Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Sosiaalietuudet +3,2 %; omistaja- ja yrittäjätulot -0,1 %

  • Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia (Lähde: Tilastokeskus)
    Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia (Lähde: Tilastokeskus)

Tilastokeskus julkaisi (16.3.2016) ennakkotiedot vuodelta 2015. Sen mukaan talouskasvu polkee paikallaan ja valtiohallinnon alijäämä pysyy jo seitsemättä vuotta negatiivisena. Eikä ihme. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia, kun samaan aikaan julkisuudessa valitellaan hyvinvointivaltion "alasajoa". Huolestuttavaa on, että hyvinvointivaltiota tosiasiallisesti rahoittavat omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 0,1 prosenttia.

Mitä ihmettä? Eikö media ole viime viikot toitottanut radiossa, televisiossa ja netissä, kuinka osinkoja maksetaanyhtä paljon kuin lihavana vuotena 2007? Tämä on harha. Pörssin 25 vaihdetuimmasta firmasta vain kolmen (3) liikevaihdosta yli puolet tulee Suomesta. Kyseessä on siis valtaosin ulkomaisilta asiakkailta saatua rahaa, jota nyt jaetaan kotimaisille osakesäästäjille. Merkittävämpi osa tuloista koostuu pk-sektorilla työskentelevän yrittäjän arjesta. Se vastaavasti on pysähtyneessä tilassa.

​Mikäli yhä nousevat sosiaalietuudet halutaan säilyttää, niin vastaavasti kansantaloutta tuottavan sektorin maksukyvystä tulisi pitää kiinni. Suomalaista keskustelua kuvaa se, että julkisuudessa ihmetellään miksi yritykset eivät investoi, kun niiden yhteisövero alennettiin nykyiseen 20 prosenttiin. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että yhden järkevän toimenpiteen vastapainoksi vuosina 2011-2015 tehtiin peräti 11 veronkiristystä. Verotus on kiristetty äärimmäisen progressiiviseksi, minkä seurauksena lisäansioiden tienaaminen ja riskien ottaminen eivät johda käteen jäävän tulon merkittävään nousemiseen. Valtio kannustaa passiivisuuteen.

Mikä neuvoksi? Mikäli tuloja ei saa lisää, niin tällöin menot tulisi karsia sen mukaiseksi. Senhän sanoo järkikin. Vasemmistopopulistisen Helsingin Sanomien "taloustoimituksen" analyysi ei löytänyt muuta keinoa kuin arvonlisäveron nostamisen. Itse voin antaa parempia vinkkejä, kuten maailman korkeimpien maataloustukien kohtuullistaminen, ylipitkien ansiosidonnaisten päivien laskeminen Ruotsin tasolle tai vaikkapa tehottomaksi osoitettujen yritystukien karsinta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Jyrki Paldán

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan vuodesta 1995 saadut tulonsiirrot(sisältää sosiaalituet) on kasvanut noin 10%, kun taas omaisuustulot ovat kasvaneet n. 325%. Samassa ajassa yritysten toimintaylijäämän osuus tulonjaosta on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Varallisuus on kertynyt jopa niin jyrkästi että vuodesta 1994 ainoastaan parastuloisin kymmenys on lisännyt osuuttaan maan kokonaisvarallisuudesta. Kaikki muut ovat hävinneet.

Noista listaamistasi veronkorotuksista solidaarisuusvero ja eläkeläisten raippavero eivät koske pääomatuloja lainkaan. Lisäksi nuo pääomatuloveron hienosäädöt ovat pelkkää sirkusta(eikä tuo alimman progression korotus koske oikeasti hyvätuloisia), sillä ennen vuotta 90 pääomatulojen ylin marginaaliveroprosentti oli sama kuin ansiotuloillakin, eli noin tuplat nykyiseen verrattuna. Eikä siinä kaikki! Myös varakkaille hyvin kallis omaisuusvero on poistunut kokonaan ja verojärjestelyn mahdollisuudet ovat kasvaneet huimasti. Kokonaisuudessaan varakkaimpien veroaste on tippunut suunnilleen puoleen parinkymmenenvuoden takaisesta ja eriarvoisuuden kasvu on ollut oletettavalla tasolla siitä lähtien.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Social benefits and social transfers in Finland ESA 2010.

Year 2001: 40,6 miljardia euroa
Year 2015: 76,0 miljardia euroa

Jyrki Paldán

Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin muuttujina Tulokymmenys, Vuosi ja Tiedot:

5. SAADUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ:

I (pienituloisin 10 %)
1995 9 055
2014 10 397

II
1995 13 765
2014 15 431

III
1995 15 332
2014 16 825

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #5

Saadut tulonsiirrot

2005 I)10 387 II)15 226 III)15 885 IV)15 436 V)14 653 VI)12 443 VII)10 712 VIII)10 096 IX)9 890 X)11 454

2013 I)10 910 II)15 255 III)17 077 IV)17 564 V)17 052 VI)14 238 VII)13 027 VIII 12 225 IX)12 219 X)14 784

Vertailu 2005, siis ennen lamaa ja 2013 antavat vähän eri lukuja, mutta huomio on, että suurituloisten etuudet ovat kasvaneet eniten

Pekka Heliste

Eniten noita tulonsiirtoja saavat keski -ja hyvätuloiset ja vähiten pienituloiset

Kotitalouksien saamat tulonsiirrot (I=pienituloisin 10 %) ,(X =suurituloisin 10 %)
Vuosi 2013
I) 10 910 II) 15 255 III) 17 077 IV) 17 564 V) 17 052 VI) 14 238 VII) 13 027 VIII) 12 225 IX) 12 219 X) 14 784

Enpä ole missään nähnyt Kokoomuksen esitystä, että suurituloisten tulonsiirroista pitäisi leikata

Hyvätuloisten tulonsiirrot kasvavat nopeimmin

Nykyhallitus leikkaa vain köyhimpien tulonsiirtoja

Pekka Pylkkönen

Mitään kuvaamaasi muutosta funktionaalisessa tulonjaossa ei tietenkään ole tapahtunut.

http://www.findikaattori.fi/fi/38

Myöskin tulodesiilitarkastelussa olet valinnut referenssit tarkoitushakuisesti. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna (esim vuodesta 1970) tulonjako on muuttunut enemmän pienituloisia suosivaksi.

