Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Jouluinen TTIP-tietovisa

  • Suomen vienti Yhdysvaltoihin on perinteisesti ollut tuontia voimakkaampaa. Lähde: Tulli maaraportti 2013
    Suomen vienti Yhdysvaltoihin on perinteisesti ollut tuontia voimakkaampaa. Lähde: Tulli maaraportti 2013
  • Suomalaisyritysten kyselyssä Yhdysvalloissa kohdatut kaupan esteet. Lähde: Team Finland Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys
    Suomalaisyritysten kyselyssä Yhdysvalloissa kohdatut kaupan esteet. Lähde: Team Finland Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys

Ho-hoh hooo!

Täten julistan kaupallisen joulun alkaneeksi! Vapaan kaupan ansiosta meillä on keskuudessamme rauhaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Juuri vapaan kaupan ansiosta Sinulla on lisää valinnanmahdollisuuksia, hintojen läpinäkyvyyttä ja uusia kauppaketjuja, joista et vielä 30 vuotta sitten osannut edes uneksia.

Suomen talous, kuten pienten maiden yleisestikin, on riippuvainen vientituloista. Kuvaavaa on, että vientituloilla rahoitetaan joka toisen lastentarhanhoitajan, opettajan, poliisin ja muun julkisen sektorin työntekijän palkka.

Näitä taustoja vasten näyttäytyy kummalliselta, että nyt vapaan kaupan vastustamista ajavat voimat ovat nostaneet päätään. Outoa on se, että asiassa on aloitteellisena laitavasemmisto, jota äänestävien duunarien työpaikat ja hyvinvointipalvelut riippuvat nimenomaan vapaasta kaupasta ja viennistä. Sinällänsä asiassa ei ole mitään uutta, vaan Suomen taloushistorian kuluessa äänekkäät ääriryhmät ovat säännönmukaisesti vastustaneet vapaata kauppaa.

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimusneuvottelut (TTIP)

Euroopan Unioni ja Yhdysvallat käyvät neuvotteluita kaupan vapauttamisesta alueiden välillä (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus, lyhennys TTIP). Sopimuksen tarkoituksena on madaltaa pääsyä molempiin markkinoihin ja luoda kaikille pelaajille yhteiset pelisäännöt. Tarkoituksena ei ole heikentää standardeja, esimerkiksi luonnonsuojelua tai kuluttajasuojaa, vaan poistaa tullit ja tarpeeton byrokratia.

Eurooppalaisesta näkökulmasta Yhdysvaltaisin markkinat ovat avoimet, mutta kaupankäyntiä ja investointeja hankaloittavat erilaiset esteet, kuten kohtuuttomat tuotemääräykset, kalliit serifikaatit ja julkisten hankintojen sulkeutuneisuus ei-amerikkalaisille tuotteille. Nämä haittaavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiä Yhdysvaltain markkinoille.

Mitä sinä tiedät neuvotteluista ja sen tavoitteista? Testaa nyt tietosi 12 kysymyssarjalla sekä yhdellä ekstra-kysymyksellä. Huom! Joissakin kysymyksissä oikeita vastausehtoja voi olla useita.

KYSYMYKSET

1. Aluksi lämmittelykysymys. Mihin Euroopan Unionin ulkopuoliseen maahan suomalaisyritykset investoivat eniten (vuonna 2013)?
A. Yhdysvallat
B. Venäjä
C. Kiina

2. Yhdysvallat ja Euroopan Unioni neuvottelevat tästä alueellisesta sopimuksesta, koska globaalit neuvottelut (Maailman kauppajärjestö, WTO) polkevat paikallaan. Miksi kauppaa kannattaa vapauttaa?
A. Kustannukset alenevat ja kilpailu lisääntyy.
B. Tuottavuus ja tulotaso nousevat
C. Julkiset palvelut yksityistetään.

3. Mikä on “Buy American”?
A. Yhdysvaltaisten kuluttajajärjestöjen yhteiskampanja kotimaisten tuotteiden ostamiseksi
B. Yhdysvaltain liittovaltion säännös kotimaisten tuotteiden suosimiseksi julkisissa hankinnoissa
C. Yhdysvaltain “Suomalaisen Työn Liitto”

4. Mikä on “Jones Act”?
A. Yhdysvaltain liittovaltion säännös, joka kieltää ulkomaalaisten alusten käytön tai myynnin maan sisä- ja aluevesillä.
B. Yhdysvaltain liittovaltion säännös, joka säännöstelee ulkomaisen valuutan nostoa ja käyttöä.
C. Yhdysvaltain kansallinen sertifiointi, joka edellyttää monimutkaista ja hintavaa testausta ulkomaista yrityksiltä.

5. Mitkä ovat “Dairy Import Assessment” ja “Lacey Act”?
A. “Dairy Import Assessment” on Yhdysvaltojen viranomaisten maitotuotteiden maksu, jolla rahoitetaan promootio- ja tutkimuskuluja. Se on erisuuruinen kotimaisille ja ulkomaisille maitotuotteille.
B. “Lacey Act” on Yhdysvaltain luonnonsuojelulaki, jolla pyritään estämään laiton villieläinten ja metsäkasvien kauppa. Tarkoituksena on siis muun muassa estää puiden laiton hakkuu ja edelleenmyynti, mutta käytännössä laki hankaloittaa suomalaisten (turvallisten) puutuotteiden vientiä.
C. Taas joitakin säännöksiä kaupan hankaloittamiseksi. Blogin kirjoittajan pointti tuli jo selväksi kahdessa edellisessä kysymyksessä.

