*

Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Maahanmuuttajat ja työpaikat

  • Kuvio 1: Maahanmuuttajat ja työttömät koko Suomessa 1991-2012
    Kuvio 1: Maahanmuuttajat ja työttömät koko Suomessa 1991-2012
  • Kuvio 2: Maahanmuuttajat ja työttömät Helsingin seudulla 1991-2012
    Kuvio 2: Maahanmuuttajat ja työttömät Helsingin seudulla 1991-2012

Maahanmuuttajat vievät työpaikkamme? Väitteelle ei löydy tilastollista pohjaa. Maahanmuutto on lisääntynyt tasaisesti viimeiset reilut kaksikymmentä vuotta, mutta se ei ole yhdistynyt työttömien määrään. Tämä on totta, vaikka joka viides maahanmuuttaja on työtön. Miksi näin?

Tein kaksi vertailua. Molempien kuvioiden luvut ovat lukumääräisiä, eivät prosentuaalisia. Ensimmäisessä kaaviossa vertasin koko Suomen (KUVIO 1) ulkomaalaisten ja työttömien määrää. Toisessa kuviossa (KUVIO 2) vertasin Helsingin seudun, 14 kuntaa, ulkomaalaisten ja työttömien määrää. Rajasin Tilastokeskuksesta maahanmuuttajat sillä, että valitsin äidinkieleksi muun kuin suomen tai ruotsin.

Miten maahanmuuttajien määrä vaikuttaa työttömyyteen? Listasin koko maan (A) ja Helsingin seudun (B) eri ajanjaksojen korrelaatiot (heikko 0,1-0,3; selkeä 0,3-0,7; vahva 0,7-1,0):

  • Vuosina 1991-2012 (21 vuotta): A: -0,66 B: -0,63.
    Maahanmuuton lisääntyminen oli selkeä negatiivinen yhteys työttömyyteen (ts. maahanmuutto laskee työttömyyttä).
  • Vuosina 2003-2012 (10 vuotta): A: -0,35 B: -0,29
    Maahanmuuton lisääntyminen oli heikko negatiivinen yhteys työttömyyteen (ts. maahanmuutto laskee työttömyyttä). 
  • Vuosina 2008-2012 (5 vuotta): A: 0,45 B: 0,29
    Maahanmuuton lisääntymisellä oli selkeä/heikko riippuvuus työttömyyteen (ts. maahanmuutto lisää työttömyyttä). 

Mikäli työpaikkojen määrän arvioidaan olevan vakio, niin eikö maahanmuuttajien lisääntyminen silloin automaattisesti nosta työttömyyttä? Näin ei ole käynyt. Helsingin seudulla maahanmuuttajien ja kantaväestön määrä on lisääntynyt nopeammin kuin muualla Suomessa, mutta edes se ei näy lukumääräisissä työttömyysluvuissa. Ilman maahanmuuttajia Helsingin seudulla olisi jäänyt syntymättä vähintään sata tuhatta työpaikka (KUVIO 2).

Talous elää jatkuvasti

Useimpien ihmisten on vaikea ymmärtää, että talous ei toimi staattisesti (muuttumaton) vaan dynaamisesti (muuttuva). Kirjoitin asiasta jo aikaisemmin blogissani “Maahanmuuttajat edistävät taloudellista hyvinvointia”. Kansantalouden lisäarvo syntyy, kun sen tekijät pystyvät tuottamaan matalan tuottavuuden töitä yhä kustannustehokkaammin sekä siirtämään painopistettä yhä korkeamman tuottavuuden työhön.

Helsingin seutu toimii Suomen veturina. Joka toinen maahanmuuttajaa asuu täällä ja he ovat työllistyneet paremmin kuin muualla Suomessa. Syinä ovat Helsingin seudun korkeampi elintaso, monipuolinen palvelusektori sekä suvaitsevaisempi kulttuuri. Nämä seikat ruokkivat toinen toisiaan, ja siten lisäävät entisestään Helsingin seudun houkuttelevuutta. 

