Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin tilastojen valossa

  • Joka viides maastamuutto suuntautuu Ruotsiin
    Joka viides maastamuutto suuntautuu Ruotsiin
  • Ruotsiin muuttaneiden koulutusaste vastaa suunnilleen koko Suomea
    Ruotsiin muuttaneiden koulutusaste vastaa suunnilleen koko Suomea

Kauppalehti uutisoi (18.7.2015) suomenruotsalaisten muuttavan Ruotsiin kotimaamme huonon asenneilmaston vuoksi. Lehden uutisointi perustui Svenska Dagbladetin juttuun asiasta, jossa oli haastateltu Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia. Kommenteissa saivat kyytiä niin Perussuomalaiset kuin Suomalaisuuden liittokin. Tutkin asiaa tilastojen valossa.

Ruotsinkielinen väestö on elinvoimainen

Viimeisen 15 vuoden aikana ruotsinkielinen väestö on pysynyt numeroiden valossa saman suuruisena - luku on vaihdellut 290 000 hengen molemmin puolin. Vastaavana aikana suomenkielisten määrä on aavistuksen lisääntynyt (+1,7 %). Koko Suomen väestönlisäyksestä merkittävä osa on tapahtunut vieraskielisen väestön lisääntymisessä ja syntyvyydessä. Näin ollen ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on hieman vähentynyt, vaikka määrä on pysynyt siis lähes muuttumattomana.

Ruotsinkielisten kokonaisuushedelmällisyys on aavistuksen korkeampi verrattuna koko väestöön. Tätä tosin voi selittää se, että suomenruotsalaisista suurempi osa asuu maaseutumaisissa kunnissa (27 %) kuin koko väestöstä (15 %). Maaseutumaisissa kunnissa syntyvyys on perinteisesti korkeampaa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.

Ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää

Suomen kansalaisten (siis pl. ulkomaan kansalaisten) maastamuutto on ollut viimeiset 15 vuotta varsin tasaista. Vuositasolla noin 10 000 henkilöä muuttaa pois. Suosituin kohde on Ruotsi, johon muuttaa joka viides maastamuuttaja.

Tilastokeskuksen tiedot ruotsinkielisten maastamuutosta on vaihtelevasti saatavilla. Osan tiedoista etsin käsin vuosilta 2011-2013 Väestönmuutokset -raporteista, koska tietoa ei löytynyt suoraan tietokantahausta. Ruotsinkielisten maastamuutto on pysynyt näinä vuosina noin 1 600 henkilössä ja suomenkielisten vastaavasti 7 500 henkilössä. Tosin ruotsinkielisten osuudessa on muutama sata riikinruotsalaista. Joka tapauksessa ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää (noin 16 %) kuin mitä väestön prosentuaalinen osuus (5,3 %) edellyttäisi.

Ruotsi vetää ruotsinkielisiä - mutta myös suomenkielisiä

Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa viitattiin lukuihin, joiden mukaan ruotsinkielisiä on muuttanut viime vuonna Ruotsiin 933 henkilöä, kun se aikaisempina vuosina on pysynyt 700-800 henkilössä. Svenska Dagbladetin kaaviokuvassa vuosilta 1985-2015 on viittauksia luvuista, jotka vaihtelevat aina 500 hengestä 900 henkeen. Itse asiassa vuonna 1999 suomenruotsalaisia muutti Ruotsiin noin 900 henkilöä - siis saman verran kuin nyt kohua herättäneessä luvussa. Yksityiskohtana mainittakoon, että vuonna 1999 Perussuomalaisten osuus äänistä oli alle yksi (1) prosentti.

Kokonaisuutta tarkastellassa kannattaa huomioida, että kaikkien maastamuuttaneiden henkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Näin ollen ruotsinkielisten lisääntyminen maastamuutossa on osa isompaa virtausta.

Työssäkäynti selittää enemmän kuin asenneilmasto

Kauppalehden jutussa viitattiin, että Ruotsiin muuttaa nimenomaan koulutetummat ruotsinkieliset. Asia voi pitää paikkaansa, mutta itse en löytänyt siihen vahvistusta. Sen sijaan kaikkea Ruotsiin tapahtuvaan muuttoliikettä tarkastellessa, koulutusaste vastaa suunnilleen kantaväestöä - korkeakoulutettujen osuus on lähes sama (29 %) kuin Suomessa yleisemminkin (28 %).

Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa liitettiin muuttoliike ja asenneilmasto yhteen. Tälle asioiden yhteenliittämiselle on vaikea löytää tilastollista pohjaa. Henkilökohtaisesti on vaikea uskoa, että ruotsin kielen muuttaminen kouluopetuksessa vapaaehtoiseksi muuttaisi asioita, vaikka ideologisesti valveutuneet tahot tällä seikalla pelottelevatkin.

Mikä sitten selittää viime vuonna hieman kasvaneen muuttoliikkeen Ruotsiin? Vastausta voisi etsiä paremminkin ihmisten arjesta. Ruotsin taloudella menee vahvemmin kuin Suomella, ja siellä on tarjolla paremmin työpaikkoja. Kannattaa muistaa, että Ruotsissa on tehty talouden reformit, kuten eläkeuudistus, työelämän joustot ja elinkeinoelämän vapauttamiset (aukioloajat, taksi- ja apteekkiluvat) jo 1990-luvulta lähtien.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Juha Kuronen

Luin saman Kauppalehden artikkelin.

Minulla päälimmäiseksi nousi mieleen, että voitaisiinko tehdä johtopäätös "pakkoruotsi kokeilun" epäonnistumisesta, koska Suomeen ei ole suurtakaan tunkua Ruotsin puolelta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olen kiinnostuneena lukenut Kauppalehden saamia kommentteja ja sielläkin näyttää olevan myöskin näitä minä-minä ihmisiä, jotka katsovat pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvien persujen olevan pääsyylliset Ruotsiin muuttoon.

Liikuttavaa on aina lukea, kuinka joku kertoo hänellä olevan aina hauskaa Ruotsissa, joten kyllä pakkoruotsi on sivistyksellisesti hyvin tärkeää Suomelle:)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Hyvästi, Suomi: Ulkomaille muuttavia jo yhtä paljon kuin 70-luvulla

Yli 15 000 Suomessa asuvaa muutti pois viime vuoden aikana. Luku on selvä tilastopiikki. Joka viidennen suunta oli Ruotsi, ja yli tuhat muutti Saksaan, Britanniaan ja Viroon kuhunkin, selviää Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemista muuttoliiketiedoista.

Tällaista poismuuton aaltoa saa hakea 70-luvulta asti, kertoo yliaktuaari Matti Saari.

– Silloin oli myös tällainen kriisi, suuri velka ja työttömyyttä, Saari löytää syyksi.

Suurin lähtijöiden ikäryhmä on nuoret aikuiset, 25–34-vuotiaat. Aivan toisista syistä lähteviä eläkeikäisiä, 65–74-vuotiaita maastamuuttajiia oli myös ennätyksellisen paljon, eniten Espanjan aurinkoon.

http://www.stat.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vauhti ei ole verrattavissa ennätysvuosiin. Vuonna 1969 Ruotsiin muutti noin 45000 Suomen kansalaista. Ja ottaen huomioon silloisen väestömäärän, tuon luvun voi korottaa 25%:lla, jotta pääsisimme samaan suhdelukuun.

Lisäksi on huomioitava silloisen yleisen kansainvälistymiskehityksen vähäisyys nykyaikoihin nähden, mikä tarkoittaa sitä, että ilmiö oli siihen aikaan monin verroin merkittävämpi indikaatio jostain kuin nykyinen muuttoliike konsanaan.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Tallinnassa vastustettiin maahanmuuttoa
Pelko ISIS-järjestön levittäytymisestä Viroon toi mielenosoitukseen tuhatkunta ihmistä.

http://yle.fi/uutiset/tallinnassa_vastustettiin_ma...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kivasti muuten taitekohdat talouden käänteiden mukaisia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ruotsissa kaupat sai olla auki lähes miten halusivat jo -85. Samaan aikaa Suomessa lemmikkieläinten ruokien tuontiarvo sai olla korkeintaan 300 000 mk vuodessa. Sen takia suomalainen kissanruoka kelpasi kissalle vasta kahden päivän paaston jälkeen. Sitten kun tuonti avautui, ne suomalaiset merkit kummasti katosivat.

Toimituksen poiminnat