Jne.

Jyrki Paldán

Niin, mitä nyt palkansaajakorvaukset ovat koko kuvaajan ajan laskeneet ja pääoman osuus oli 90-luvun jälkeen 2008-taantumaan asti korkeammalla kuin koskaan. 2008-jälkeen ollaan eriarvoistumiskehityksessä otettu hieman takapakkia, mutta ei mitenkään merkittävästi.

Ja kyllä, ennen 70-lukua ja toimivan hyvinvointivaltion syntyä Suomi oli vielä nykyistäkin enemmän luokkayhteiskunta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Ja missä ne pääomat ovat? Työntekijöiden eläkerahastoissa. Siellä on nyt niin paljon rahaa että sillä voisi ostaa kaikki suomalaiset pörssiyritykset.

Pääomat ovat massoilla, ei rikkailla.

Suomi on taloudellisesti maailman tasapäisin maa. Tulonjaossa olemme sijalla 3 ja varallisuuden jakaumassa muistaakseni sijalla 6. Eriarvoisuutta on vain vasemmiston propagandapuheissa.

Pekka Iiskonmaki

#4
Mikään ei voita vasemmiston ahneutta. Köyhistä tulee vaan entistä röyhkeämpiä. Työ ei kuitenkaan kelpaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia, kun samaan aikaan julkisuudessa valitellaan hyvinvointivaltion "alasajoa"."

Sinulta jäi jostain syystä mainitsematta Tilastokeskuksen selitys sosiaalietuuksien kasvulle.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On aiheetonta vihjailla, että sosiaalimenojen kasvu voisi johtua niitä tarvitsevien määrän lisääntymisestä ;)

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Voittoveron alentaminen hyödynsi nimenomaan suuryrityksiä. Omistajayrittäjälle osinkoverotus paljon tärkeämpää. Sitä on systemaattisesti kiristetty viimeiset vuodet > käteenjäävä raha pienenee vuosi vuodelta. Kokoomus voisi joskus kuunnella yrittäjiä, ei pelkästään suuryrityksiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomi on varsinainen ankeuttaja. Hallituksen jokainen yritys saada Suomeen lisää investointeja ja pääomaa on johtanut vain yrittäjien ja palkansaajien olojen kurjistumiseen sekä agressiiviseen verosuunnitteluun. Kasvattaneet yhden prosentin tuloja ja raivanneet yhä enemmän tilaa suuryrityksille.

Pekka Pylkkönen

'Yhden prosentin' tulot ovat laskeneet yli 9% tämän kriisin aikana (2008-).

Jyrki Paldán

Jota ennen ne kasvoivat n. vuosikymmenen käsittämättömällä vauhdilla kehenkään muuhun nähden. 1995-2007 parastuloisimman prosentin tuotannontekijätulot kasvoivat n. 255% kun taas pienituloisimmalla ne kasvoivat 8% ja kuudenneksi hyvätuloisimmalla(ns. keskiluokalla) n. 47%.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Kokonaistulot eivät kasvaneet noin paljoa.

Korkeimmillaan suurituloisimman prosentin tulo-osuus oli noin 7% (2007). Nyt noin 5,5%. Maassa jossa reilusti alle puolet käy ylipäätään töissä, tuo on todella pieni osuus.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #17

Mitenkähän mahdat määritellä kokonaistulot jos tuotannontekijätulot sellaiseksi eivät kelpaa?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #17

USAssa työllisiä on n 143,1 miljoonaa ja asukkaita 318 miljoonaa

Eli töissä on vain n 45 %.

http://www.bls.gov/opub/mlr/2016/article/current-e...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä blogaus. (Myös) Suomessa listattujen (esim. Tukholman pörssin rinnalla) osakkeiden osingot sekotetaan sujuvasti Suomen kansalaisten vastaanottamiin osinkoihin (parhammillaankin noin 4 miljardia), jotka ovat mikroskooppinen osa ansiotulopottiin verrattuna (noin 120 miljardia).

Pääomatulot ovat meillä lähinnä asuntoihin liittyviä vuokria ja sijoituskämppien myyntivoittoja.

Lisäksi Suomen 1% varallisuusasema on länsimaalaisittain äärimmäisen tasa-arvoinen (13% omistus vs. 30% omistus Ruotsissa, 40% USA:ssa). Meillä on erityisen köyhät rikkaat. Rikkainkin prosentti omistaa lähinnä oman omistusasuntonsa, jos sitäkään.

Toisin on esim. Ruotsissa, jossa varallisuutta on moninkertaisesti ja se on myös arvopapereissa.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Mikään ei viittaisi siihen että olisimme rikastumaan päin miltään osin kansaa.

Pekka Heliste

Palkat ja palkkiot 82 181, yritysten sosiaaliturvamaksutveroksi laskettavia kuluja, ei siis palkkoja

Sosiaaliturvamksut ovt n 19 miljardia

Omaisuus ja yrittäjätulot 39, 785 miljardia

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #23

Unohdit eläketulot, ansiotuloja on, kuten sanoin, noin 120 miljardia, ainakin 2014.

