Suuret kunnat ovat tehokkaampia
Onko pieni kaunista? Ei, mikäli kyseessä on suomalaisen kunnan tehokkuus. Pienten kuntien veroäyri ja niiden saamat valtionavustukset ovat korkeammat kuin suurilla. Pienet kunnat eivät yksinkertaisesti pärjää. Niille ei pääse syntymään suurtuotannon etuja.
Ajoittain nettikeskustelussa törmää väitteeseen, että pienet kunnat pystyisivät suoriutumaan tehtävistään tehokkaammin. Tuorein esimerkki on Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore raportti (21.8.2012), jonka kirjoittajat muotoilevat asian seuraavasti:
”Eri tutkimusten mukaan tehokkaimpia ovat olleet noin 20 000–40 000 asukkaan kunnat. Väestöpohjan kasvattaminen kuntaliitoksilla tähänkään mittaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan mikään ihmelääke. Näyttöä siitä, että kuntaliitokset alentaisivat kunnan asukaskohtaisia kustannuksia, ei ole löydetty”. (sivu 10)
Etsin kyseisen kappaleen lähteen ja löysin aikaisemmin VATT:n raportin "Public services at the local level" vuodelta 2010:
”Finally, the biggest cities had relatively low cost efficiency in the provision of basic welfare services. On the other hand some other studies that have concentrated on specific municipal services suggest that the optimal size of the municipality for that service is somewhere between 20,000 and 40,000.”(sivu 15)
Sivumennen mainiten ihmettelen, että miksi raportit ovat englanniksi. Onko ulkomailla tosiaan näin kova kysyntä suomalaisille kuntaraporteille? Vai laativatko kirjoittajat raportteja englanniksi lähinnä omaa ansioluetteloaan varten?
Joka tapauksessa löysin tällekin tiedolle lähteen vuodelta 2005 "Cost efficiency of Finnish municipalities in basic service provision 1994–2002", josta löytyy tiivistetty suomenkielinen artikkeli ”Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994-2002”.
Raporttien mukaan tehokkaimmat kunnat sijaitsevat eteläisessä Suomessa ja ne ovat suhteellisen pieniä - ja sijaitsevat jonkin kasvukeskuksen vieressä. Esimerkiksi Helsingin lähellä sijaitsevat Tuusula ja Kirkkonummi imuroivat tehokkaasti paremman tulotason omakotiasujia. Kääntäen voitaisiin ajatella, että tutkimus ei juurikaan kerro, että onko pohjoisemmassa, kasvukeskuksien ulkopuolella sijaitseva pienkunta tehokas.
Veroäyri ja valtionavut ratkaisevat
Milloin kunta on tehokkain? Tein kolme eri taulukkoa. Ensimmäiseen taulukkoon sijoitin 12 suurinta kuntaa, toiseen taulukkoon sijoitin 12 keskikokoista kuntaa ja kolmanteen sijoitin 12 kaikkein pienintä kuntaa manner-Suomessa. Tulokset:
| Kunta | Veroäyri | Valtionosuus per asukas |
| Helsinki | 18,50 | 415 |
| Espoo | 17,75 | 236 |
| Tampere | 19,00 | 991 |
| Vantaa | 19,00 | 685 |
| Turku | 18,75 | 1304 |
| Oulu | 19,00 | 1035 |
| Jyväskylä | 19,50 | 1232 |
| Lahti | 19,50 | 1460 |
| Kuopio | 19,50 | 1439 |
| Kouvola | 20,00 | 1599 |
| Pori | 19,25 | 1663 |
| Joensuu | 19,50 | 1623 |
| YHTEENSÄ | 19,10 | 1140 |
| Kunta | Veroäyri | Valtionosuus per asukas |
| Kirkkonummi | 19,00 | 835 |
| Kerava | 18,75 | 700 |
| Nokia | 19,75 | 1333 |
| Kaarina | 18,50 | 1006 |
| Ylöjärvi | 19,75 | 1406 |
| Kangasala | 20,00 | 1340 |
| Riihimäki | 19,75 | 1408 |
| Raasepori | 21,00 | 1807 |
| Vihti | 19,50 | 1042 |
| Imatra | 19,50 | 1685 |
| Savonlinna | 20,50 | 1892 |
| Raisio | 18,00 | 1158 |
| YHTEENSÄ | 19,50 | 1301 |
| Kunta | Veroäyri | Valtionosuus per asukas |
| Oripää | 19,00 | 2205 |
| Kaskinen | 20,00 | 236 |
| Kivijärvi | 20,00 | 4026 |
| Utsjoki | 20,75 | 4593 |
| Halsua | 21,00 | 3021 |
| Merijärvi | 20,50 | 3561 |
| Savukoski | 20,25 | 3451 |
| Hailuoto | 19,25 | 3432 |
| Pelkosenniemi | 19,75 | 3664 |
| Kustavi | 19,25 | 2447 |
| Lestijärvi | 20,00 | 3763 |
| Luhanka | 19,00 | 3892 |
| YHTEENSÄ | 19,90 | 3193 |
Tulos on selvä. Suurten kuntien veroäyri on alhaisempi kuin pienillä kunnilla. Samaten niiden saama valtionosuus on pienempi kuin pienillä kunnilla.
Suuri on kaunista - ja tehokkainta!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suuretkaan kunnat eivät ole tehokkaita.Suomi on pieni maa 5 miljoonalla asukkaalla,moninkertainen hallinto on tarpeeton
Kuntaorganisaatio on ajalta hevonen ja rattaat
Kuntataso pitäisi lopettaa tarpeettomana.Mutta kun siihen liittyy paljon tunnetta niin helpompi on ottaa toimiteen pois ja näivettää kunnat
Esim ensin terveydenhoito valtakunnallisen organisaation hoidettavaksi.