6. Kuinka monella maan kanssa Yhdysvalloilla on vapaakauppasopimus?
A. 0
B. 19
C. 109

7. Neuvottelun alla oleva Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain kauppasopimus ei pelkästään laskisi tulleja vaan vapauttaisi syvemmin alueiden välistä kauppaa. Mitä seuraavista vaihtoehdoista EI tavoitella sopimuksella Euroopan Unionin näkökulmasta?
A. Tullien poistaminen tai laskeminen.
B. Yhdysvaltaisten elintarvikkeiden standardien kiristäminen Euroopan Unionin tasolle.
C. Palvelukaupan markkinoillepääsyn parantaminen (mm. henkilöiden liikkuvuus).
D. Eurooppalaisten yritysten pääseminen Yhdysvaltain julkisten hankintojen markkinoille.
E. Sääntelyn yhtenäistäminen ja avoimuuden parantaminen.

8. Voiko TTIP-vapaakauppasopimuksen jälkeen säätää Suomessa tiukempia määräyksiä, esimerkiksi ympäristöasioissa, työntekijöiden oikeuksissa tai kuluttajansuojassa?
A. Kyllä voi. Kunhan se ei syrji ketään, vaan on sama kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille.
B. Ei suoranaisesti. Tapaus käsitellään ensin Euroopan Unionin komissiossa ja tämän jälkeen TTIP-neuvottelukunnassa.
C. Ei voi. Yhteinen neuvottelukunta tulee määrittelemään mihin asti kansallista lainsäädäntöä voidaan muuttaa.

9. Eri maat laativat kahdenkeskisiä investointisuojasopimuksia, joilla pyritään siihen etteivät yritykset joudu syrjinnän tai omaisuuden laittoman kansallistamisen kohteeksi. Kuinka monen kanssa Suomella on investointisuojasopimus?
A. 0
B. 16
C. 66

10. Kaikessa kaupassa, niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin, syntyy riitatilanteita. Monesti yritykset haluavat selvittää ongelmat ns. välimiesoikeuksissa. Myös TTIP-vapaakauppasopimukseen ehdotetaan omaa välimiesmenettelyä.  Mikä on välimiesoikeus?
A. Yksityinen riidanratkaisukeino, jossa ratkaisun päättävät asiantuntijat.
B. Yksityisen yrityksen tarjoama sitova oikeusistuin.
C. Yleinen omatoiminen valvoja kaikille kansainvälisille kauppasopimuksille.

11. Ovatko TTIP-neuvottelut salaiset?
A. Eivät. Nykyisin kaikki neuvottelut ovat katsottavissa suorina lähetyksinä Euroopan komission nettisivuilla ja kokouspöytäkirjat muutaman päivän viiveellä.
B. Kyllä. Eurooppalaisten neuvotteluasemien parantamiseksi ne pidetään mahdollisimman salaisina ja matalalla profiililla.
C. Kyllä ja ei. Neuvotteluita on uuden komissaarin myötä hieman avattu, mutta muuten ne ovat salaiset.

12. Lopuksi yksi tahallinen provokaatiokysymys (ns. trollaus). Mitä tarkoittaa demokratia?
A. Kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto.
B. Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) tai vaikkapa Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea
C. Laitavasemmistolainen keskusteluargumentti. Sitä käytetään tilanteissa joissa suomalaisille halutaan tarjota yhä enemmän sääntelyä, hallintokerroksia ja hyvää tarkoittavia virkamiehiä.

Ekstrakysymys: Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n (EU:n edeltäjä) kanssa vuonna 1973. Vapaakauppasopimuksen vastustajat julkaisivat yli 500 henkilön vetoomuksen Helsingin Sanomien etusivulla saman vuoden syyskuussa. Keitä nykypolitiikasta tuttuja henkilöitä oli allekirjoittajien joukossa?
A. Tarja Halonen
B. Erkki Tuomioja
C. Erkki Liikanen

.

.

.

.

VASTAUKSET

1. A. Yhdysvallat (7.659 milj. euroa), Venäjä (2 835 milj. euroa), Kiina (1 332 milj. euroa). Lähde

2. A ja B. Kaupan vapauttaminen hyödyttää yrityksiä, kuluttajia ja näitä kautta julkista sektoria. Viimeksi mainittu vaihtoehto C ei ole neuvotteluiden kohteena, ja tätä argumenttia käytetään lähinnä keppihevosena TTIP-vastustajien päiväunissa.

3. B. Ainoastaan 32 prosenttia Yhdysvaltain julkisista hankinnoista on tarjolla muille kuin kotimaisille yrityksille. Euroopan Unionissa vastaava mahdollisuus on 85 prosentille. Säännös on ollut voimassa vuodesta 1933 ja sitä on laajennettu vuosina 1954 ja 2009.

4. A. Säännös on vuodelta 1920 ja sitä on perusteltu kansallisella turvallisuudella. Sillä ei varsinaisesti kielletä alusten tuontia, mutta käytännössä se toimii niin. Suomessa on merkittävää telakkateollisuutta, jonka vientiä säännös haittaa.

5. Kaikki vastausvaihtoehdot. Ongelmallista näissä on se, että Yhdysvaltain viranomaiset soveltavat niitä monesti tiukemmin maan ulkopuolisiin kuin kotimaisiin tuotteisiin.

6. B. Tunnetuin näistä on Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue (Nafta), johon kuuluvat myös Kanada ja Meksiko. Maalla ei ole vapaakauppasopimusta yhdenkään Euroopan Unionin jäsenvaltion kanssa, sillä EU-maat ovat yhteisessä tulliliitossa. Yhdysvallat neuvottelee myös Tyynenmeren alueelle laajaa vapaakauppa-aluetta (Trans-Pacific Partnership, TPP).