"Veronalaista tuloa tulonsaajat saivat kaikkiaan 131,4 miljardia euroa, mistä ansiotuloa oli 122,7 miljardia ja pääomatuloa 8,7 miljardia euroa. Edellisvuodesta tulot kasvoivat nimellisesti 2,4 prosenttia, ansiotulot 1,8 ja pääomatulot 12,2 prosenttia. Ansiotuloja sai 4,6 miljoonaa ja pääomatuloja 1,4 miljoonaa henkeä.

Ansiotuloja kasvattivat eniten eläkkeet ja työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Eläketuloja tulonsaajat saivat 28,5 miljardia, mikä oli 3,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eniten, 14,9 prosenttia, ansiotuloista kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaetuudet. Niitä tulonsaajat saivat 4,8 miljardia euroa. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 81,0 miljardia euroa, mikä oli 62 prosenttia veronalaisista tuloista. Palkat kasvoivat 0,5 prosenttia."

Osinkotulot yksityishenkilöille ovat siis parhaimmillaankin 4 miljardia vuodessa, Tilastokeskusksen mukaan jopa alle 2 miljardia.

"Tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja listatuista osakkeista 932 miljoonaa ja listaamattomista 717 miljoonaa euroa"

http://www.stat.fi/til/tvt/2014/tvt_2014_2015-12-1...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #26

BKT 2014

Palkat ja palkkiot 1) 82 181
Työnantajien
sosiaaliturvamaksut 19 160

Omaisuus- ja yrittäjätulot, netto 39 785
Julkisyhteisöjen saamat
tuotannon ja tuonnin verot
miinus maksamat tukipalkkiot 26 867

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous....

Jyrki Paldán

"Meillä on erityisen köyhät rikkaat."

Verrattuna muiden yhteiskuntien rikkaisiin, kyllä, mutta verrattuna ihan tavallisiin ihmisiin ei. Mihin me tarvitsemme suurempia luokkaeroja ja kasvavaa eriarvoisuutta? Yleisin peruste on investoinnit, mutta nehän ovat BKT:hen suhteutettuna laskeneet kuin lehmän häntä samaan tahtiin kun tulot ja varallisuus ovat keskittyneet aina vain pienemmälle joukolle.

"Mikään ei viittaisi siihen että olisimme rikastumaan päin miltään osin kansaa."

Aijjaa.

Minusta tuo vuosien 1998 ja 2014 välilla tapahtunut n. 286%:n kasvu finanssi-instrumentteihin upotetussa yksityisessä varallisuudessa osoittaa melko hyvin että kyllä täällä vain ollaan "rikastumaan" päin. Tai ainakin se marginaalisen pieni merkittävää finanssivarallisuutta omistavien osa on.

http://www.wid.world/#Database:

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #24

"Täällä" ei ole Suomi. Kannattaa viitata suomalaisten varallisuuteen ja pääomatuloihin eikä vaikkapa jenkkeihin tai edes ruotsalaisiin.

Olemme köyhä kansa. Korporaatiomme eivät ole köyhiä, mutta kansalaiset ovat.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #27

Viittasin kyllä ihan suomalaisten yksityiseen finanssi-instrumenttivarallisuuteen. Luvut löytyvät tuosta linkin takaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #29

Katsoin linkkisi. Samantyylistä dataa siellä on kuin omassa blogauksessani, joka nojautuu Tilastokeskukseen ja Credit Suisseen, mm. että kokonaisomaisuus per aikuinen on noin 100,000€ ja että se on lähinnä kämpissä.

Suomessa on pohjoismaiden pienin rahoitusvarallisuus. Sekin on lähinnä pankkitileillä, eli ei tienaa yhtään mitään. Omaisuutemme on lähinnä asuntojen seinissä.

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/111/

"Suomessa talletusten suhteellinen osuus rahoitusvaroista on pohjoismaisittain korkea, vaikka jättäisi järjestelmä­eroista johtuen eläke­säästöt kokonaan huomioon ottamatta. Talletusten korkeaa suhteellista osuutta selittää kuitenkin ennemmin muun rahoitus­varallisuuden vähyys kuin talletus­varojen suuruus. Esimerkiksi vuoden 2013 lopussa suomalaisilla oli asukasta kohti vajaat 16 000 euroa talletusvaroja, ja 9 000 euroa noteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia. Vastaavat luvut Ruotsista ovat 17 000 ja 15 000 euroa."

Voit ehkä koittaa hahmottaa kuinka paljon 9000 € osakkeita tienaa per vuosi ja 16 000 € pankkitilillä. Satasia? Kymppejä?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #30

"Katsoin linkkisi."

Hyvä, sitten varmasti huomasit tuon n. 286%:n kasvun yksityisessä finanssi-instrumenttivarallisuudessa.

"Voit ehkä koittaa hahmottaa kuinka paljon 9000 € osakkeita tienaa per vuosi ja 16 000 € pankkitilillä."

Keskiarvo pääomatuloista ei kerro yhtikäs mitään. Suurimmalla osalla kansaa ei ole käytännössä asuntoa lukuunottamatta varallisuutta lainkaan, kun taas toisilla on papereita niin paljon että niistä irtoaa reilu sata milliä tilille vuosittain. Sama toistuu kaikissa muissakin maissa, missään merkittävä arvopaperiomistus ei ole koko kansan huvia(paitsi tietysti valtionomistuksen kautta), vaan pääasialliset hyötyjät ovat marginaalisen pieni ryhmä varakkaita.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Ylivoimaisesti eniten osinkoja saa Herlin, viime vuonna niitä tuli 57 miljoonaa euroa. Hänen osingoistaan puolet menee Koneen säätiölle joka jakaa ne suomalaisen tieteen ja kulttuurin tukemiseen.