Silloin voidaan esim tietotekniikka hyödyntää maksimaalisesti. Silloin onnistuu potilastietojärjestelmän rakentaminenkin.
Hyviä esimerkkejä ovat poliisi ja hälytyskeskukset, ne ovat rakentaneet halvalla yhtenäiset tietojärjestelmät
Uudellamaalla kuntien omat verotuotot ovat selkeästi suuremmat kuin muualla
maassa. Asukasta kohden pienimmät verotuotot ovat Pohjois-Karjalassa, jossa verotuottoa kertyi 1 495 euroa vähemmän asukasta kohden vuonna 2011 kuin Uudellamaalla. Valtionosuudet tasaavat kuntien tuloja, sillä juuri Uudellamaalla valtionosuudet asukasta kohden ovat pienimmät. Eniten niitä kertyy Kainuuseen ja
Pohjois-Karjalaan. Asukasta kohti suurimmat yhteenlasketut tulot valtionosuuksista ja omista veroista muodostuu Kainuuseen ja Lappiin.
Tulorahoituksen lisäksi kunnat hankkivat rahoitusta lainamarkkinoilta paikatakseen tilikausien alijäämiä. Kuntakonsernien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 2010 suurin Uudellamaalla. Tarkemmat tilastotiedot maakunnittaisista taloudellisista tunnusluvuista vuodelta 2010 löytyvät liitteestä 1. http://www.veronmaksajat.fi/file/e93a698d-4e35-455...
Mikäli suuri on kaunista ja tehokkainta, niin eikö silloin kannattaisi suomeen tehdä kerralla vain yksi kunta? Miksi kokoomus ja Virkkunen ajaa 80 kunnan pakkoliitoksia?
Yksi kunta vaihtoehto on erittäin hyvä!
http://ttallan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96981-70-k...
Itse asiassa kuntaporras pitäsi lakkauttaa. Ei missään maailmassa kuntatasolla ole näin paljon tehtäviä.
Eikä tarvita pakkoliittoksia
Ei isot kunnat ole yhtään sen tehokkaampia. Niillä on vain asukasta kohden suuremmat verotulot. Montako pääkonttoria on pienissä kunnissa, vaikka liiketoiminta kattaa koko maan? Montako valtionhallinnon suurta yksikköä on pienissä kunnissa, vaikka verot kerätään koko maasta?
Lähes kaikki hallinto ja sen tuomat verotulot, olivat ne yksityiseltä tai julkiselta puolelta, tuloutetaan suuriin kuntiin, riippumatta siitä, missä tulot ovat syntyneet. Tämän takia tarvitaan tulojen tasausta. Helsinki on oikein verenimijä joka kuppaa maakuntia.
Puhut puuta heinää Helsingistä.
Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siirtämällä rahaa vauraammista kunnista köyhemmille kunnille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Viime vuonna verotulon tasausta maksavia kuntia oli 62 ja tasausta saavia kuntia oli 258. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, joista Helsinki maksaa tänäkin vuonna verontasausta eniten eli peräti 303 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna tämä on 527 euroa per helsinkiläinen.
http://blogit.iltalehti.fi/jaana-pelkonen/2011/04/...
Irja Laamanen on lainannut Jaana Pelkosen puuta-heinää kirjoituksen.
Jaana on päässyt eduskuntaan muilla eväillä eli viihteellä eikä tiedoilla.
Kirjoituksesta "Viime vuonna verotulon tasausta maksavia kuntia oli 62 ja tasausta saavia kuntia oli 258." saa kuvan, että Helsingin kaupungista on tullut veronmaksaja!
Jaana Pelkonen saa kampoihin Iltalehden blogissaan.
Nimittäin ihan jokaisessa kunnassa ja kaupungissa asuvat maksavat valtionveroa ihan samaan kassaan kuin Helsingissä asuavat.
Valtionveron maksajille pitää saada vastinetta myös muualla kuin Helsingissä. Se tapahtuu tasauksen kautta.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat suurimpia valtionhallinnon töissä olevien henkilöiden kunnallisverottajia. Valtionveron rahoja siis palaa myös kunnallisverotuloina takaisin pääkaupunkiseudulle.
Nyt panit pahan. On pakko tarkistaa. Tässä näin alkuun Helsingin 2011 taloudesta. Helsingillähän on isoja liikelaitoksia, kuten energia,- vesi-, satama- ja liikennelaitokset.
HS 23.3.2012 kirjoitti vuodesta 2011. Tiedot poimittu kaupunginjohtaja Jussi Pajusen tiedotteesta
Helsingin tilipäätös osoitti 280 miljoonan ylijäämää, josta liikelaitosten osuus oli 226 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus tuli Helsingin Energialta, 197 miljoonaa euroa. Helsingin satama toi HGIn kassaan 21 miljoonaa. Verotulot kasvoivat 230 miljoonalla eurolla. Toimintamenot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lainaan Helsingillä on kuitenkin entistä enemmän eli 1,3 miljardia, asukasta kohden 2100 euroa.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_04...
Helsinki ei elä muiden kuntien verotuloilla, taitaa olla toisin päin.
Vieläkin jauhan tästä samasta, kun on toinenkin lähde, joka kertoo Helsingin maksuosuudesta. Oikein hävettää puheesi, mitä Jaana Pelkosesta sanoit. Ihan vaan naisena.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_c...
Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta maksaa tänä vuonna 63 kuntaa. Niiden maksama tasaussumma on noin 795 miljoonaa euroa. Tasausta saa 257 kuntaa.