Kärjistän. Yhden ryhmän maahanmuuttajat pystyvät tarjoamaan matalan tuottavuuden töitä yhä tehokkaammin ja taloudellisemmin (esim. siivoaminen, pizzaravintolat), kun taas toiset pystyvät luomaan uutta lisäarvoa korkean tuottavuuden töissä (esim. ohjelmointi, vientikauppa). Näiden molempien tuotokset johtavat siihen, että syntyy täysin uutta työtä. Yhden uuden maahanmuuttajan työllistyminen ei tarkoita, että yhden kantasuomalaisen täytyy menettää työnsä (nollasummapeli) vaan usein se tarkoittaa molempien työllistymistä.

Onko kyseessä siis klassinen muna/kana -ongelma? Odottivatko työpaikat tyhjillään täyttämistä, vai toimiko talous dynaamisesti ja synnytti aidosti uusia työpaikkoja? Itse kallistun jälkimmäiseen.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Nykyisen sosiaalipolitiikan oloissa maahanmuutto keskittyy porukoihin, joista Suomelle on enemmän kuluja kuin tuloja. Kasvavat kulut rahoitetaan velalla niin kauan kuin velkaa saadaan. Omien kansalaisten huoltoon ei riitä varoja, ja siksi heidät tietoisesti syrjäytetään.
Suomeen ei tule koskaan todellista työvoimapulaa, koska meillä on 50.000-60.000 nuoren ja yli 300.000 iäkkäämmän ihmisen työvoimareservi. Maahanmuutto "työllistää" vain sosiaaliväkeä, jonka palkat rahoitetaan velalla. Ikäihmiset eivät ole eivätkä tule omaan maallemme taloudellinen rasite. He maksavat veroja, hoitavat ja huoltavat jälkeläisiään ja lähimmäisiään. Maahanmuuttajista ei tule vanhusten hoitajia, koska heidän sosiaalihuoltonsa on niin hintavaa ja "hyvin palkattua", että he eivät matalapalkkaisiin sosiaalihuoltoitöihin lähde. Kuka sitä paitsi heitä uskaltaakaan ottaa lähelleen!

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen
Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Mitä "porukoita"? Jos katsoo esimerkiksi viime vuoden tulijat niin tarkoitatko esimerkiksi virolaisia tai venäläisiä:
…Viro 6219
…Venäjä 2983
…Thaimaa 737
…Kiina 720
…Ruotsi 671
…Iran 556
…Intia 528
…Puola 519
…Irak 503
…Britannia 439

Miksi et uskaltaisi ottaa lähelle maahanmuuttajataustaisia ihmisiä?

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Olipas taas niin puusilmäinen tulkinta asioista.

>Kärjistän. Yhden ryhmän maahanmuuttajat pystyvät tarjoamaan
>matalan tuottavuuden >töitä yhä tehokkaammin ja taloudellisemmin
>(esim. siivoaminen, pizzaravintolat), kun taas toiset pystyvät
>luomaan uutta lisäarvoa korkean tuottavuuden töissä (esim.
>ohjelmointi, vientikauppa). Näiden molempien tuotokset johtavat
>siihen, että syntyy täysin uutta työtä.

Aika suuri kärjistys laittaa ohjelmistosuunnittelijat sekä vientikaupan tekijät, kassan ohi myyvät pizzapaikat ja Helsingin suurella rahalla kouluttamat bussikuskit samaan nippuun.

Uskon että ensimmäinen ryhmä parantaa tilannetta, kaksi muuta taas ei. Koulutetut maahanmuuttajat eivät mm. hae työttömyys ja sosiaalitukia samalla lailla kuin nämä vain alkeelliseen työhön pystyvät.

Helsingin seudulla kouluttamattomat maahanmuuttajat lähinnä vain käyttävät yhteiskuntamme rahoja, sen sijaan että lisäisivät rahaa ja varallisuutta siihen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän SamiEtellahti kuva
Sami Etelälahti

Kansan vaihtoa tässä näyttävät jotkut ajavan. Ikään kuin olisi lyöty hanskat tiskiin suomalaisten suhteen. Uutta verta pakkiin. Jospa nyt vaikka ensin hyysättäisiin ne suomalaiset nuoret töihin ja katsotaan sitten ketä tarvitaan ja mihin.