Onko sinulla aikomustakaan perustaa yritystä ja ruveta tekemään paljon rahaa suomalaisille? Ottajia kyllä riittää.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #31

Noh, Tilastokeskuksen data ei tue edes tuplaantumista kansalaistemme rahoitusvaroissa ja siltikin tuo on pohjoismaiden ylivoimaisesti pienin määrä ja tienaa siis vähän tuloja absoluuttisesti ja suhteellisesti, erityisesti osuutena ansiotuloista (joista se on pieni murto-osa). Tuskin kiistät näitä faktoja?

Blogaukseni "Suomen 1% on köyhä" jakaa kokonaisvarallisuutemme desiileittäin ja myös rikkaimman 1% suhteen. 44,000 suomalaista omistaa keskimäärin 1,7m€ asuntoineen, kesämökkeineen ja autoineen. Rahotusvarallisuutta on tuossa varmaankin noin kolmannes eli noin 500,000€. Ruotsissa vastaavasti on noin 73,000 ihmistä joilla onkin 6,6€ omaisuutta. Siitä voi olla jotain pääomaa heittää serkkupojan kasvuyritykseenkin pesämunaksi.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Ymmärrätköhän muuten täysin pääoman ja pääoman tuoton välisen eron? Pikettymäisellä 5% tuottolla siis käteen tuleva veroja edeltävä tuotto on 1/20 osa pääomasta. 1% korkotuotolla tulo on vain 1/100.

Siltikin, vaikka otettaisiin pikettymäinen tuotto-oletus 5% saataisiin tulokseksi että bruttona tuo 500k€ voisi tuottaa 25,000€/vuosi ja nettona tuosta varmaan jotain max 1500€/kk ja tämä siis vain lähinnä eläkeläisille, joilla käytännössä on rahoitusvarallisuus Suomessa. Todellisuus lienee alempi, koska korkopaperit ja pankkitilit eivät tienaa juuri mitään.

Tämä siis suhteessa 120 miljardiin euroon vuotuista ansiotuloa työntekijöille ja eläkeläisille.

Toisin sanottuna, max 4 mrd osinkoja per vuosi vs. 120 mrd ansiotuloja. Ollaanko Suomessa pikettymäisessä dystopiassa vai koko kansan ryysyrannassa?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #33

"Noh, Tilastokeskuksen data ei tue edes tuplaantumista kansalaistemme rahoitusvaroissa ..."

Miten niin ei?
Tilasto:
Kotitalouksien varat, velat ja tulot bruttovarallisuusdesiilin mukaan 1987-2009, kotitaloutta kohti muuttujina Tiedot, Bruttovarallisuusdesiili ja Tutkimusvuosi

Antaa lähimmäksi vaihtoehdoksi tuolle mainitulle aikavälille 1998-2009, ja niinä vuosina suomalaisten keskimääräinen arvopaperivarallisuus on kasvanut 280% ja rahoitusvarallisuus 218%.

Mitä taas tulee tuohon kv-vertailuun, kyllä, myönsin jo että Suomen eliitti on varsin "köyhä" monen muun maan eliittiin verrattuna. En vain oikein ymmärrä miksi se olisi asia, josta kenenkään pitäisi välittää. Suomenkin eliitti kun on mediaanikansalaiseen verrattuna melkoista ökyporukkaa, eikä varallisuuden kertymisestä näytä olevan juuri minkäännäköistä hyötyä(päinvastoin!). Jos Yhdysvalloissa tai Saksassa uhrataan kaksikymmentä ihmistä auringonjumalalle päivittäin paremman sadon toivossa, pitäisikö suomenkin pyrkiä samaan?

Mitä taas tulee kokonaisvarallisuuteen, Credit Suissen varallisuusraportin mukaan(johon ilmeisesti viittasit aiemmin) Suomi jää kyllä kauas taakse mainitsemistasi Saksasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista niin keskivertovarallisuudessa kuin rikkaimman 1%:nkin varallisuudessa, mutta mediaanivarallisuudessa se pesee nuo kolme mennen tullen. Mediaanivarallisuudessa mitattuna Suomi on tuon raportin mukaan maailman kymmenenneksi vaurain maa. Ikävä vain että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaikki paitsi vaurain kymmenys on menettänyt osuuttaan maan varallisuudesta, tuo kehitys pitäisi saada käännettyä takaisin.

Mitä taas tulee "Pikettymäiseen tuottoon", tiedät varmaan itsekin että Piketty ei vetänyt tuota lukua hihastaan, vaan tutki satojen vuosien tilastodataa faktoroidakseen keskimääräisen tuottoprosentin. Se ei tietysti ole tae tulevaisuuden tuotoista, mutta se onkin sitten ihan puhtaasti spekulaatioiden varassa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #36

Hyvä että olemme samaa mieltä joistakin faktoista. Suomalaiset eivät kuitenkaan varmasti ole keskimäärin/mediaanilla vauraita länsimaalaisia, pikemminkin Itä-Euroopan tasoa. Ohessa vaikkapa EKP:n tutkimus, jossa se sama 100,000€ per aikuinen vertautuu esim. sivulla 18 noin 150,000€ muiden EU-maiden tasoon.

http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/ecbsp2en.pdf

Pikettyn kirjan lukeneena (hyvä kirja muuten) totean että hänen 5% ei perustu niinkään historiallisiin tuottoihin vaan USA:n yliopistojen alumnirahastojen tuottoon. Sitä on kritisoitu hiukan naiivina, lähinnä koska hän antaa ymmärtää että pääoman tuotto olisi melko riskitöntä riippumatta talouskasvusta. Acemoglu (hyva jamppa!) kyseenalaistaa tämän aika nätisti:

http://economics.mit.edu/files/10422

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #37

"Suomalaiset eivät kuitenkaan varmasti ole keskimäärin/mediaanilla vauraita länsimaalaisia, pikemminkin Itä-Euroopan tasoa."