7. Vaihtoehto B on väärä. Yhdysvalloilla on varmasti intressi myös elintarvikkeiden vapauttamiseen, mutta asia on suljettu pois Euroopan Unionin neuvottelijoiden puolelta. Tässäkin TTIP-vastustajat ovat pelotelleet geenimuunneltujen elintarvikkeiden vyöryllä. Sivumennen mainiten blogin kirjoittaja haluaa huomauttaa, että geenimuunneltujen elintarvikkeiden haitallisuudesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Mutta mielikuvathan tätä maailmaa pyörittää, eks’ jeh?!

8. A. Tärkein on neutraalisuus kaikkia toimijoita kohtaan. Mikäli Suomi tai joku muu sopimuksen osapuoli syrjii, pakkolunastaa tai kansallistaa sijoittajan omaisuutta, niin tällöin se voi haastaa valtion oikeuteen. Tässäkin kohdassa TTIP-vastustajat pelottelevat, että valtiot menettävät sananvaltansa ja ylikansalliset korporaatiot kaappaavat vallan päätöksenteossa. Korkein seuraus valtiolle hävitystä jutusta on rahallinen korvaus, joita se toisaalta maksaa näinä päivinäkin eri tahoille erilaisista hävityistä jutuista.

9. C. Mukana ovat muun muassa Kuuba ja Namibia. Tämä ei ole kuitenkaan aina toiminut vaan esimerkiksi Intian veroviranomaiset ovat Nokian kimpussa. Investointisuojasopimuksia käytetään runsaasti eri maiden välillä ja EU:n tasolla. Esimerkiksi Euroopan komission neuvottelee investointisuojasta osana vapaakauppasopimuksia muun muassa Kanadan, Singaporen ja Intian kanssa.

10. A. Kärjistetysti ilmaisten mikäli Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain välillä ei ole välimiesoikeutta, niin se täytyisi keksiä käytännön tilanteita varten - mitään “maailman tuomioistuinta” ei ole olemassakaan. Yleisesti ottaen välimiesoikeuksia riittää maailmalla, kuten esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa monesti käytetty Tukholman kauppakamarin välityslautakunta ja Kansainvälinen Kauppakamari ICC Pariisissa. Välimiesoikeuksien vahvoina puolina ovat nopeus, lopullisuus, luottamuksellisuus ja asiantuntemus. Monet kauppaan perehtymättömät luulevat, että nyt oltaisiin luomassa jotain ainutlaatuista, mutta kyse on vuosikymmenien kuluessa vakiintuneesta menettelystä. Korostetaan vielä erikseen, että välimiesoikeuksia käytetään ihan kotimaistenkin toimijoiden keskinäisten riitojen ratkaisemiseen kuten Keskuskauppakamarin välimieslautakunta.

11. C: Neuvottelut ovat osittain avoimemmat kuin aikaisemmin, sillä nyt on julkaistu neuvottelumandaatti sekä osa neuvottelupapereista. Sen sijaan monista asioista neuvotellaan luottamuksellisesti ja tuskin kaikkien pelikorttien paljastaminen on järkevää, jotta eurooppalaiset saavat hyvän sopimuksen aikaiseksi. Neuvottelijat ottavat vastaan erilaisia lobbareita yrityksistä, ammattiliitoista, kuluttajajärjestöistä ja niin edelleen. Viime kädessä neuvottelutuloksen hyväksyy tai hylkää Euroopan Unionin jäsenmaat.

12. Saat ihan itse päättää.

Ekstra-kysymys: Kaikki vastausvaihtoehdot.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Vaikka mitä todistetaan, ei auta, suuri osa hyvin asioista perillä osevasta kansasta on saatu uskomaan, että TTIP on amerikkalaisten suuryritysten juoni, jolla orjuutetaan muut maat yritysten riiston alle. TTIP on Natoon verrattavissa oleva amerikkalainen riistojärjestelmä.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Suomi on pieni vientivetoinen maa. Tämän johdosta on hyvä muistuttaa vapaan kaupan eduista maallemme sekä ajaa kaupan edelleen vapauttamista. Suomi vie huomattavasti enemmän tavaraa Yhdysvaltoihin kuin tuo sieltä. Jenkkimarkkina on hyvin kuluttajavetoinen, joten sen vapauttaminen olisi meille tärkeä asia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mikko, ei faktoilla voi muuttaa uskontoa. USA on suuri saatana eikä sieltä mitään hyvää voi tulla. Meillä on kokonainen suomettunut sukupolvi, jolle asia tehtiin selväksi. Nykyisin nuoret ovat enemmän kiinnostuneita Ipadista eivätkä välitä mistään TTIP:stä kun sillä ei voi edes pelata.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Vapaakauppa on fiksu juttu ja sillee, mutta kaikki vapaakauppasopimukset eivät ole fiksuja juttuja.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mikko Savelius. Onko salainen TTIP-kabinettikonsensus stubbilaisittain ajatellen populismia vai mitä se on? Tilaisuuksiin on pääsy kielletty kuten bilderbergiläisten kokouksiinkin. Pelätäänkö, että vaarallinen media ja "tyhmä" rahvas saavat sopimatonta tietoa TTIP-sisäpiiristä ja heidän suunnitelmistaan? Tämäkö on sitä Stubbin mainostamaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä?