Tämän vuoden tasaus perustuu vuoden 2010 verotustietoihin. Ja kuten aikaisemminkin, maksajat ovat pääosin etelässä ja saajat pohjoisessa, idässä, keskellä ja lännessäkin. Pelkästään pääkaupunkiseudun neljä kuntaa – Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa – maksaa tasauspotista kaksi kolmannesta, 527 miljoonaa euroa.
Kirjaimellisesti metropolikunnatkaan eivät maksa mitään, ne vain pannaan lain nojalla luopumaan osasta valtionosuuksiaan. Suurin "luovuttaja" on Helsinki, jonka peruspalvelujen valtionosuus ilman verotulon tasausta olisi 286 miljoonaa euroa suurempi kuin se nyt on
Kyseinen Verkkouutisten teksti on tarkoitushakuista mielikuvien muokkaamista pääkaupunkiseudun näkökulmasta.
Verkkouutiset ja Jaana Pelkonen syyllistyvät tarkoitushakuiseen toimintaan.
Verkkouutisten käyttämä tilastonikkari on tarkoitushakuisesti etsinyt jokaisesta kunnasta maksettavan valtionverotuksen määrän.
Ketä tällainen tilastointi hyödyttää?
Vastaus; Pelkästään mielikuvien muokkaajaa sillä tarkoituksella, että pääkaupunkiseudun kuntia sorretaan.
Irja Laamasen lainaamaa tekstiä verkkouutisista:
"Pelkästään pääkaupunkiseudun neljä kuntaa – Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa – maksaa tasauspotista kaksi kolmannesta, 527 miljoonaa euroa.
Kirjaimellisesti metropolikunnatkaan eivät maksa mitään, ne vain pannaan lain nojalla luopumaan osasta valtionosuuksiaan."
.
Ensimmäisessä virkkeessä sanotaan, että nämä "neljä kuntaa maksaa..."
Toisessa virkkeessä taas sanotaan etteivät ne maksa mitään, vaan...
Eikä metropolikuntia lain nojalla "luopumaan" pistetä.
Metropolikunnat nimittäin saavat kunnallisverotuksella tarvitsemansa tulot perustuslakiin kirjoitettujen kuntapalveluvelvoitteiden tuottamiseen.
Tasausjärjestelmä on Suomen lakiin kirjoitettu järjestelmä, jolla valtio auttaa kuntia perustuslakiin kirjoitettujen valtion itsensä kunnille antamien velvoitteiden tuottamiseen.
Eikä valtioapuja summamutikassa kunnille lahjoiteta, vaan lakiin kirjoitetuilla perusteilla.
Kuten edellisessä kommentissani kirjoitin, kaikki valtionverotulot menevät ihan samaan kassaan.
Ei siis kannata erikseen laskiskella, kuinka paljon mistäkin kunnasta kerätään valtioveroa.
Listastasi puuttuu malliesimerkki menestyvästä lilliputista eli Kauniainen. Kunta voi menestyä kokonsa ansiosta tai siitä huolimatta. Menestykseen ja tehokkuuteen vaikuttaa ihan muut asiat kuin asukkaiden lukumäärä. Kyse on poliittisesta tahdosta ja kyvystä hoitaa kuntataloutta kuntalaisia kannattavalla tavalla.
Mianitut kunnat Kirkkonummi, Tuusula, Kauniainen ovat lilliputtisarjaa työpaikkaomavaraisuuden suhteen. Ne hyötyvät Espoon, Vantaan, Helsingin työpaikkatarjonnasta, joista tulot tulevat, verot maksetaan kotokuntaan.
Palvelujen tuottamisen teholla ei ole hitonkaan väliä, vaan laadulla!
Terveyden hoidossa voi kenties olla hyvinkin tehokasta, että hulttio lekuri opiskelija joka just just on saanut oikeudet lekurin työhön, kirjottelee Pharmaca Fennicasta arpomiaan lääkkeitä ja passittaa potilaat kotiin. Kunnjan juoppo ylilääkäri on antanut ohjeet että pitää välttää lähetteitä toiseen kuntaan, koska kunnalle maksaa hoito liikaa jos lähete menee kunnasta ulos. Potilas aivopestään ettei taudille mitään voi ja kuolee. Se on kustannustehokasta. Suuremmassa kunnassa, johon lääkäreitä hakeutuu, on uraa edetäkkin, laitetaan varmuuden vuoksi lähetteellä tutkimuksiin, arvaamatta, mistä oikeasti on kysymys, hinta nouse ja laatu paranee, mutta kustannustehokkus/potilas heikkenee.
minä en ainakaan, vakavammissa sairaus tapauksissa yritäkkään osaamattomaan kotikuntani hihuli lekureiden puheille, vaan ajan suoraan joku suuremman kaupungin ensi-apuun tai yksityiselle, en usko että lääkäripulaa kärsivässä kunnassa, ja rahoituksesta kärsivässä sairaalassa, voi ammattimaista osaamista ollakkaan, se siitä lähipalvelusta, on jo ajat sitten kadonnut. Ei noihin tuppukyliin kukaan mene lääkäriksi, jos ei sitten ole kurssinsa huonoin, eikä muualta mitään muutakaan ojan kaivuu duunia saa.
Flussasta joka ikinen haudankaivajakin osaa sairaloman kirjottaa, jos vaan annetaan valtuudet.
Näinpä väitän että on suuri etu jos kuntamme liittyisi johonkin suurempaa, flussa asema ei mihinkään kuntamme keskusta katoaisi, ei kuntayhtymän kannattaisi valmiita seiniä minnekkään kadottaa, ei kannattaisi ruuhkauttaa terveyskeskuksia isossakaan kunnassa. Terveydenhuolto pisteitä on helsingissäkin n. 30. joka pinta-alalttaan on aika mitätön. Mutta kun vakava, tauti kohtaa, niin on etua että lähete voidaan laittaa keskussairaalaan, miettimättä onko se kunnan talouden mukaan tehokasta. Nykyisissä pikkukunnissa, ihmiset odotta jo pelkkää lähetettä pari kolme hoitopäivää että siirretään parempaan sairaalaan, ihan vaan siksi kun kunta pyrokratia estää.