Tuon Credit Suissen varallisuusraportin mukaan maailman kymmenenneksi vaurain maa ja nuo mainitsemasi Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa jäävät kauas taakse. Keskimääräinen onkin sitten ihan eri tarina, koska yläpään pohatat nostavat arvoja paljon ylemmäs, vaikka mediaanikansalainen olisikin köyhä kuin kirkonrotta.

Tuosta Pikettyn 5%:n r:stä en tosiaan ole ihan varma, pakko myöntää. Nopean selailun jälkeen sitä ei tosiaan ole selitetty auki. En kuitenkaan osaa pitää sitä mitenkään erityisen ihmeellisenä, sillä vuosina 1871-2001 osakkeet tuottivat keskimäärin 6,8% vuosittaista reaalivoittoa(osingot ja arvonnousu). Pelkät osingot toki jäivät 4,6% keskimääräiseen reaalivuosituottoon.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #39

Mediaanitulo (keskimmäisen suomalaisen, eli noin 2.75 miljoonannes suomalainen) ei ole Suomen lättänässä jakaumassa varmasti mikään kovin vauras yksilö jos lähes kaikki populaatiossa ovat muita maita köyhempiä, erityisesti rikkaat.

Voisit laittaa linkin, veikkaan että olet katsonut väärin.

Näissä varallisuustaulukoissa on muuten usein kotitalouksien vertailuja, ei yksilöiden. Voisin ostaa heikon argumentin että suomalainen kotitalous, jossa vaikka huomattavasti rikkaampaa italialaisia enemmän molemmat vanhemmat usein työskentelevät voisivat brutto*tuloissa* olla paperilla hyvätuloisia. Paljon näitä *varallisuus*vertailuja kahlanneena en ole suomalaisia vielä nähnyt väitettävän *vauraiksi*. Korkeintaan jos eläkerahastot (ilman eläkevastuita) tungettaisiin virheellisesti varallisuudeksi, niin olisi edes hiukan toivoa saavuttaa keskiarvo.

Myös varallisuusjakauma on meillä lättänä ja varallisuusginit siis matalia kautta linjan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #44

http://publications.credit-suisse.com/tasks/render...

s. 90-93
Table 2: Wealth estimates by country(mid 2015)
Median wealth per adult(USD):
Finland: 62,729
Germany: 43,898
Sweden: 57,433
United States: 49,787

Sekoittelet kyllä melko villisti tuloja ja varallisuutta. Mutta ei se mitään, Gallup.com:in tekemän selvityksen mukaan Suomen kotitalouksien mediaanitulot henkeä kohden suhteutettuna ovat maailman viidenneksi korkeimmat, joskin myönnettäköön että Ruotsi yltää parempaan. OECD:n kotitalouksilla mitatussa datassa Suomi jää kolmanneksitoista Ruotsin ja Yhdysvaltojen taakse, mutta Saksan edelle. Tuossa vertailussa täytyy kuitenkin tietysti huomioida että Suomen kotitalouksista yli 70% saa pelkkinä tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa veroina, sekä nauttii varsin kattavista julkisista palveluista jotka Yhdysvaltalaisperhe maksaa omista tuloistaan. Pelkästään korkeakoulutuksesta suomalaisperhe saa jopa satojen tuhansien edun.

Suomessa enemmistöllä kansasta on asiat kansainvälisesti erittäin hyvin. Miksi asiaa pitäisi muuttaa siten että enemmistö kärsii ja marginaalisen pieni erittäin hyvätuloisten/varakkaiden joukko hyötyy?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #66

Ok, olet mahdollisesti oikeassa että Suomen 2,75 miljoonas ihminen on rikkaampi kuin jenkkien 200 miljoonas ihminen. Pari havaintoa.
- mediaanivarallisuus on varsin volatiili, eikä mitään jakoa finanssivarallisuuteen, velkoihin ja muuhun varallisuuteen ole annettu. Veikkaan että kämppävarallisuus ja kohtuu pieni velkamäärä selittää keskivertosuomijampan hyvän nettoposition.

Keskiarvovarallisuuden suhde mediaanivarallisuuteen on maailmanluokassa Suomessa erittäin pieni, koska varallisuutta per capita on paljon vähemmän kuin lähes kaikissa muissa länsimaissa. Ilmeisesti rikkaiden kansalaisen puute on Suomessa ilmeinen kun taas melko varakkaita (kämpät?) keskiluokkaisia on laajasti. Olisiko rikkaat verotettu keskiluokkaan Suomessa, toisin kuin muualla?

Jos jenkeissä 1% omistaa jo 40% ja Ruotsissa 30%, ollaan keskimmäiseen kansalaiseen mennessä jo kaapattu hirmuinen määrä maan varallisuudesta. Suomessa ryysyköyhä rikkain 1% ottaa vain 13%.

Korkeahko mediaaniluku (keskimmäisen suomalaisen varallisuus) kertonee, että Suomessa varallisuus on lähes kokonaan keskiluokalla ja rikkaita on vähän ja heidän varallisuutensa on absoluuttisesti matala, koska se ei nosta keskiarvoa lähellekään muita länsimaita.