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #23

Nimenomaanhan sitä pelätään. ACTA saatiin kaadettua, CETA:sta ja TTIP:stä ei uskalleta antaa tietoja ulos ettei kansa kapinoi niitäkin vastaan. Ei ACTA:stakaan tosin haluttu mitään kertoa, tiedot taisivat vuotaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mustaa on vaikea valkaista edes sateenkaarivärien pesullakaan. Tietyt arvaamattomat riskit ovat yhä olemassa käytännön esimerkkinen vuoksi maailmalta, Wall Streetiltä ja EU/EMU:sta. Kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään. Eli itseään toteuttava ennuste puree mahdolliseen "hyväänkin asiaan".

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ei tullut sitten mielen viereen,että ihmisillä on ollut nahdollisuus aivan itse ottaa selvää tästä mainostamastasi vapaakauppasopimuksesta,jo aikoja sitten.Tosin aivan omatoimisesti,ilman kokoomuksen lobbareitakin.

Näkyy olevan jäänyt levy päälle.Aivan rehelliseltä ja totuudenmukaiselta kun ei nyt teksi näytä olevan,vai meinaako kirjoittaja että "tyhmiä"suomalaisia pitää vähän avittaa ajattelussa??Tuttua kabinettisalailua siis kokoomuksen malliin tuo mainostamasi" osittainen julkisuus",se kun tarkoittaa sitä,että vältytään valehtelulta kun jätetään faktat kertomatta.Stubbhan juuri mainosti teidän kannattavan aivan muuta..

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Kerro toki mikä asia olisi pielessä vapaakauppasopimuksessa Yhdysvaltain kanssa. Neuvotteluiden lopputulos tullaan hyväksyttämään joka tapauksessa kansallisesti jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ai että "hyväksyttämään kansallisesti"..jaha.Eli salaisten kabinetti neuvottelujen tuloksena syntynyt salainen sopimus?Salaisine yksityiskohtineen,kuten kreikan lainavakuudet,eli allekirjoitetaan vaikkei edes tajuta mitä allekirjoitetaan?

Eli samassa hengessä kuin eun sisään ajokin?Euro valuutta jne.

Kyllä,kyllä.Kansa on puhunut,kyykkypuolueen johdolla.

Sitäpaitsi suomen yrittäjien konkurssit johtuvat aivan hallituksen omista esteistä. Suomessa on aivan riittävästi omasta takaa säädöksiä,lakeja jne.ilman EU:nkin sanktio ja kiristyspolitiikkaa.Viron jne.joihin verrataan usein,yrityslaki on aivan erilainen.

Eli jos nyt unohdatte vähäksi aikaa vapaakauppanne ja natonne,niin hoksaatte että työnteon ja yrittäjyyden tiellä ovat aivan kotikutoiset esteet ja byrokratia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #9

TTIP-ohjelmaneuvottelutkin ovat tuota Stubbinkin paheksumaa hämäräperäistä kabinettikonsensusta. Siis globaalia , transatlantista populismiakinko?

Kuin Birdenberg-kerhossakin. Sisäänpääsy kielletty.

Siten "erittäin avointa ja läpinäkyvää"! Nämä TTIP- neuvottelut.

TTIP-sopimus on liian hyvä ollakseen totta geenimanipuloituneine elintarvikkeineen ja ylivaltiollisine sanktioineen. Muitakin epäkohtia on tukkumäärin, jos kohta hyviäkin asioita löytyy.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #9

Jos tuo TTIP sopimus joskus tehdään on sata% varmaa, että teksti on julkisesti nähtävissä jo ennen osapuolten hyväksymistä. Pitäisikö neuvottelut mennä ns. BigBrother menetelmällä 24/7 live kameralla niin että Ilonakin pääsisi heti reagoimaan kun joku asia ei miellytä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kun kerran kaikki on pelkästään positiivista niin miksi ne neuvottelut käydään suljettujen ovien takana!

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Osittain näin ja osittain ei. Käydäänhän Suomessakin paljon neuvotteluita "salaisesti" kabineteissa ennen kuin niitä aletaan esittelemään julkiselle sanalle, kuten työmarkkinaneuvottelut, hallitusneuvottelut, palkkaneuvottelut jne. Joka tapauksessa viime kädessä jokainen EU-jäsenvaltio päättää hyväksyykö se vai hylkääkö se neuvotteluiden lopputuloksen.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Ja näitä kabinettijuttujakin voisi kyllä vähentää. Piraatit ainakin haluavat lisätä päätöksenteon avoimuutta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Käsittämättömän yksipuolinen ja olkiukkoihin nojaava kirjoitus.

Tällä hetkellä TTIP vastustus kohdistuu muutamaan yksityiskohtaan, ei itse sopimukseen yleisellä tasolla tai vapaakaupaa vastaan sinällään. Kyseinen kriittinen kohta on tuo sijoittajansuoja joka ajaa yli kansallisen lainkäyttövallan potentiaalisesti poskettomine korvausvaatimuksineen ja joka nojaa monella tavalla ongelmalliseen välimiesoikeuteen.

Sinällään hassua, sillä tuon kohdan kohtuullistaminen tai poisjättäminen poistaisi myös melkoisen osan sopimukseen kohdistuvasta kritiikistä. Myös välimiesoikeuskäsittelyn kehittäminen paremmin yhteiskunnan etuja huomioivaksi voisi ehkä auttaa asiaan, tosin itse uskon, että välimiesoikeuden perusongelmat ovat liian suuria jotta yhteiskuntien tulevaisuutta voisi niihden varaan asettaa (salainen, ei valitusoikeutta, yksityinen).