Yritetään heikoilla resursseilla pitää potilas oman kunnan heikoissa hoitopaikoissa, koska siirto maksaa. Palvelut tulee paranemaan jos kuntauudistus toteutuu.
Uusissa suurkunnissa on vaan sitten kyläläisten aktiivisuudesta kiinni saadaanko kylältä kunnan valtuustoon lähipalveluita ajamaan oman kylän mies.
Kuntien toiminta terveydenhuollon toimijoina on jälkeenjäänyttä.
Kuntatasoa voidaan perustella paikallisella päätöksenteolla, ja paikallisten olosuhteiden huomioonotolla, mutta kansalaisten terveydenhuollon kanssa ei minusta olisi soveliasta pelleillä kuten nyt tapahtuu.
Kuntien terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenä esimerkkinä, jokaisella on omansa ja järjestely on tehottomuudessaan ja kalleudessaan vailla vertaa.
Miten muuten lienee tuolla auvoisammalla Ahvenenmaalla, onko senkin kymmenien kuntien terveydenhuolloilla myös samanverran toimijoita, vai osataanko siellä tässäkohden toimia järkevämmin kuin mantereella?
Muuten olen sitä mieltä, että Ahvenanmaalla jos missään on ihan liikaa kuntia.
Veroprosentti tai valtionapujen määrä ei kerro kunnan toimintojen tehokkuudesta. Mittariksi pitäisi ottaa esim. opetustoimen menot per asukas.
Ihmettelen, että Savelius ei ymmärrä mistä esim. Kauniaisten ja Tuupovaaran väliset erot johtuvat. Eivät ainakaan tehokkuudesta...
Kylläne johtuvat tehokkuuseroista. Verotulojen ero ei vaikuta menoeroihin,
Kauniaisissa menot per asukas ovat pienemmät kuin Tuupovaarassa,koskatoiminta on tehokasta.
Esim Uudenmaan kuntien tehokkuusvertailussa Kauniainen on ylivoimaisesti tehokkain ja Kirkkonummi tehottomin. Mutta ei Kirkkonummi ole mitään syrjäseutua/haja-asutusaluetta ,eikä Kirkkonummi ole köyhä eikä se ole pieni kunta.
Aikoinaan jouduin silloisessa Telessä vertailemaan kustannus/tehokkuuseroja eri puolilla maata.Vielä 70-luvulla erot olivat valatvat ja selitykset olivat kuin Tossavaisella,
Mutta 80-luvulle tultaessa niin palvelutaso kuinkustannustasokin yhtenäistyivät.
Kauniainen on täysin poikkeuksellinen kunta Suomessa. Sen "bisnesideana" (lähes kirjaimellisesti) on alhaisen veroäyrin tarjoaminen aivan Helsingin vieressä. Suurten kasvukeskuksien kyljessä elävät pienkunnat imevät elinvoimansa hyvätuloisista omakotitaloasujista, ja ne pystyisivät jatkossakin toimimaan itsenäisesti.
Suurimmat paineet liittyvätkin kasvukeskuksien ulkopuolella sijaitseviin muutaman tuhannen asukkaan kääpiökuntiin. Tällä hetkellä ne elävät valtion tukiluukulla "kädestä suuhun".
Veroäyrillä ei ole suoraa yhteyttä tehokkuuteen, alhainen veroäyri on enemmänkin seurausta tehokkuudesta.
Kirkkonummikin on pääkaupunkiseudun kyljessä ja houkuttelee hyvätuloisia republikaaneja omakotitaloihin mutta on silti tehoton
Henna Virkkusen asettammissa ehdoissa 5000 asukkaan Polvijärvi täyttää kaikki Virkkusen vaatimukset, paitsi ettei täällä asu 20 000 ihmistä.
Siksikö Polivijärvi ei täytä kriteerejä ja on pakkoliitettävä Joensuuhun?
Mikäli tämä on peruste, tulisi Virkkusen esittää 15 000 ihmisen siirtämistä toimivaan kuntaan Polvijärvelle, että ehdot täyttyvät, eikä pakkoliittää toimivaa kuntaa huonommin toimivaan Joensuuhun.
OECD:n tutkimuksen mukaan hyvätuloiset käyttävät eniten kalliita julkisen sektorin erikoissairaanhoidon palveluita.Yksityisellä he voivat käydä perusterveydenhoidossa,mutta kalleimmat jutut haetaan julkiselta.
Ja erikoissairaanhoidonkin maksaa kunta
Varakkaat käyttävät myös eniten koulutuspalveluita esim lukion käynti Kauniaisissa on yleisempää kuin muualla.
Tilastokeskuksen mukaan eniten tulonsiirtoja saavat hyvätuloiset.
Vähiten köyhimmät
OECD:n tutkimuksen mukaan hyvätuloiset käyttävät eniten kalliita julkisen sektorin erikoissairaanhoidon palveluita.Yksityisellä he voivat käydä perusterveydenhoidossa,mutta kalleimmat jutut haetaan julkiselta.
Ja erikoissairaanhoidonkin maksaa kunta
Varakkaat käyttävät myös eniten koulutuspalveluita esim lukion käynti Kauniaisissa on yleisempää kuin muualla.
Tilastokeskuksen mukaan eniten tulonsiirtoja saavat hyvätuloiset.