Summaus: olemme varallisuuden tasa-arvon mallimaa: köyhä keskimäärin, ei juuri lainkaan rikkaita ja nekin vähät mitä on ovat köyhiä rikkaita globaalissa vertailussa, mutta laajalla keskiluokalla on sentään melkein 50,000€ (asunto)varallisuutta. Toivottavasti olisi jossain vaiheessa edes pari tonnia pörssissä että täällä olisi mitään riskipääomaa, muutenhan eivät yritykset synny. Eipä niillä tienaisi tosin kuin muutaman euron kuukaudessa tuloja. Ilmankos suomalaisten saamat osingot ovat niin äärettömän pienet absoluuttisesti ja suhteessa palkkapottiin.

Kun katsoo blogaustani, sama näkyy oikeastaan siinäkin

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #73

"Ok, olet mahdollisesti oikeassa että Suomen 2,75 miljoonas ihminen on rikkaampi kuin jenkkien 200 miljoonas ihminen."

Itse puen saman asian mielummin muotoon; suomessa enemmistö kansasta voi taloudellisesti paremmin. Mediaanivarallisuus ja -tulot kertovat tosiaankin tuon 2,75 miljoonannen ihmisen tarinan, mutta samalla on huomioitava että Suomen tulonjako on myös mediaanin alapuolella montaa muuta maata tasaisempi. Köyhyysaste sidotaan mediaanituloihin, ja Suomessa köyhyysaste on korkeammista mediaanituloista huolimatta matalampi kuin Saksassa, Yhdysvalloissa tai Ruotsissa.

Suomessa siis reilulla enemmistöllä menee paljon paremmin. Se että marginaalisen pienellä taloudellisesti etuoikeutettujen joukolla ei mene ihan yhtä överisti kuin muualla ei hirveästi sympatioita herätä, tai ainakaan pitäisi herättää.

"Olisiko rikkaat verotettu keskiluokkaan Suomessa, toisin kuin muualla?"

Höpöhöpö, keskiluokkaa verotetaan. Rikkaiden verotus taas heittelee ihan laidasta laitaan ja omaisuuttahan ei veroteta enää nykyään lainkaan(toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa).

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

Pekka Iiskonmaki

#9
Vain täydellinen hölmö sijoittaa varojaan Suomeen. Suomi on täysin jumissa.

Pekka Heliste

Suomen taloudella menee loppujen lopuksi aika kohtuullisesti. KUn kaikkien EU-maiden kasvu on nollan kahta puolta niin jo pienet virheet bkt-laskennassa aiheuttavat valtavia suhteellisia eroja

KUn tarkkuus on 2-3 % niin lähes kaikkein EU-maiden kasvu/taantuma on virheen sisällä.

Kasvuluvuista pitää myös puhdistaa na pääomaoperaatioista eli suuryritysten veronkierto-operaatioista.Ne tulothan eivät ole aitoja laskentamaan lisäarvoja vaan jonkun muun maan. Niinpä esim Irlannin todellinen kasvu on n 3 %

Eikä maailmantalouskaan kasva juuri nopeampaa

Niinpä ei Suomi mikään poikkeava ole,lukuja voidaan pyöristää alaspäin virheen rajoissa aivan poliittisista syistä:Virkamiehethän ovat pääosin kokoomuslaisia ja EK avainasemassa lukjen tuottamisessa

Työllisyyskään ei ole kehittynyt kovin heikosti, työpaikkojan ETLAn mukaan katoaa vuodessa n 120000-140000 tuottavuuden nousun ja tuotevalikoiman muutoksen vuoksi.Ja syntyy n 120000-140000 työpaikkaa kasvun ja tuotevalikoiman muutoksen vuoksi

Työlliset

1989 2 483 000
2008 2 497 000
2009 2 423 000
2010 2 410 000
2011 2 428 000
2012 2 431 000
2013 2 403 000
2014 2 386 000
2015 2 368 000

Kuten luvuista näkyy , ei työllisyys ole 26 vuodessa juurikaan muuttunut

Ainoa ongelma on työttömien määrä , heidän määränsä on kasvanut 1989 80000:sta 2015 n 500000. Välissä on määritelmiä tiukennettu, joten virallinen työttömien määrä on kasvanut vähemmän

Suurin syyllinen työttömyyden kasvuun on eläkeiän nosto, se on noussut 90-luvun 55-vuodesta nykyiseen 65 vuoteen

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Työllisten määrä siis on vähentynyt 115 000 hengellä samaan aikaan kun väkiluku on kasvanut 500 000 hengellä. Työllisten osuus väestöstä on tämän tuloksena pudonnut 50 prosentista 43 prosenttiin. Heliste ei näe tässä juuri mitään muutosta. Joku toinen, kuten minä, voisi nähdä tässä hyvinkin huolestuttavan muutoksen.

Pekka Heliste

USAssa työllisiä on 143,1 miljoonaa ja asukkaita n 320 miljoonaa eli työllisiä on n 45 %

Eivät nuo luvut ole muuallakaan sen kummempia

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #46

USA:n työttömyys on painunut 4,9 % tasolle, eli maassa on liki täystyöllisyys.

http://www.bls.gov/news.release/pdf/empsit.pdf

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #47

Tuo viralinen työttömyys ei enää kerro mitään todellisesta työttömyydestä.

Suomessakin virallisia työttömiä oli vuoden 2016 tammikuussa 245 000.

Mutta kun laskee TEM työllisyykatsauksesta ne, jotka täyttävät kriteerit:

1.Hakevat työtä,2 Eivät ola töissä avoimilla työmarkkinoilla 3,Voivat ottaa työtä vastaan 4.Haluavat töihin niin heitä onkin n 500000

Sama tilanne on USAkin eli työikäisiä n 245 miljoonaa ja työllisiä on n 143,1 miljoonaa eli työllisyysaste on 59 % kun se Suomessa on n 68 % niin pitää kysyä, missä nuo USAn yli 20 miljonaa ihmistä on ? Tuskin he kuponginleikkaajiakaan ovat ?