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Mikäli vapaakauppasopimuksesta poistetaan välimiesmenettely, niin mistä suomalainen yritys saa oikeutta puolueettomasti Yhdysvaltain maaperällä? Mitäpä jos joku Yhdysvaltain osavaltio päättää vaikkapa kesken suururakkaa muuttaa standardointia siten, että se käytännössä tekee suomalaisesta työstä kannattamattoman ja aiheuttaa sille miljoonavahingot? Voi olla, että yhdysvaltalaisen osavaltion oma oikeus (kuten myös Suomen oikeus) on puolueellinen taho määrittelemään onko vahinko tapahtunut ja saako siitä vahingonkorvausta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yrittäjäriskiin kuuluu toimintaympäristön muutokset, mutta nyt haluatte sosialisoida ne riskit siten, että riskin ottajana olisikin valtio jolta voitaisiin (ja on jo tehtykin) vaatia miljardikorvauksia siitä, että yrityksen ulkoistettuja haittoja koitetaan rajoittaa vaikkapa terveys tai ympäristölainsäädännöllä.

Minusta on ok, että yritykset käyttävät moisia tapoja keskinäisissä riidoissa, mutta kun päätetään voimakkaasti yhteiskuntaan vaikuttavia asioita pitäisi käsittelyn olla avointa, varmasti mahdollisimman puolueetonta ja tarvittaessa myös muutettavissa. Välimiesoikeudenkäynti ei ole mitään näistä.

Mitä kuvitteelliseen esimerkkiisi tulee, niin yhdysvalloissa ymmärretään aika hyvin vakaan toimintaympäristön merkitys yritystoiminnalle, eli tuskin sielä otetaan mm venäjällä käytössä olevia keinoja käyttöön.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Millainen olisi mielestäsi sellaisen "puolueettoman" välimiesoikeuden kokoonpano, jossa jutun osapuolina ovat

1) Suomen valtio ja General Motors?

2) Marimekko ja USA?

3) Virtasen kelosauna t:mi ja jokin USAn lainsäädännöllisesti suvereeni osavaltio?

Ihan noin esimerkiksi.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Hyvä huomio. Pakko myöntää, että minullekin vapaakauppa luo myönteisen mielikuvan. Isompien kokonaisuuksien varjolla pystytäänkin ujuttamaan "pienempiä" asioita läpi, jotka eivät koskaan muuten menisi läpi päätöksenteossa. Tuon sijoittajansuojan vieminen kansallisen lainkäyttövallan ylitse on todellakin niin merkityksellinen "pieni" asia, että koko sopimus tulee kaataa, jos se on mukana. Olisikin kiinnostavaa kuulla miksi Kokoomus kannattaa sitä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Nimenomaan. Jos koko sopimuksen keskeinen pointti on tuo standardointihomman yhtenäistäminen, olisi sille voitu tehdä oma sopimus eikä ujuttaa mukaan kaikkea muuta mikä ei menisi itsekseen läpi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #14

Osut naulan kantaan. Mielenkiintoista on, että EU-jäsenyys, johon meidät huijattiin, on aivan samanlainen kokonaisuus. Työvoiman, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaasta liikkumisesta olisi toki voitu sopia ilman liittovaltiojärjestelmääkin, mutta se ei "jostain syystä" käynyt.

Kannattaa aina muistaa ja pitää mielessä, että jos sopimuksessa ilmiselvien tavoitteiden isäksi on "välttämättömiä ehtoja", jotka poikkeavat ilmiselvistä tavoitteista, ilmiselvät tavoitteet eivät pääsääntöisesti ole sopimuksen varsinainen tarkoitus.

Viimemainittu totuus on asia, jonka jokainen sopimusjuristi tuntee.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu, vapaakauppasopimukset voi olla hyviäkin.
Muistaako kukaan MAI-sopimusta, jonka huonot puolet hyvin paljon muistuttaa tätä uutta viritelmää? Tämä on oikeastaan sama viritelmä - paketin käärepaperi on tosin uusittu.

"MAI opponents pointed to a perceived threat to national sovereignty[20] and democracy and argued that it would involve participating nations in a "race to the bottom" in environmental and labor standards. The MAI prompted criticism that it appeared to establish a new body of universal investment laws to guarantee corporations excessive powers to buy, sell and undertake financial operations all over the world, severely diluting national laws, e.g., on environmental protection, regulation of labour standards and human rights established in developed countries. By their arguments, the draft proposed a North American Free Trade Agreement-style offshore dispute-resolution tribunal in which corporations could sue governments if legislation, e.g., for national health, labor or environment, threatened their interests or were considered to expropriate actual or potential assets and/or profits."

edelleen:

"The MAI would restrict governments' ability to limit the participation of foreign multinationals in industries. "For example," he wrote, "the Philippines currently bans foreign investment in rural banking, and Honduras limits foreign investors in forestry to a minority stake". These restrictions would not be acceptable within the MAI.

The agreement would establish the principle of "national treatment" (in which government must treat foreign companies as favorably as domestic companies) as the norm for international investment. Indeed, in some cases, foreign corporations might have stronger protections than domestic investors. "The MAI bars many types of performance requirements, or conditions, even if those conditions are imposed on local companies. Examples of forbidden conditions include requiring investors to form a partnership with a local company and requiring a minimum number of local employees—the types of policies governments use to help ensure that local people benefit from foreign investment."

"The MAI matters because its rules can be enforced. If a foreign investor thinks a country where it has invested is violating the MAI, the investor has a choice: to complain to its own government, which can take the host country to binding international arbitration, or to directly challenge the host country. In either case, the arbitration process is closed.[21]"

Tuntuuko tutulta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Multilateral_Agreemen...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sijoittajasuoja tässä TTIP-sopimuksessa on ongelmallinen ja tämä asia pitäisi käydä läpi ennenkuin sopimuksesta voidaan keskustella.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Investointisuoja ei kai suinkaan tarkoita sitä kun Valio nyt on vinkumassa veronmaksajilta korvauksia kun veikkasivat maariskit Venäjän osalta päin seiniä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Käsittääkseni voivat haastaa valtion oikeuteen jo nyt, mutta tällä hetkellä ne käsitellään ihan oikeassa tuomioistuimessa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onko se ihan oikea ulkomainen tuomioistuin taatusti oikeudenmukainen esim suomalaiselle firmalle jos käsitellään ko maassa tapahtunutta riitaa?