Vähiten köyhimmät
Onko Affenanmaa jätetty pois vertailusta?
Kyllä tuo varmaan tilastollisesti noin meneekin, mutta keskikokoisissakin kunnissa on selvästi näillä mittareilla parempia kuntia kuin suuret kunnat keskimäärin.
Toisaalta ne ihmiset, jotka isoimman osan kuluista pienissä kunnissa aiheuttavat (tuskinpa se maapohja maksaa veronmaksajille hirveästi?), jäävät joka tapauksessa jäljelle, vaikka kunta liitettäisiinkin isompaan. Tilastollisesti asia näyttää tällöin edukkaammalta, koska jakajana on isompi ihmismäärä.
Oma näkemykseni on, että pienet kunnat edustavat lähidemokratiaa ja talousongelmii tulisi vähintäänkin selvittää maakuntatason ratkaisuvaihtoehtoja: jos erikoissairaanhoito ja 2. asteen koulutus siirtyisivät nykyisiltä kuntayhtymiltä maakuntatasolle, saattaisi syntyä todellista säästöä, vaikka kuntia ei paljoa lakkautettaisikaan.
Muuten, tankkaaminen näyttää onnistuneen (-;
"Tulos on selvä. Suurten kuntien veroäyri on alhaisempi kuin pienillä kunnilla."
Ja tällä perusteella suuri on tehokasta? Onko tämä tarkoitettu havainnollistukseksi pölhöpopulismista?
Helsinki on monilla mittareilla Suomen tehottomimpia kuntia. Isoissa kunnissa on vaan enemmän erilaisia tuloja. Esimerkiksi Helsinki saa tuloja satamasta, enemmän kiinteistöveroa. Helsinki omistaa historiallista perua valtavan määrän tontteja, joiden vuokraajat maksavat Helsingille valtavasti vuokratuloja jne...
Helsingissä on sen aseman vuoksi paljon pääkonttoreita ja hallinnon toimipisteitä. Helsinki saa paljon yritysten verotuloja ja hyvin palkattujen työntekijöiden kunnallisveroja. Vielä enemmän kunnallisveroja saa esimerkiksi Espoo.
Näillä luvuilla ei ole mitään tekemistä kunnan tehokkuuden kanssa. Siis kyse täytyy olla puhtaasta pölhöpopulismista. Pliis lupaa, ettet harkitse uraa tutkimuksen parissa. Siitä tulisi kauheaa jälkeä.
Unohdit mainita, että Helsingin kaupungilla on erittäin monipuolinen kunnallinen palveluntarjonta. Samaten Helsinkiin on kerääntynyt suuri määrä "ei-niin-tuottavia" kansanosia, jotka tarvitsevat runsaasti kunnallisia sosiaalipalveluita.
Mutta silti! Helsinki pystyy hyödyntämään suuruuden mittakaavaetuja, ja pitämään veroäyrinsä ja velkaantumisensa keskimääräistä paremmin kurissa. Mutta parantamisen varaa on, ja Helsingin kaupunki joutuu todennäköisesti lähitulevaisuudessa tehostamaan nykyisiä toimintojaan saadakseen velkaantumisensa kuriin.
EVA:n raportti antaa hyvät neuvot: avoimuutta ja ulkoistamista!
Helsinki tuottaa "erittäin monipuoliset palvelunsa" kalliimmalla kuin muut kunnat. Ja "ja ei niin tuottavia" kansanosia on kertynyt ihan yhtä paljon esimerkiksi Vantaalle, jossa veroäyri on paljon korkeampi.
Vantaalta puuttuu suuret tulonlähteet (lentokenttäkin on valtion bisnes) ja siksi veroja on kiskottava enemmän kuin Helsingissä. Tutkimusten mukaan Vantaa tuottaa palvelut halvemmalla kuin Helsinki, sen on pakko. Se, että Vantaa on tuollaisessa loukussa on sen pollitikkojen omaa hölmöyttä, mutta tehokuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Avoimuus on hyvä. Mutta ulkoistaminen ideologisena asiana puhdasta typeryyttä. Ulkoistaminen, jolla selvästi tarkoitat yksityistämistä, on tehokasta silloin, kun tietyt ehdot täyttyvät. Yksityinen toiminta on tehokkain tapa allokoida resursseja silloin, kun toimitaan tehokkailla markkinoilla. Jos niin ei ole laita (kuten useissa kunnallisissa palveluissa on kyse), tuo ei täyty ja yksityistäminen muuttuu ideologiseksi yksisilmäisyydeksi.
Esiemrkiksi Espoossa myivät yksityiselle sähkölaitoksen. Saivat jonkin verran rahaa, jota ovat sijoitelleet vaihtelevalla menestyksellä. Samalla myivät yksityiselle sähkön jakelumonopolin. Ja nyt ihmettelevät ja valittavat, kun tuo yksityinen rahastaa monopolillaan. Kunnallisessa päätöksenteossa voi tehdä tyhmyyksiä laillisesti, kun ne tekee muodollisesti oikein. Ei se kuitenkaan ole pakko.
"Unohdit mainita, että Helsingin kaupungilla on erittäin monipuolinen kunnallinen palveluntarjonta."
Eikä ole ihmekkään, kun täältä muualta Suomesta ajetaan nuo palvelut pakolla alas ja siirretään sinne pääkaupunkiin.
"Helsinki on monilla mittareilla Suomen tehottomimpia kuntia." Tästä olen Olli Pusan kanssa täysin samaa mieltä.
Eikä siinä vielä kaikki.