Kyllönen sen sanoi: "Maahanmuutto "työllistää" vain sosiaaliväkeä, jonka palkat rahoitetaan velalla". Ja tässä siis tarkoitetaan muuta kuin koulutettua, oma-aloitteista maahanmuuttoa, joka ei rasita taloutta.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Jospa nyt vaikka ensin hyysättäisiin ne suomalaiset nuoret töihin"

No melko hyvin ne suomalaiset (finländaret mukaanlukien) nuoret pärjäilevät huolimatta masennus- ja syrjäytymiskierteestä. Eniten pitäisi olla huolissaan siitä, että toisen sukupolven mamut (ei haukkumasana, vaan lyhenne) ovat pahoin vanhempiensa ja kansanryhmänsä sidonnaisuuden vankeja. Kuinka monta sukupolvea pitää odottaa, että pääsevät primitiivisistä ajattelutavoista eroon? Primitiivisyydellä tarkoitan tyttöjen ja naisten kontrollointia sekä ylipäätään sivistyskielteisyyttä.

Ohessa Yleltä materiaalia vuodelta 2012:

"Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten syrjäytymisriskissä on hurja ero. Myrskylän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15-29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Vieraskielisillä se on yli viisinkertainen, 20 prosenttia."
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuorilla_yli_v...

Ja seuraavassa tilasto nuorten syrjäytymisestä kieliryhmittäin, mikä osoittaa että rankinta sopeutuminen suomalaiseen akkakulttuuriin (oma näkemykseni) on vaikeinta juuri muslimitaustaisilla nuorilla:

"Syrjäytyneellä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä."
http://yle.fi/uutiset/suomen_somalialaisnuorista_l...

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren Vastaus kommenttiin #10

Ja mistä päätelmä että syrjäytyminen johtuisi uskonnosta tai primitiivistä ajattelutavoista? Ottaen huomioon että somalialaiset ovat yksi Euroopan syrjityimmistä vähemmistöistä:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+somalit+...

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #11

"Suomessa haastatelluilta somaleilta kirjattiin koko Euroopan huippuluku: 74 tapausta jokaista 100:aa haastateltua kohden."

Joo, muistan tuon artikkelin, aivan huippuluokkaa :D:D

Maailman viiden rasistisimpimpaan maan joukkoon rankatusta (joku kv-ihmisoikeusjärjestö, kaivan artikkelin jos on pakko) Somaliasta tulleet väittävät maailman viiden vähiten rasistisimpaan joukkoon kuuluvan maan, siis Suomen, ihmisiä rasisteiksi. Niin tai näin, tilastot eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta todellisuus pitää ja kyllä ihan arkielämässä nämä sovinistikultuureista tulevat yllättävän usein rääkyvät rasismia niin sossussa kuin jos saavat ylinopeussakot. Mutta noilla asioilla ole merkitystä, sillä suomalainen media syyllistää tavallista suomen kansaa miltein maailman rasistisemmaksi kansaksi ja vieläpä suomalaista miestä suurinpiirtein maailman väkivaltaisimmaksi mieheksi maailmassa, eihän noille juteuille voi kuin nauraa. Pitäisi tänne todellakin perustaa se satiiriteatteri josta olen alkanut haaveilemaan ihan tosissani.

Mutta itse kysymykseen: "Ja mistä päätelmä että syrjäytyminen johtuisi uskonnosta tai primitiivistä ajattelutavoista?"

Päätelmäni juontuu jo 90-luvun puolivälistä alkaen, kun olen työni puolesta ravannut monikulttuurisissa kouluissa, joissa opettajat olivat tuolloin vielä vapaita puhumaan avoimesti (nykyisin vain epävirallisesti) siitä problematiikasta, että muslimitytöt kertovat lähes järjestään, että ei ole intressiä opiskella koska heistä tulee kuitenkin äitejä ja miehillensä kuuliaisia vaimoja, kuten allah määrää. Itse asiassa, kuvio alkaa jo lastentarhoista, joissa pahimmat sovinistivanhimmat vaativat erottamaan tytöt ja pojat toisistaan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Hyvä kirjoitus. Vastapuoli täällä taas kerran tuntuu ajattelevan asiaa huonoimpien esimerkkien valossa. Aivan kuin yksi työtön ulkomaalainen olisi koko kuva. Ja yksi työssä käyvä ulkomaalainen taas automaattisesti on tukityöllistetty. Ja lopuksi väitetään ettei koko huoltosuhdeongelmaa ole olemassakaan. Nuivuudelle ja syrjinnällä tilannetta pahennetaan sen sijaan, että nähtäisiin se mahdollisuutena. Tällaisen keskustelun ytimessä olen huomannut usein olevan pelkästään rasistisen asenteen. On aivan sama mitä ulkomaalainen Suomessa tekee, syy siihen, että hän on rasite kyllä löydetään. Usein tulee olo, että jopa kadulla kävelevä turisti on ongelma.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