Venäjänhän osalta meillä onkin surullisia esimerkkejä. Siellä on ulkomainen tunnetusti heikoilla jos vastassa ovat sikäläiset yritykset tai viranomaiset.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #25

Ainakaan se ei ole täällä epäoikeudenmukainen valtiota kohtaan. Sehän se huonoin tilanne on että meidän valtio jää heikoille ulkomaisten firmojen hyppiessä pöydällä. Toki valtion pitää olla yritysten yläpuolella.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #31

Mielestäni valtion pitää olla tasa-arvoisessa asemassa. Ei valtio ole mitenkään automaattisesti parempi huomioimaan kuluttajien etua.
Jos olisi, niin meilläkin olisi asiat vallan toisin.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #35

Ei tietenkään ole, mutta me kaikki olemme tämän valtion alaisia, muttemme yhdenkään yrityksen pakkoasiakkaita. Paitsi Microsoftin ja joidenkin muiden..

Olen ehdottomasti sitä mieltä että yritysten tulee olla valtioille alisteisia. En ole sitä mieltä että valtion pitäisi hallita kaikkia yrityksiä tai jotain muuta pöljää, eli vaikutat ymmärtäneen väärin ajatukseni.

Valtion pitää olla ylin elin eikä yritysten. Eikä edes tasavertaisia.

Petri Rainer

miks ei puhuta sanojen diktatuureista

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Stubb taitaakin pyrkiä konsensuksen ja populismin asemasta diktatuuriin? Siis sanelupolitiikkaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista, että tämäkin"totuus" vain jatkaa kiertoaan keskustelussa, vaikka selkeät tosiasiat kertovat muuta. "Kuvaavaa on, että vientituloilla rahoitetaan joka toisen lastentarhanhoitajan, opettajan, poliisin ja muun julkisen sektorin työntekijän palkka."

Suomen sekä vaihto- että kauppatase ovat olleet viime vuosina negatiiviset. Miten vientikaupan tappiolla muka on maksettu yhtään mitään, sen enempää poliisien kuin muunkaan julkisen sektorin työnekijän palkkaa?

http://www.stat.fi/til/mata/2014/05/mata_2014_05_2...

Jo alkeellinen matematiikan taito paljastaa, että väite on puppua. Siksi sekä blogistin että muidenkin Kakon jäsenten kannattaisi perusteellisesti perehtyä taloustilastoihin. Asioien ymmärtämistä valaisisi pohjaksi kansantaloustieteen perusteet, jotka saa helposti täältä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Etenkin rahan luonteen ymmärtäminen ja sen tajuaminen, että yhteiskunta ei ole liikeyritys, vaikka yhteiskunnassa toimiva vientiyriys onkin, valaisisi asiaa lisää.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Mistä J Heyno päättelee, että vientikauppa on tappiolla (se ei ole). Suomalaiset vientiyritykset ovat tehneet erinomaista tulosta ja niitä vientituloja tämä maa tarvitsee.

Vaihto- ja kauppataseen vaje tarkoittaa sitä, että kansakuntana tuomme enemmän tavaraa / palveluita kuin viemme - tuonti sisältää paljon muutakin kuin vientiyritysten ostamat ulkomaiset tuotteet ja palvelut - mm. kotimarkkinayritysten, yksitysten kansalaisten ja valtion ulkomailta ostamat tuotteet ja palvelut.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Nythän kysymys oli siitä väittämästä, että Suomi elää vientiyrityksistä? Esimerkkisi mukaan sitten tuontiyritykset onkin se taho joka tuhlaa nämä vientiyritysten tulot vai mikä on se väitteesi ?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #32

Kari,

En löytänyt M Saveliuksen johdannosta väitettä, että 'Suomi elää vientiyrityksistä'. Sen sijaan siinä oli kirjoitettu: "Suomen talous, kuten pienten maiden yleisestikin, on riippuvainen vientituloista.", mikä pitää aika hyvin paikkaansa.

Sen sijaan seuraava Saveliuksen lause "Kuvaavaa on, että vientituloilla rahoitetaan joka toisen lastentarhanhoitajan, opettajan, poliisin ja muun julkisen sektorin työntekijän palkka." on jo vähän kaukaa haettu, myönnetään.

On kuitenkin niin, että kun se lastentarhanopettaja tai poliisi haluaa ostaa ulkomaista tavaraa tai käydä ulkomaanmatkalla, hän tarvitsee sitä ulkomaan valuuttaa, jota ne vientiyritykset juuri hankkivat Suomeen myymällä suomalaista tavaraa tai palveluita ko. maahan (J Heynolle vinkiksi jo etukäteen: ei ruveta nyt viilaamaan pilkkua keskuspankin valuutanvaihdosta, eurosta yms, kiitos).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Tämä "vientituloilla rahoitetaan joka toisen lastentarhanhoitajan, opettajan, poliisin ja muun julkisen sektorin työntekijän palkka" on Saveliuksen ideologinen perusta, ja juuri se on täyttä huuhaata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En ole päätellyt mitään. Olen lainannut tilastoa. Jos siinä on virhe, osoita se ja ota yhteyttä tilaston laatijaan.

Yhteiskunta EI ole liikeyritys.