Helsinki on maan imperialistisin kunta. Sipoon alueiden valtaaminen on tästä oiva esimerkki. Käsikirjoitus tähän laati eräs Adolf Hitler eräässä kokouksessa Munchenissä 1930-luvulla. Silloin sitä käytettiin n.s. Sudeettisaksan valtaamiseen. Sipoon tapauksesta sanottiin että se ei tule toistumaan. Kuntauudistuksessa malli on kuitenkin laajennettu koko maata kattavaksi.
Helsinki on kuntana ylisuuri. Se pitäisi pilkkoa noin kahteenkymmeneen kuntaan. Senhän osoittaa Mikko Saveliuksen taulukkokin.
Helsinki ei ole vahva peruskunta. Ei omasta mielestään ainakaan. Tätä osoittaa kaupungin ja sen poliitikkojen jatkuvat laajentumuspyrkimykset.
Tehokkuus on liian kapea-alainen mittari silloin, kun on kyse kuntalaisten palvelemisesta. On syytä muistaa, että kunta ei ole yritys, ja siksi yritysten ohjausmenetelmät eivät niin vain sovellu kuntiin. Tietenkään ei ole syytä tuhlata rahaa palvelujen tuottamisessa, mutta tehokkuuden nostaminen näin keskeiseen asemaan ei ole hyväksi kuntalaisille.
Suurkunnissa pienten reuna-alueiden asukkaat kärsivät heikentyneistä palveluista, jotka tehotalous on vienyt keskuksiin.
Kunnan koko ei varsinaisesti määrittele sen elinkelpoisuutta. Sen määrittelee karkeasti kolme asiaa; ikärakenne, elikeinorakenne ja herrarakenne.
Ei ole mitään estettä, etteikö 10 000 asukkaan kunta pystyisi tuottamaan laadukkaita palveluja ja pysyttelemään velattomana jos kuntaan on saatu hyvä veronmaksaja ja työn tarjoaja. Plus sieltä löytyy työikäistä väestöä ja pyramidikin on kunnossa. Enkä tarkoita Egyptin ihmeitä.
Kolmas kohta onkin sitten monelta ansiokkaalta pohtijalta unohtunut - huono herraonni on johtanut monessa kunnassa jättimäiseen velkaantumiseen kun on 'investoitu' milloin mihinkin härpäkkeeseen powerpointtien kiilto silmissä - ilman kuitenkaan realistisia takaisinmaksuskenaariota ja ajettu koko kunta kuralle. Investointi on sellainen, josta on odotettavissa tulevaisuudessa tuloja takaisinmaksuajan jälkeen, ei pelkkiä menoja kuten valitettavan usein näkee tapahtuvan.
Siihen päälle vielä parin savupiipun siirto ulkomaille ja kriisi on valmis, oli kunnan koko mikä tahansa.
Linkittämässäsi raportissa sanotaan: "korkeampaan väkilukuun voi liittyä yhtä lailla kustannustehokkuutta parantavia kuin sitä heikentäviä seikkoja. Osoittautui, että suurimmilla kaupungeilla on taakkanaan suuresta koosta johtuva tehokkuushaitta, vaikkakin useat niistä menestyivät vertailussa varsin hyvin."
Tuo ei ihan tue otsikkoasi, vai kuinka?
Mikäli kunnan palvelut ovat kunnossa, niin tällöin viime kädessä veroäyrin suuruus kertoo kuinka hyvin kuntataloutta on hoidettu. Vastaavasti heikko huoltosuhde kertoo siitä, että kunnan toiminta elinkeinoelämän edistäjänä on epäonnistunut. Yleensä syynä on kunnan pieni koko, jolloin sillä ei yksinkertaiesti ole ollut resursseja panostaa elinkeinoelämänsä elinvoimaisuuteen.
Esimerkiksi pohjoinen Oulun kaupunki on menestyvä kaupunki, koska siellä on aikoinaan panostettu korkeakouluopetukseen ja elinkeinoelämään. Viimeaikaisesta irtisanomisuutisoinnista huolimatta Oulun kaupunki on pitkällä aikavälillä elinvoimainen. Samaa ei voi sanoa monesta yhden tehtaan varassa elävästä kääpiökunnasta.
Mikäli kunnan elinkeinorakenne ei ole kunnossa, niin se on periaatteessa aivan sama kuinka tehokkaasti se pystyy suoriutumaan omista velvoitteistaan - pieni kunta ei pysty saavuttamaan suuren kunnan/kaupungin mittakaavaetuja, puhumattakaan erikoispalveluiden tarjoamisesta.
"Mikäli kunnan elinkeinorakenne ei ole kunnossa, niin se on periaatteessa aivan sama kuinka tehokkaasti se pystyy suoriutumaan omista velvoitteistaan - pieni kunta ei pysty saavuttamaan suuren kunnan/kaupungin mittakaavaetuja, puhumattakaan erikoispalveluiden tarjoamisesta."
Usko jo, sekoitat käsitteet ja asiat toistuvasti.
Kunnan elinkeinorakenteella ei ole mitään tekemistä palveluiden tuotannon tehokkuuden kanssa.
Seppo Lavikainen.
"Eikä ole ihmekkään, kun täältä muualta Suomesta ajetaan nuo palvelut pakolla alas ja siirretään sinne pääkaupunkiin".
Kuka ajaa ja siirtää?
Ihmiset toistaiseksi kokolailla itsenäisesti päättäneet siirtyä keskuksiin, joissa on opiskelupaikkoja, työtä, toimeliaisuutta, jotain sosiaalista elämää.
Kehitys on jatkunut vuosikymmmenniä, kehitystä tuskin voidaan kääntää vastasuuntaan väkisin kestävästi. Mutta saahan sitä kaihota.
Mikko Savelius!
Taidat olla Kokoomukseen soluttautunut demari. Vai oletko kognitiisen konnotaation uhri?