On kyllä niin merkillinen aihe kun ihmiset eivät suostu edes googlaamaan. Heti tuli vastaan tuore 1.10.2013 , PEKKA MYRSKYLÄN artikkeli. Kirjoittaja ei ole ainakaan edes piilopersu tai muu kriitikko mutta ammattinsa puolesta ei koita vääntää numeroita ja käppyröitä mieleisikseen.

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/41/

"Vieraskielisten työttömyysaste keskimäärin 21 prosenttia" ja "Julkaistu: 22.10.2013 Syyskuun työttömyysaste 7,6 prosenttia." Maahanmuuttujien työttömyysaste on yhä KOLMINKERTAINEN kantaväestöön nähden kaikesta kurssittamisesta huolimatta.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Tuossa samassa linkissä myös tuodaan esiin mm:

"2000-luvulla suomalaistaustaisten työikäisten (15–64-vuotiaat) määrä on vähentynyt 2,5 prosenttia. Vuosittain se on ollut noin 25 000 henkeä. Samanaikaisesti vieras­kielisten työikäisten määrä on miltei kolminkertaistunut."

"Työllisten maahanmuuttajien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla 31 000:sta 98 000:een vuonna 2010."

"Maahanmuuttajaryhmien työllisyys on parantunut nopeammin kuin suomalaisten, mutta se näyttää reagoivan myös taantumaan jyrkemmin kuin suomalaisten työllisyys."

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Kuten sanoin ei ole ainakaan 'kriitikon' kirjoittama. Suomalaiset eläköityvät maahanmuuttajat eivät vielä joka tietysti selittää tuon vertailuluvun.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin"

Miksi näin suuret erot kieliryhmien välillä?

"Suomen­ruotsalaisten työllisyysaste ylittää ainoana hallituksen tavoitteleman 75 prosentin tason."

Edes suomalaisille ei tunnu löytyvän töitä, joten herää kysymys että mihin ulkomaista työvoimaa erityisesti tarvitaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tässä sitten blogistin tarkastelustaan unohtamia yksityiskohtia. Lähde Tilastokeskus, ETK. Toivottavasti palstajako säilyy luettavana.

Yhteensä Ansiopvr Peruspvr Työm.tuki Kotoutumistuki
2007 244 561 101 226 16 151 99 944 6 477
2012 320 994 143 375 28 673 131 511 10 877

Lisäksi työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2012 noin 284 000 henkilöä. Aikasarjojen puuttuessa luotettavan vertailun tekeminen on mahdotonta.

Maahanmuuttajia tuli vuonna 2012 noin 24 600 ja maastalähtijöitä oli noin 12 800 ja karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että aivoja vietiin ja käsiä tuotiin.

Sitten on vielä ulkomaiset reppurit, joita ei tilastoida mihinkään. Myös moni suomalainen tekee vastaavasti komennushommia ulkomailla, mutta ei löydy tilastoja. Juokseminen tapahtuu velan pakottamana tai elintason kohoamisen toivossa.

Ja kaiken lisäksi elinkeinorakenteessa on tarkastelujaksolla suuria muutoksia ulkoistamisten ja ITCn sortumisen vuoksi. Ajanjakso ei siis ole mitenkään vertailukelpoinen, kuten ei omatkaan lukuni, joissa ainoa logiikka on viimeinen vuosi ennen taantumaa ja tuoreimmat sen jälkeen.

Miten nämä tulevat sitten kehittymään jatkossa?

YT-menettelyistä on pudonnut porukkaa kaikkiin ryhmiin ja lisäksi he ovat perustaneet yrityksiä, joista suurin osa kohtaa kuolemanlaakson halvaantuvilla kotimarkkinoilla. Kilpailun lisääntyminen syö kannattavuutta, tulotaso laskee ja konkurssit lisääntyvät. Julkista sektoria aletaan vasta leikkelemään, eli sieltä tulee lisää työvoiman tarjontaa. Osa vientiyrityksistä tulee pärjäämään, kotimarkkinoilla tulee kova pudotuspeli.