Työttömyystilastointi on menettänyt merkityksesä työttömyyden kuvaajana.Se on enemmän Potemkinin kulissi

Tai on sillä uusi merkitys :Se kertoo syrjäyttämisasteesta

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #50

Liitteeni mukaan USA:ssa on työllisiä 159 miljoonaa, eikä taas kerran virheellisesti väittämääsi 143 miljoonaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #54

Tuokin antaa työllsisyysateeksi 65,7 %

Minä poimin työllisyysluvut täältä http://www.bls.gov/opub/mlr/2016/article/current-e...

Ja työllisyysasteen täältä

http://data.bls.gov/timeseries/LNS11300000

Tilastot ovat USAn virallisia

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #64
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Sama pulju,sama aika, mutta hieman eri luvut.En löytänyt eron syytä mutta voi johtua kahdesta syystä: Minun luvuissa on mukana vain maanviljelyn ulkopuolinen työllisyys. Toinen voi olla , että luvusta puuttuvat yli 65-vuotiaat työlliset

Tuo 159 miljonaa on kuitenkin civilian laor force eli työvoima

Työllisten määrä on alempi eli 151 miljoonaa eli työvoima-työttömät

Eli oikea luku on 151 miljoonaa ja työllisyysaste tuo 62,9.

Ja edelleen missä ovat nuo 15 miljoonaa

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #50

Liitteeni mukaan USA:ssa on työllisiä 159 miljoonaa, eikä taas kerran virheellisesti väittämääsi 143 miljoonaa.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #47

Pekka Helisteen mukaan Suomen autokantakin on parempi kuin USA:ssa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #59
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #65

#65
Lyhyt visiitti USA:an kertoo ihan muuta. USA:ssa auto voi olla rekisterissä ja vaikka takapihalla vuosikausia. Ihan toimivan auton saa 1000 dollaria. Suomessa sama maksaisi 8000 euroa.

Ei siellä tilastoida verojen takia kaikkea. Suomi kulkee kaikessa verotus edellä ja jälki on alkanut näkymään. Ei synny firmoja ja töitä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #69

Asioita voidaan selvittää muutenkin kuin absoluuttisella 100 % kattavalla tilastoinnilla.

Oletko sitä mieltä että nuo USA n autojärjestöt ja -lehdet laskettelevat luikuria??

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #46

Päätit sitten jättää huomiotta tuon laskevan trendin. Se on tietysti tarkoituksenmukainen ratkaisu, jos haluaa väittää, että mitään huolenaihetta ei ole.
Tuohon ilmoittamaasi USA:n tasoon pääsemiseksi tarvitsisimme ne toistuvasti lupaillut 100 000 työpaikkaa ja vuoden 1989 tasoon pääsemiseksi niitä työpaikkoja tarvittaisiin lähes 400 000.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #49

Vuonna 1989 työllisiä oli 2 483 000 , vuonna 2015 2 368 000 erotus eli 115000

Työpaikkoja on helppo luoda , Euroopassa työllsiyys on ratkaistu jakamalla työtä ja monet maat tukevat osa-aikaisuutta, mikä estää köyhyyden

Esim Hollannissa liki 50 % työllisistä on osa-aikaisia ja normaali on 25 %.Suomessa n 16 %

Esim Suomessa tehtiin 2014 1645 tuntia per työllinen,mutta Norjassa 1427, Hollannissa 1425, Saksa 1371 ,Tanska 1426,Sveitsissä 1568 eikä kukaan väitä, että näillä mailla menisi huonosti.

Meksikossa tehtiin n 2200 tuntia, Kreikassa2000 tuntia

USAssa tehtyjen tuntien määrä on tippunut vuoden 2000 1836 vuoden 2014 1789.Sama suunta on Japanissa , vuonna 2000 1821 ja 2014 1729 tai Korea vuonna 2000 2512 ja 2014 2124 tuntia per työllinen

Ja suunta on työajan lyhentämiseen, kaikissa OECD maissa tehdyt tunnit per työllinen on laskussa
https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Pekka Heliste

YLE esitteli kienoja , joilla Irlanti, Espanja , Portugali ovat saaneet talouden tasapainoon.

Yksi yhteinen keino oli julkisen sektorin palkkojen leikkaaminen. Nykyinen tilanne juontuu ajalta jolloin Kokoomus ja Kepu jakoivat jakovaraa, jota ei ole vieläkään syntynyt.

Vuonna 2007 Kokoomus/Katainen ostivat vaalivoiton lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset.Vanhanen säesti laskemalla jakovaraa, jota ei koskaan syntynyt

Eli suurin piirtein samansuuruinen leikkaus julkisiin palkkoihin kuin tehtiin Irlannissa,Espanjssa, Portugalissa ja vähän aikaisemmin Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Eli 20 % pois julkisen sektorin palkoista.

Mtta eipä Savelius uskalla esittää tällaista, sillä Kokoomus on virkamiespuolue

Pekka Pylkkönen

Yle esitteli Saksaa, Ruotsia, Irlantia ja Espanjaa.

Unohdit sanoa jutusta Saksan ja Ruotsin joiden kohdalla mainitaan mm.

'Pohjoismaisia tulonjakotavoitteita ei tarvitse hylätä, kun pyritään korkeaan tulotasoon ja kestävään julkiseen talouteen. Korkean työllisyysasteen saavuttamista on edesauttanut se, että vientisektorin määrittämä palkkataso on turvannut kilpailukyvyn. Myös työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on toteutettu isoja uudistuksia (verotus, sosiaaliturva, maahanmuuttopolitiikka). Luottamus markkinamekanismiin (myös julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi) on parantanut talouden ja yhteiskunnan tehokkuutta.'