PS: Viittaamastani tilastosta kannattaa huomata tärkeä seikka, Jyrki Kataisen (Kako) kausi valtionvarainministerinä ja Jyrki Kataisen (Kako) kausi pääministerinä, kun Kakon tulevan ehdokkaan avaamassa talouskeskustelussa ollaan...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kun ymmärrettäisiin se että vientituloilla ostetaan bensa autoihin ja kivihiili voimalatoksiin, niin oltaisiin jo pidemmällä ymmärryksessä. Jos bensa ja kivihiili onnistuttaisiin korvaamaan jollakin kotimaisella tai uusiutuvalla kotimaisella, ei meidän tarvitsisi aina jankata tästä ulkomaankaupan tärkeydestä. Ulkomaankauppa on väline ei itsetarkoitus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Ja julkisen puolen palkkojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ja ne kivihiili ja öljykin ovat vain välineitä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ei TTIP:ssä mitään vikaa ole paitsi se, että koko himmeliä ei loppujen lopuksi tarvita. Tuontitullit on helppo poistaa. Tuotteita voi tuunata vastamaan eri maiden turvallisuusmääräyksiä ja vaikka käyttöolosuhteita. Ihan helppo juttu ja toiminut kautta aikain.

Tuo investointisuoja on koko jutun kulmakivi. Jenkeillä on pitkät perinteet liiketoiminnassaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin estää vapaata kilpailua ostamalla tai estämällä uusien innovaatioiden tulo omille markkinoilleen.

Japani onnistui ja muut aasian maat siinä perässä murtamaan tuon vallin. Tosin yritykset omistavat toisiaan jo ristipoikki esim. autoteollisuudessa.

Se ei poista sitä tosiseikkaa, että jenkeillä on uskomaton kyky innovoida ja luoda uutta ja sitten jämähtää paikoilleen. Moni iso yritys siellä on tehnyt Nokiat.

Jos miettii reilua ja vapaata kilpailua puhtaimmassa muodossaan. Sitähän TTIP:n luomisessa on julkisesti perusteltu. Pitää vain KYSYÄ MIKSI siihen kuuluu moinen osio? En näe siinä mitään järkeä.

Omassa jenkkikulkupelissäni on jo ihan riittävästi tarroja...

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

"geenimuunneltujen elintarvikkeiden haitallisuudesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä".

Ei ole tieteellistä näyttöä myöskään siitä, ettei niillä olisi mitään haittoja.

Me hämäläiset elämme varman päälle emmekä ota riskejä vaan syömme tuttua ja turvallista suomalaista ruokaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Geenimuunneltujen elintarvikkeiden menestys markkinoilla ei perustu tuotteen paremmuuteen, vaan tehokkaaseen markkinointiin, viime kädessä asevoimin, ja järjettömään kansainväliseen patenttisopimkseen, johon Suomikin meni mukaan, joka mahdollistaa perimän patentoinnin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

joskus v. 2008

https://groups.yahoo.com/neo/groups/tutuhesa/conve...

"...Joskus ehkä parivuotta sitten toisessa yhteydessä mainitsin 90-luvulla ollesta GM-tutkiadokumenttista, jossa Intialainen tutkia vertasi Monsanton suunnittelemaa terminaattorigeenillä varustettua RoundUp ravintokasvilajia ydinaseeseen. Ydinaseen veroinenhan sen teho olisikin ollut jos ko. laji pääsisi valtaamaan merkittävän osan Intian ravinnontuotannossa ja sitten jonkin kriisin takia siemenien saanti tyrehtyisi. Useiden maiden tutkijoita haastateltiin, mutta kukaan ei tuntunut ymmärtävän tämän Intialaisen tutkian "logikkaa". Eikä se logiikka ollutkaan aivan helppo, mutta aivan mahdollinen ja ajattelun arvoinen kuitenkin.

"Luontohan" täyttää lopulta kaikki tyhjät ekologiset lokerot, myös ne mitkä torjunta aineilla tyhjennetään. Millään torjunta-aineita sietävällä ravintokasvilajilla ei saavuteta pysyvää, tehokasta, hynteistuho- ja rikkakasvivapaata tuotantoa, vaan ennemmin tai myöhemmin evoluution kautta GM-muuntelulla saavutettu ”etu” luontoon nähden menetetään. GM-ravintokasvilajien ja torjunta-aineiden kehittely joutuu kiihtyvään kilpailutilanteeseen ”edun” säilyttämiseksi nimenomaan monokulttuurissa. Suurin tuntematon vaara piileekin siinä millaiseksi viljelysmaan ekologia tämän kilpailun seurauksena muuttuu. Sallivatko kehittyneet rikkakasvi- ym. lajit sekä torjunta-ainejäämät enää siirtymistä takaisin perinteisiin lajeihin jos ”RoundUP maissiriisirypsi ver.6.71:n” siemeniä ei olekaan enää saatavilla. Tämä oli yksi niistä ”vaaran logiikoista”. Sittemmin Monsanto luopui ko. kehityslinjasta ainakin omien sanojensa mukaan.

GM on ”businessta” kovimmillaan. Ei yksityisen puolen kehitysohjelmilla ole muuta motiivia kuin tuottaa tuotteita joille on kysyntää riittävään hintaan. Esim. ”Terminaattori geeni” on hyvää ”businessta, koska sillä suojastetaan omia markkinoita – tekijänoikeuksia. Se mikä on hyväksyttävää ja mikä ei on jonkun muun ratkaistava kuin markkinoiden, siksi tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeää ja se on käytävä kaikista kuvitelluista näkökulmista.

t:pasi pulkkinen

ps. Ei GM poista nälänhätää maailmasta. Ravintoa on aivan riittävästi, maailman väestön kasvu todistaa sen. 400 miljoonaa nälkäänäkevää taasen todistaa sen mitä ihminen on …eli itsekäs. Taistelu resursseista on armotonta yltäkylläisyydenkin keskellä.
Lokoisasti länsimaisen infran keskellä tätä kirjoitusta naputellessani todistan juuri se huomaamattoman kavalan itsekkyyden..."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"vaan poistaa ...ja tarpeeton byrokratia."