Helsinki ja muut kasvukeskukset kasvavat omien ja tulijoiden investointien ja velkaantumisen varassa. Maahanmuutolla on jälleen hyvin vähäinen korrelaatio todellisuudessa yhtään mihinkään.
Kehitys ei noudata minkäänlaista suunnitelmaa, koska sitä on aivan mahdotonta tehdä hektisesti liikkuvan markkinan mukana. Varmaa on vain, että suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi jatkaa rappeutumistaan ja ääripäiden väliset erot kasvavat.

Maahanmuuttajat ovat tässä suhteessa useimmiten ravintoketjun alapäässä ja samat ongelmat koskettavat heitä vähintään vastaavassa laajuudessa.

Uskonnosta blogistille 10 ja tilastomatematiikan soveltamisesta uskonnon todistelussa pääministerimäinen 6. Yhteiskuntaopin näkökulmasta arvosana olisi hylkäävä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Selvennettäköön palstajaon hajottua, että taulukossa oli kyse erilaisten työttömyysetuuksijoiden nauttijoiden määristä vuosina 2007 ja 2012. Ensimmiänen luku on yhteensä ja koostuu jäljempänä olevista alalajeista.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Järkevästi rytmitettyä ja hallittua maahanmuuttoa tarvitaan ja on hyvä sallia, kunhan muistetaan että sopeuttamiseen tarvitaan sekä aikaa että rahaa, johtuen lähinnä siitä tosiasiasta että suomi ei ole lingua franca, vaan kieli jonka oppimiseen menee aikaa.

Vanha vitsi sanoo:

"Maahanmuuttajat lorvii työttömänä - tai sitten ne vie meidän työpaikat!"

Eli "aina väärinpäin"...

Työllistyvät ihmiset etsivät työtä ja jopa osaavat nähdä työtä.

Myös SUOMALAISET ovat muuttaneet maailmalle erityisesti Usaan ja Ruotsiin työn perässä.

Marko Salo

Ihan mielenkiinnosta kysyn bloggaajalta kun teillä on ymmärtääkseni siivousalan firma kuinka hyvin eri kansalaisuuksia on rekrytty yritykseenne?

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Tilastokeskuksen mukaan (6.11.2013) joka viides toimistosiivooja on ulkomaalainen. Jutun mukaan "ulkomaalaistaustaisista toimistosiivoojista ja talonrakentajista suurin osa oli virolaistaustaisia, kun myyjien yleisin taustamaa oli Venäjä".
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2011/04/tyo...

Marko Salo

Et muuten vastannut kysymykseeni =). Jostakin syystä oletin että vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

Pekka Heliste

Nykyään työttömyys piilotetaan luokittelemalla työttömiä työvoiman ulkopuoliseksi.

Tämä näkyy virallisen ja todellisen työttömyyden erona ja työvoiman ulkopuolisen työikäisen väestön lisääntymisenä

Jo Tilastokeksuksen ja TEM tilatojen välillä on eroa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 syyskuussa 199 000, mutta TEM Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 284 900 työtöntä työnhakijaa.

Työllisyyskatsauksesta voi laskea todellisen työttämien määrän
Työnhakijoita oli n 502000. Näistä avoimilla työmarkkinoilla oli töissä 75000. Kaikki loput on kirjattu työttömiksi työnhakijoiksi työkkärissä

Eli todellisia työttömiä on 427000 !!!!

Työvoiman ulkopuolella työikäisistä eli 15-64-vuotiaista oli 1990 787000
ja 2011 902000

Työvoiman ulkopuolisten määrä oli siis kasvanut n 110000 eli suurin piirtein sillä määrällä kuin ulkomaalaisten työllisten määrä on kasvanut!!!

Työpaikkoja oli vuonna 1990 2,5 miljoonaa ja vuonna 2011 myös n 2,5 miljoonaa eli työpaikkojen määrä ei ole muuttunut

Mikko puhuu taas tapansa mukaan satuja.....

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Kyllä. Näiden syiden johdosta julkisessa keskustelussa tulisikin keskittyä enemmän työllisyysasteeseen, eikä työttömyysprosenttiin. Sivumennen mainiten Ruotsissa työllisyysaste on noin 70-75 %, kun Suomessa tuorein luku on 68,1 %. Ts. meidän pitäisi saada nykyistä tehokkaammin, nykyisin työvoiman ulkopuoliseksi tilastoituja, työikäisiä ihmisiä töihin.
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/09/tyti_2013...

