*

Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

EVA: Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää

  • Suomessa keski- ja suurtuloisten verotus on naapuriamme huomattavasti ankarampaa
    Suomessa keski- ja suurtuloisten verotus on naapuriamme huomattavasti ankarampaa

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi perjantaina (21.8.2015) päivitetyn version Verojen kirjasta. Lehdistötiedotteessa huomautettiin, että Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää erityisesti keski- ja suurituloisten osalta - ero Ruotsi hyväksi on jopa seitsemän prosenttiyksikköä. Tämä on ristiriidassa niiden vasemmistopopulististen vaatimusten kanssa, jotka haluaisivat vielä entisestään kiristää nykyistä solidaarisuusveroa.

Ruotsi verottaa Suomea kevyemmin keski- ja suurituloisia
Palkkaverotus vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on karua luettavaa. Maiden kokonaisverotus on suunnilleen sama 44 prosenttia, mutta erot syntyvät keski- ja suurituloisten verotuksessa. Siinä vaiheessa, kun keskiluokkaisen verotus Ruotsissa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä kevyempää, niin maata voi nimittää veroparatiisiksi - tai Suomea ahkeruutta ja koulutusta yliverottavaksi maaksi.

Miksi korkeasti koulutettujen palkkaverotus ei saisi ylittää kilpailijamaita? Kuvitellaan, että ulkomainen lääketehdas hakee tutkimusyksikölleen sijoituspaikkaa eri maiden välillä - ja on päätynyt valitsemaan joko Suomen tai Ruotsin. Tutkimustyö vaatii korkean tuottavuuden ja sitä kautta kovapalkkaisia henkilöitä. Näitä henkilöitä täytyy pystyä houkuttelemaan ympäri Eurooppaa. Tällöin korkea verotus voi muodostua rekrytoinnin esteeksi.

Sivumennen mainittakoon, että ulkomaalaisomisteinen lääketehdas Bayer maksoi Suomeen peräti 91 miljoonan euron edestä jo pelkästään yhteisöveroa. Ja tähän päälle vielä palkkaverot.

Solidaarisuusvero on hölmöläisten keksintö
Politikkojen puheista huolimatta, suurituloisille suomalaisille suunnatun solidaarisuusveron tuotot ovat olemattomat, vaikka sitä on ehditty kiristämään jo muutaman kerran. Solidaarisuusveron tulo budjettiin on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin yhden kymmenesosa prosentin, siis noin 0,1 %, verran kaikista verotuloista. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu kuinka paljon solidaarisuusveron vuoksi Suomesta on muuttanut pois korkeasti koulutettuja henkilöitä tai jäänyt teollisia investointeja väliin.

Korkein rajaveroaste vertailussa
Suomen korkein veroaste on kilpailijamaita korkeampi. Ero Saksaan ja Iso-Britaniaan on jopa 10 prosenttiyksikköä. Siinä on korkeasti koulutetulle, hyväpalkkaiselle nuorelle mahdollisuus valita, missä maassa haluaa luoda työuransa. Puhumattakaan siitä, jos joku kotimaahan jäänyt suomalainen haluaa palkkatyöllä saavuttaa jotakin.

  • Suomi 57,2​
  • Ruotsi 56,9
  • Alankomaat 53,4
  • Saksa 47,5
  • Iso-Britannia 47,0

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Enemmän kiinostaa verotuksen erot 40000-50000€. Pitäneekö paikkansa, että maksamme noin 7% enemmän kuin ruotsissa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Siinäpä oiva muutokohde nuorille korkeakoulutetuille, joilla ei ole täällä töitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mielenkiintoista nähdä erot käyrissä. Ensin Suomen käyrä tuntuu täysin järjen vastaiselta. Jos kuitenkin mielessään jatkaa käyrää sekä pienempiin että suurempiin tuloihin lienevät molemmat kayrät s-muotoisia. Erona siis on käytännössä, että Suomessa katsotaan jo 20 000 ansaitsevan olevan niin hyvätuloinen että progressiota voidaan kiihdyttää ja Ruotsissa tuo toteutuu vasta kun ansaitaan 40 000. Mieleen tulee vääjäämättä kysymys, miksi pienituloisia pitäisi kurittaa korkealla rajaveroasteella? Arvovalintojahan nämä ovat, itsestä vain tuntuu että psykologisesti tuo Ruotsin malli kannustaa pienituloisia enemmän pärjäämään omillaan. Voidaanhan se elintaso sitten paikkailla Suomen järjestelmän mukaisesti antamalla kerätyt verot takaisin tukina, viesti vain on kovin ihmeellinen.

Jyrki Paldán

Näinpä juuri. Työn ja kulutuksen verotusta pienemmäksi, pääoman verotusta suuremmaksi. Suomen yhdistetty yritys- ja pääomaverotus on OECD-maiden häntäpäässä.

Ensimmäiseksi kun saataisiin ihan aito progressio verotukseen, niin oltaisiin jo hyvillä vesillä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eroja on aika paljon. Esim Saksassa sosiaaliturvamaksut ovat noin 19,6% palkasta ja sen maksavat puoliksi työntekijä ja -antaja. Suomessa maksut ovat noin 30% josta työntekijä maksaa 5,7%.

Eli verotuksen rakenteissa on huomattavia eroja. Suomessa Sosiaaliturvamaksujen tuotto on lähes yhtä suuri kuin ALV:n.

Saksan systeemi on paljon fiksumpi. Verottamalla vähemmän tuotantoa ja enemmän voitonjakoa, voiton netto-osuus ei käytännössä pienene mutta tuotannosta tulee kilpailukykyisempää pelkällä verojen painopisteen siirrolla.

Toimituksen poiminnat