Euroopan yhdentyminen ja julkisen sektorin palveluiden romuttaminen on nimittäin demareiden projekti.
Olen tehnyt kuntaliitosten taustoista ja EU-aluehallinnosta dokumentteihin perustuvia selvityksiä.
Kuntauudistus kuluu amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinseyn tekemään Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vanhasen hallitus oli sen tilannut.
Suomea siis johdetaan ulkomailta...
Lue lisää kotisivultani. Ks linkit alla.
Et voi sivuuttaa kotisivuni dokumentteja olankohautuksella.
Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
varavaltuutettu, Kokoomus
Kokemäki
Kotisivusto:
Lue ensin
http://koti.mbnet.fi/jorjaa
sitten
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntauudistus.php
linkit pdf-asiakirjoihin (UM vuonna 1993):
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntasuunnitelma_18019...
ja
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nuts-kartat220793.php
Myönnän. Olen kokoomukseen soluttautunut demari.
No, et varmaan ole.
Olen kuntauudistuksen kannalla.
Pienten kuntien valtuustot ovat amatööripoliitikkojen pulisemispaikkoja.
Suurempiin kokonaisuuksiin saattaa eksyä jokunen sellainenkin poliitikko, joka ymmärtää edes vähän miksi hän on siellä.
Kyllä se on pikemminkin niin että hyvinvointiyhteiskunnan alas-ajo on Kokoomuksen tavoite. Ja kruunun-demarit ovat liittyneet tämän tavoitteen perässä juoksijoiksi.
Tämä käy kiistatta ilmi kun katsoo mikä poliittinen suuntaus ajaa alas kaikenlaisia yhteiskunnan yhteisiä toimintoja Yhdysvalloissa. Poliittinen oikeisto ja äärioikeisto sen tekevät. Kun haluaa selvittää mitä on Kokoomuksen pitkän ajan tavoite riittää kun katsoo Yhdysvaltojen republikaaneja. He ovat jo toteuttaneet siitä suurimman osan.
Ja jos Jorma Jaakkola on tästä toista mieltä hän on väärässä puolueessa.
Ingmar Forne!
Oletko kotisivultani lukenut Kalevi Sorsan kirjoittaman tekstin?
Oletko vai et?
Ei tämän päivän Kokoomusta johda kokoomuslaiset, vaan ihan jotkut muut.
Kaikki alkoi siitä, että Helsingin työväen uimareita edustanut demari Pertti Salolainen soluttautui Kokoomukseen puheenjohtajaksi saakka.
Lue kotisivultani, mitä hän on lausunut.
Pertti pitäsi välittömästi erottaa Kokoomuksesta! Samoin J. Katainen ja A. Stubb.
S. Pietikäinenkään ei ole koskaan ajatellut yrittäjän parasta vaan lykännyt kapuloita rattaisiin.
Nykypäivän päätoimittaja Mäkinen ei ole kokoomuslainen, näin kertovat jotka tietävät.
Kuinka monta muuta desanttia Kokoomukseen on soluttautunut?
Kokkarit tulevat ajamaan pahasti miinaan tulevissa kuntavaaleissa tällä megalomaanisella höpötyksellään.
Nimim. Entinen kokoomuslainen
Jos suuri on kaunista, miksi Porilla on suuret kattamattomat alijäämät sote-menoissa?
Jos suuri on kaunista, miksi sote-yhteistyötä Porin kanssa tehneet pikkukunnat Luvia, Merikarvia ja Pomarkku ovat jättämässä Porin?
Kuntaministeri Henna Vikkunen on uhannut, että hallitus kyllä laittaa Luvian, Merikarvian ja Pomarkun ruotuun!
Voi Henna parka!
Käykö niin, että Kokoomus saa kuntavaaleissa turpiinsa Kataisen, Stubbin ja Virkkusen vuoksi?
Tämän päivän AlmaMedian lehdissä on omia latujaan kulkevan Ben Zyskowiczin haastattelu.
Kokoomuksen pitää pikaisesti katkaista napanuora demareihin!
Terveisin
Jorma Jaakkola
Varavaltuutettu,
Kokemäen Kokoomus
Ylen mukaan kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) aikoo käyttää tarvittaessa pakkoa pitääkseen irtokunnat suuremmissa yhteistyöalueissa. Pahimmassa paineessa on Luvia, joka tahtoisi järjestää sote-palvelunsa itse.
Merikarvia saa luvan liittyä Pohjois-Satakunnan alueeseen ja Pomarkkukin säilyttää valinnanvapautensa. Yle kertoo, että Pomarkkua painostetaan poliittisesti pysymään yhteistyössä Porin kanssa.
Luvian mukaan yhteistoiminta on tuottanut enemmän kustannuksia kuin sen olisi pitänyt.
Kriisiä ratkottiin eilen Virkkusen johtamassa tapaamisessa. Ministerin mukaan 3 300 asukkaan Luvian on pysyttävä Porin perusturva-alueella vaikka pakolla.
Sote-palveluiden yhteistoimintalaki määrää, että palvelut on järjestettävä 20 000 hengen alueilla.
Aivan järjetöntä!
Pori on jo valmiiksi Virkkusen kaavailema suurkunta, jossa syrjäkaupungin palveluita joudutaan ajamaan alas.
Palveluiden alasajon sijasta pitäisi miettiä, mistä kuntien kasvaneet menot johtuvat.
Samoin pitäisi miettiä, mistä valtion vähentyneet verotulot johtuvat.
EU-aikaisia hallituksia on vaivannut vaihtoehdottomuus. Eikä ihme, koska hallitusohjelmat tulevat ilmaiseksi amerikkalaiselta konsunttiyhtiö McKinseyltä.