Yksi vaihtoehto olisi osa-aikatyön lisääminen ja siihen kannustaminen. Samaten erityisesti yli 55-vuotiaiden työssäjaksamiseen tulisi löytää oikeat työvälineet.

Arto Saarinen

"... Samaten erityisesti yli 55-vuotiaiden työssäjaksamiseen tulisi löytää oikeat työvälineet..."

Mikko, jaksaminen ei ole se ensisijainen ongelma. Ongelma on se, että yli 55-vuotiaista työnantajat haluavat päästä eroon. Yli 55-vuotiaalla ei käytännössä ole enää mahdollisuutta työllistyä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Työllisyysastekaan ei anna vielä kokonaiskuvaa toimeentulon tai hyvinvoinnin asteesta. Sen rinnalle olisi kehitettävä mittarit arvioimaan sosiaalista ja ekologista tuottavuutta tai rasitetta.

Näyttää vahvasti siltä, että taloudellinen tuottavuus korreloi näissä suhteissa yhä negatiivisemmin.

Ja herra varjele sitä mittaamista olemasta niin monimutkaista, että siihen tarvitaan taas joku uusi virkamiesarmada.

Kun kaikki mittausdata on avointa, niiden ristiinajolla nähdään välittömästi, jos joku taho yrittää manipuloida omia saavutuksiaan todellista paremmiksi.

Pekka Heliste

Ensisijainen ongelma on, että +50-vuotias työntekijä on ruumisarkkukamaa työnantajien silmissä ja +50-vuotiaat ovat ensimmäisenä irtisanottavia

Ja kauniita tarinat eläekjärjestelyistä ovat puhdasta propagandaa:Kun sanotaan irti 100 niin korkeintaan muutama on eläkemahdollisuuden piirissä.

Mutta uutisissa mainostetaan komeasti, että vähentäminen hoidetaan eläkejärjestelyin.

Eläkeputkikin on vain hailakka muisto , harva pääsee putkeen.Niinpä 110000 ´50-vuotiaasta työttömästä putkeen pääsee vain n 15000 eli hieman yli 10 %

Suurin osa siirtyy eläkkeelle sossun luukulta

Ja kun puhutaan +50-vuotiaitten työllisyysasteesta niin julkisen sektorin ikärakenne hämää.
Mediassa on kehuttu kuinka ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt ja on nyt n 60 %

Valitettavasti tuo luku on harhaa, pelkkä Potemkinin kulissi.

Taustalta löytyy julkisen sektorin ikärakenne: Julkinen sektori palkkasi paljon henkilöstöä 70-ja 80-luvuilla .Niinpä julkisen sektorin työntekijöistä n puolet ont +50 -vuotiaita

Kaikista työllisistä julkisen sektorin työllisten osuus on 25 %
Mutta +55-vuotiaissa jo n 50 %.
Ja +60-vuotiassa osuus on vielä korkeampi

Eli yksityisen sektorin työntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeeltä, sairaslomalta tai sossun luukulta.

Kysymys ei ole jaksamisesta vaan työnantajien asenteesta

Olin ruotsalis-suomalisen yrityksen palveluksessa: Vielä 1990 luvun alussa keski-ikä oli samaa tasoa kummassakin maassa, mutta 2005 tienoilla keski-ikä Ruotsissa oli 57-vuotta, mutta Suomessa sama kuin 1990 !!!

Suomessa +50-vuotiaat potkitaan pihalle systemaattisesti, Ruotsissa laki ja työntekijöiden myötämääräämisoikeus estää sen

Eikä meno ole muuttunut , vaikka EK muuta väittää, vastakin sai satoja +50-vuotiata kenkää Suomessa

Pekka Heliste

Suomen työllisyysastetta laskee laaja orjatyön määrä, jota Ruotsissa ei ole
Suomessa palkatonta orjatyötä tekee noin 350000 henkeä vuodessa.

Sekin laskee työllisyysastetta muutaman prosentin

Nämä +50-vuotiaat kelpaavat kyllä orjatyöhön, mutta eivät he huoltosudetta paranna, sillä elatuksen maksaa yhteiskunta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset