtiöittää omia palveluitaan ja lähteä rohkeasti kilpailemaan vapailla markkinoilla. Siinä vaiheessa kun meillä on kotimaisia vahvoja yksityisiä hoivayhtiöitä, niin niiden on helpompi vastata ulkomaisten toimijoiden kilpailuun. Rahoitusta ja kärsivällistä pääomaa voitaisiin saada paremman puutteessa kotimaisilta eläkeyhtiöiltä.

Parhaassa tapauksessa saisimme rakennettua kotimaisia suuria hoivayhtiöitä, joiden markkinat ovat Suomen lisäksi ulkomailla. Ja kyllä, tarkoitan "Uutta Nokiaa".

Jarmo Makkonen

Kyllä suomalainenkin yhtiö pystyy kiertämään veroja jos se on tarpeeksi suuri perustaakseen tytäryhtiön veroparatiisin. Ongelma on Suomen verolainsäädännössä eikä Kokoomus/RKP halua näitä porsaanreikiä poistaa. Julkisella sektorilla ja pienyrityksillä ei tätä ongelmaa juuri ilmene.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Veronkierto on kieltämättä ongelma. Tällä hetkellä verot voidaan minimoida kierrättämällä tulos Irlannin tai Hollannin kautta. Asiasta tuli EU-päätös joitakin vuosia sitten.
http://www.kepa.fi/uutiset/9303

EU-lainsäädäntöä ei voi ohittaa. Niinpä ainoa kestävä ratkaisu on yhteisöveron reilua alentaminen nykyisestä 24,5 %. Virossa se on jo 0 %, mikäli voittoja ei makseta yhtiöstä ulos.

Toinen ratkaisumalli voisi olla perustaa työeläkeyhtiöiden ja kuntien/kuntayhtymien omistamia suuria hoitoyhtiöitä. Omistajapohjasta johtuen niihin voitaisiin kohdistaa "poliittista painostusta".

Jarmo Makkonen

"Veronkierto on kieltämättä ongelma"

Lähinnä silloin kun valtio hyväksyy tämän, esimerkkejä on nähtävissä etelän maissa. Suomessa tämä on sallittua laillisesti ainoastaan kun firma on tarpeeksi suuri ja kykenee perustamaan tytäryhtiön maahan jossa veroja ei tarvitse maksaa.

Pekka Heliste

"Suomi vapautti telemarkkinat 1980- ja 1990-luvuilla ensimmäisten joukossa Euroopassa. Sen seurauksena suomalaiset teleyhtiöt tekivät laajasti yrityskauppoja ulkomailla yksityistettävissä entisissä valtion omistamissa teleyhtiöissä. ."

Heh ,Täydellistä potaskaa. Ainoa joka osteli jotain merkittävää oli Sonera.Se osti Virosta eesti Telekomin yhdessä Telian kanssa, Latviasta Lattelekomin yhdessä Cable & Wirelesin kanssa ja Liettuassa Lietuvas Telecomasin yhdessä Telian kanssa.

Suurimman kasvun Sonera sai aloittamalla uusia operaattoreita Venäjällä, Turkissa, USA:ssa etec .Kaikki tämä tapahtui Vennamon aloitteesta ja johdolla ja jo silloin kun Sonera oli valtion laitos, ei se hidastanut liiketoimintaa.

Vasta kun Sonerasta tehtiin yhtiö ja Niinistö hankkiutui eroon Vennamosta ja Aurasta ja hankki tilalle O-P Heinosen ja Relanderin,jotka inoostuivat osteleman ilmaa Saksasta ja ajoivat tempulla Soneran konkurssiin ja Ruotsin valtion omistaman Telian omistukseen.

Kävi juuri päinvastoin, Suomen valtiollinen tietoliikenneyhtiö ostettiin.

Nyt nuo Vennamon aloittamat yhtiöt ovat Telian kruununjalokiviä ja tekevät liki puolet Telian voitosta, suurimpana osakkaana Ruotsin valtio

Samalla verkonhallinta siirtyi ruotsalisin käsiin ja ruotsalaiset ovat voineet seurata kaikkea Suomen sisäistä liikennettä 10 vuotta.

Suomi heräsi lopulta siihen tosisasiaan,että Suomen tietoliikennettä voidaan vakoilla esteettä ja perustettiin Suomen Erillsiverkot oyjohon on kerätty pikku hiljaa myytyä verkkoa takaisin.Viimeksi valtio osti suuret laiteasemat ja valokaapelita turvatakseen tietoliikenteen turvallisuuden

Elisa perusti yhtöitä lähialueille,mutta ne ovat pikku juttuja
Itse asiassa Elisakin oli joutumassa ulkomaiseen määräysvaltaan,mutta Häkämies sai lopulta herätyksen sotilailta ja Supolta ja junaili sen kotimaiseen omistukseen.

DNA:lla ei ole koskaan ollut mitään merkittävää ulkoamista toimintaa.

Kokkomusta sanotaan kyjen puolueeksi mutta enemmistö näyttää olevan sekoomuslaisia

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Muistan hyvin poikien seikkailut ulkomailla, jotka päättyivät lopulta vähemmän mairittelevasti. Joka tapauksessa 2000-luvun alkuun asti suomalaisia telekommunikaatiofirmoilla oli isoa pala itäisen Euroopan markkinoista hallussaan. Itsepä mokasivat.

Silti lopputulos on jotenkin siedettävä. TeliaSonerassa on pääkonttori Ruotsissa, mutta sillä on suuri joukko suomalaisia piensijoittajia ja firma maksaa kohtuullista osinkoa. Vastaavasti Elisa ja DNA pitävät pääkonttoriaan Suomessa. Samaa ei voi sanoa monen itäisen Euroopan maan telemarkkinoista, jotka ovat täysin ulkomaisten toimijoiden käsissä.

Olisiko tässä opittavaa myös hoiva-alalle? Parempi toimia ennemmin kuin katua myöhemmin.

Pekka Heliste

"Joka tapauksessa 2000-luvun alkuun asti suomalaisia telekommunikaatiofirmoilla oli isoa pala itäisen Euroopan markkinoista hallussaan. Itsepä mokasivat."

Nyt nämä palat ovat Telian hallussa,kiitos Niinistön ja O-P heinosen mokaamisen ja suurin hyötyjä on Ruotsin valtio.

Sellaisia "poikia " kokoomuslaiset ovat.
DNA ja Elisa ovat vain vanhoja pönttöyhtiöitä,jotka eivät mihinkään kurkottaneet eivätkä mihinkään yltäneet.

Ja tuo ulkomaalaisomistus koskee vain kaalimaita eli Viroa, Latviaa , Liettuaa.

Kuten jo itsekin tunnustat, kirjoitat pelkkää sontaa

Toimituksen poiminnat