Mauno Koivisto määräsi ulkopolitiikan määrääjänä myös Suomen raha- ja talouspolitiikasta, koska EMU:un oltiin menossa.
Koivsiton harjoittamasta raha-, talous- ja oikeuspolitiikasta seurasi Ahon hallitukselle syvä lama.
Kalevi Sorsa kirjoittikin, että julkisten palveluiden romuttamisen on sosiaalidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä.
Kuntien valtionapujen ja palveluiden leikkauksista ei ole päästy eroon vaikka 2000-luvulla Suomen teollisuus takoi rahaa enemmän kuin koskaan.
Jorma Jaakkola
Kokemäki, Kokoomus
Kotisivu:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntauudistus.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntasuunnitelma_18019...
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nuts-kartat220793.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seuraillut kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menoja. Helsinki sijoittui tehottomimpien joukkoon sekä vuonna 2009 että 2010 (9. ja 18. lopusta lukien). Tehokkaimmat olivat kaikki pikkukuntia. Otsikon väite ei näytä pitävän paikkaansa ainakaan terveyden- ja vanhustenhuollossa.
Loistava tilasto!
1. Lumijoki, veroprosentti 20,5 %
2. Hartola, veroprosentti 20,5 %
3. Suomenniemi, veroprosentti 19,5 %
4. Hirvensalmi, veroprosentti 19,5 %
jne. jne.
No, jo on tehokasta!
Ei tuo veroprosentti kerro juuri mitään.
Jos kunta on täynnä eläkeläismummoja, eikä yhtään kunnolla tienaavaa, veroprosentti pitää hilata ylös, jotta mummojen kansaneläkkeistä saadaan koottua heidän itsensä hoitamiseen tarvittavat rahat.
Kauniaisten muutamalle köyhälle ja sairaalle saadaan palvelut kustannettua, vaikka kunnassa asuvia miljonäärejä verotettaisiin vain ihan pikkuisen.
Lisään vielä, että kuntien välisillä tulontasauksilla noita eroja on yritetty kuroa umpeen, mutta nykyinen hallitus ilmeisesti katsoo, että noita tasauksia voi huoletta vähennellä.
Valtio eli eduskunta ne velvoitteet kunnille sälyttää. Toisaalta meillä tunnetaan sellainenkin kuin aiheuttaja maksaa -periaate. Vaihtoehtoisesti valtio voisi "sälyttää" kunnille myös enemmän tapoja kerätä niitä veroja.
Kannattaa käydä katsomassa naapuriblogissa Toimi Kankaannniemen tuohon antama vastaus.
http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Olipa typerä kirjoitus.
Suomi tulee pitää asuttuna. Ei kaikkea ole todellakaan järkevä keskittää Helsinkiin. Kyllä me pärjäämme, kun lopetamme rahan lapioimisen Espanjaan ja Kreikkaan.
Kuntien kokoja halutaan todennäköisesti kasvattaa vain siksi, jotta voitaisiin velkaantua vielä enemmän pankkiireille, mutta vähän edullisemmin.
Tehokkuus tulee mielestäni kunnan optimaalisuudesta. Pienuus tai suuruus eivät ole mitään ihmerohtoja, vaan kaiken tulee olla keskenään sopivassa mittasuhteessa.
Juho Laadun esiintuomat tilastot vaativat lisähuomiota. Ne ovat suorastaan tehokkuuskeskustelun ytimessä. Tässä kartan muodossa tarvevakioiduista menoista:
http://www.terveytemme.fi/tarvevakioidutmenot2010/...
Kuten näkyy, kuntakoko ei näytä korreloivan kovin häävisti tehokkuuden kanssa. Palvelujen laatu taasen on toinen - ja vaikeampi - kysymys.
Savelius on perus helsinkiläinen, anteeksi, "stadilainen". Hän on niin koska kuvittelee, että Helsinki, Tampere, Espoo, Vantaa, Turku yms. ovat "suuria" kuntia, ja puolustelee näiden "suurten" kuntien tehokkuutta.
Kerrotkos minulle, mikäs tekee 190,000-550,000 asukkaan kaupungeista niin isoja kuntia? Ja miten he ovat mitenkään tehokkaampia kuin pikkukunnat?
Ne ovat "suuria" kuntia koska ovat Suomen mittakaavassa suhteellisen isoja, mutta ne eivät ole _suuria_ millään muulla mittakaavalla.
Tehokkuuteen kun mennään, niin eipähän kyllä Helsingissä tehokkaita olla. Ei laisinkaan, ymmärtääkseni Helsinki on yksi Suomen vähiten tehokkaimpia kuntia. Kerroppas minulle mikä muu on hyvää Helsingissä paitsi kaupungin korkeammat tulot. Jotka nekin ovat sen takia koska päätoimistot ja palvelut keskittyvät isompiin kaupunkeihin, onhan se loogisempaa perustaa Tampereelle palvelu sen sijaan että perustaisi sen Ylöjärvelle tai Kangasalle - enemmän kysyntää katsos.
Suur Kouvola kärvistelee taloudellisten ongelmien kanssa. Tämän vuoden tulos voi olla jopa 22 miljoonaa euroa miinuksella. Kyseessä on kaupungilla 60 miljoonan euron ongelma. Ei mee kaupungilla yhtään hyvin yhdistymisestä huolimatta.
Tuo veroäyri ei kerro kunnan toimintojen tehokkuutta.
Kannattaa katsoa eri palveluiden yksikkökustannuksia joista homma aukeaa.
Jos väite pitää paikkansa niin Helsingin yksikkökustannukset ovat kaikilta osin maan halvimpia.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 58 kommenttia