Voisitko antaa esimerkkejä tästä "tarpeettomasta byrokratiasta", joka sopimuksen myötä poistuu?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Hei,
Kysymyksestä 8 päättelisin, että sinulla on asiasta jossain määrin väärää tietoa.

Investointisuoja on nimenomaisesti eri asia kuin esim. EU-sopimuksiin sisältyvä syrjimättömyysperiaate. Se tarjoaa sopimuspuoleen sijoittautuneelle ulkomaiselle yritykselle oikeussuojakeinon, jota kotimaisilla yrityksillä ei ole ja voi myös tarjota aineellisoikeudellisesti laajemman suojan.

Investointisuojan tarkoitus on suojata maahan tehtyjen investointien arvoa sellaisilta valtion toiminnasta johtuvilta toimintaympäristön muutoksilta, jotka laskevat investoinnin arvoa. Tällainen toimintaympäristön muutos voi investointisuojan laajuudesta riippuen olla myös kaikki yrityksiä sinällään samalla tavalla kohteleva lainmukaisessa järjestyksessä tehty lainsäädäntömuutos. Kotimaisella yrityksllä ei ole tällaisissa tilanteissa mahdollisuutta esittää korvausvaatimuksia, ulkomaisella yrityksellä taas voi olla. Monissa sopimuksissa, joissa USA on osapuolena, investointisuoja koskee myös markkinoillepääsyä, kun taas Suomen (ja laajemmin EU-maiden) sopimuksissa se koskee vain maan lakien mukaan maahan tehtyjä sijoituksia.

Investointisuojaklausuuleita on siis eri sisältöisiä ja laajuisia. Suomen eduskunta on esittänyt Suomen kantana, että investointisuoja ei saisi olla käytännösä syrjimättömyysehtoa laajempi. Siitä onnistuuko tämä neuvotteluissa ei vielä ole tietoa.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Tämä oli hyvä tarkennus. Suosittelemisen arvoinen kommentti.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"... Sinulla on lisää valinnanmahdollisuuksia, hintojen läpinäkyvyyttä ja uusia kauppaketjuja, joista et vielä 30 vuotta sitten osannut edes uneksia..."

Mielenkiintoinen näkökulma, koska suurien ostoskeskusten tulo on tappanut käytännössä kaikki erikoismyymälät muualta paitsi suurimmista kaupungeista. Valikoimat ovat heikentyneet sille tasolle jonka suuret kauppaketjut katsovat hyväksi tarjota. Markkinoille pääsee vain jos on valtavasti voimaa takana, kuten Lidlillä. ABC-ketju tappaa pikkukuppilat, Prismat ja City-marketit pikkukaupat. Tuotteen kulku tuottajalta kaupanhyllylle on muuttunut sellaiseksi ettei se tue enää kotimaista eikä edes laadukasta.

Ei vain kaupanalalle vaan useille tuotannon aloille ei voi tulla enää uusia yrittäjiä kahdesta syystä. Ensinnä on tietenkin monilla aloilla kasvanut byrokratia ja tuotannolliset, tekniset ja valvonnalliset vaatimukset. Tämän ovat "markkinatalousintoilijatkin" oikein havainneet, mutta sitä toista merkittävämpää estettä uusille yrittäjille eivät hekään halua huomata...ja se on vapaakauppa ja reguloimattomuus. Kun joku pääsee hallitsemaan markkinoita ei uusilla yrittäjillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla jättiläistä vastaan. Niin, ja kolmantena on tietenkin se ettemme me suomalaiset ymmärrä sitä että paikallisen suosiminen piristää alueellista taloutta valtavasti. Raha on tehty kiertämään, ja jos sen laittaa kiertämään paikallisesti niin se saattaa tulla takaisin omaankin taskuun.

Kukaan koskaan ei ole kuluttajan asialla, ei TTIP eikä muissakaan kansainvälisissä neuvotteluissa. Lobbaus tapahtuu yrityselämän ja muiden etujärjestöjen taholta, eikä kansalaisien tai kuluttajien etua ole kukaan varmistamassa.

Kun tällaisia neuvotteluja aletaan käymään on aina ensin syytä pohtia sitä miksi sopimusta tarvitaan, mikä on tavoite, kuka on esittämässä vaatimuksia ym... Jos joku ehdottaa neuvotteluja niin hänellä on silloin jokin intressi siihen. Jos joku ehdottaa että neuvotteluja käydään salassa on tähänkin jokin syy.

Yksinkertaisuudessaan tässä on kyse suurien yrityksien kaupallisista eduista ja näiden yrityksien omistajien taloudellisesta edusta. Kansainvälisen työnjaon ideologia, jota kansantaloustieteen peruskurssilla opetetaan, tuottaa hyötyjä tilanteessa jossa kaupanosapuolilla on jotain mitä toisilta puuttuu, ja on todellista niukkuutta reaalisista resursseista. Meillä länsimaissa ei ole niukkuutta eikä puutetta, ja silti näitä aatteita meille syötetään. Kyse on vain kansainvälisen pääoman ahneudesta, jota yritetään verhota joillain taloustieteen myyteillä.

Toimituksen poiminnat