Ja

'– Kun työmarkkinat ovat riittävän joustavat, tuotannon kustannuskilpailukyvystä voidaan huolehtia hyvin myös rahaliitossa.

– Valmius poliittisesti vaikeisiin uudistuksiin, kun tilanne sitä vaatii. Esimerkkinä 2000-luvun alkupuolen ns. Hartz-uudistukset sekä työntekijäpuolen valmius palkkamalttiin ja paikallisen sopimisen laajentamiseen 1990-luvun puolivälin jälkeen.'

Tahallista?

Pekka Heliste

Niin Saksa kuin Ruotsi ovat huolehtineet työllsiyydestä työtä jakamalla

Esim Saksassa ja Ruotsissa osa-aikaisia on n 25 % työllisistä,Suomessa vain 16 %

Jos meilläkin olisi yhtä paljon osa-aikaisia niin työllisyyaste olisi n 80 % ja työttömyys 5 % luokkaa.

Ruotsi tukee osa-aikaista työntekoa ja köyhien määrä on pysynyt alhaisena

Saksa ei tue ja niinpä pienituloisuus on jo yhtä yleistä kuin USA:ssa

Lisäksi Ruotsissa julkinen sektori työllistää vaikeasti työllistyvät, Suomessa heitä pitäisi olla n 200000 työssä julkisella sektorilla

Uskot näköjään EK:n propangandaa kuin joulupukkiin, minä en ole nenästä vedettävä

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #25

#25
Miksi asiaa ei korjata? Suomessa kaikki puolueet on vasemmistolaisia.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #60

Ilmeisesti EK ja Kokoomus ovat kommunistijärjestöjä kun haluavat lisätä vuosityöaikaa?

Käyttäjän JarmoHkkinen kuva
Jarmo Häkkinen

Varmasti monet talousasiantuntijat ovat samaa mieltä kanssasi. Nämä maat ovat saaneet taloutensa tasapainoon:) Että velka(brutto)määrä olisi kriisin alkua pienempi, tai velkasuhde, että työttömyys olisi myös, Että BKT olisi suurempi, tai työllisten osuus, ja että... Lähes ainoa, mikä on tasapainossa, on pienien palkkojen leikkaus siihen malliin, ettei sillä enää oikein elä. Sitä tänne kans?

Muistanet Suomen osalta lähes nollakorotukset julkisella puolella 90-luvulta lähtien, ja vientialojen kasvuvuosina saamat hieman reilummat korotukset? Sanoisin lähinnä reiluksi peliksi noita julkisten korotuksia silloin. Tuo esittämasi 20% alennus julkisten palkkoihin on esitys leikata kotimaista kysyntää samassa (työntekijämäärällä korjatussa) suhteessa. Tuottavuuden kasvu tuona aikana kannattaa myös jättää huomiotta, ettei tulisi väärää kuvaa siitä, että kasvu satoi jonnekin muualle kuin kasvun tehneiden duunareiden pussiin.

Pekka Heliste

Kyllä tuo julkisen sektorin palkkojen leikkaus aiheutti ksynnän romahtamisen ja sitä kautta työttömyyttä Virssa, Latviassa, Irlannissa, Espanjassa , Portugalissa

Useimmat maat ovat jo toipuneet tuosta kysyntälamasta ja paljon nopeammin kuin Suomi.

Ja kun kansalaiset ovat valtion omistajia niin tuo palkanalennus satoi suoraan kansalaisten pussiin

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #43

#43
Viroa ja Suomea ei kannata verrata toisiinsa. Viro on eurooppalainen markkinatalousmaa, jossa maksimissaan tulovero on 20%.

Silloin työnteko ja ylityöt kannattaa. Suomessa ylitöistä saa vain kipeän selän. Suomi on tuhonnut itsensä veroilla.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Sosiaalietuuksien ja omistaja- ja yrittäjätulojen välillä on ratkaiseva ero: yrittäjät ja omistajat päättävät niistä itse. Ilmeisesti olisi syytä yrittää vähän enemmän!

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

#20 No, minä päätän, että yrittäjätuloni on miljoona euroa. Milloin saan nostaa sen? Tai vaihtoehtoisesti, miksi sosiaalietuuden saaja ei vain ryhdy kaltaisekseni tuloistaan päättäväksi yrittäjäksi?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Saat ihan itse päättää, milloin sen nostat. Samoin sen, miten sen tienaat.

Jos yrittäjä tulee tänne nettiin valittamaan, että ei tule tarpeeksi rahaa, ammatinvalinta on epäonnistunut. Täältä ei rahaa tule.

Sosiaalietuuden saajan päätösvaltaa rajoittaa esim. sairaus tai vamma.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #42

Vuonna 2013 Kelan maksamien etuuksien määrä oli 13,5 miljardia. Vammaisetuuksien osuus tästä summasta oli piirua vaille 600 miljoonaa. Pitäisikö näihin muihin etuuksiensaajiin soveltaa tuota Korhosen logiikkaa, jonka mukaan on oma valinta, jos tarvitsee opintotukia tai työttömyysturvaetuuksia tai lapsiperheille maksettavia etuuksia tai asumistukia?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #45

Käänsitpä taitavasti asian päälaelleen: siis yrittäjyys on oma valinta.

Vammaisuus, kansaneläkkeellä oleminen, työttömyys jne. eivät (useimmiten) ole.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #51

#51
Kuitenkin on kova ruikutus, että yrittäjät ei työllistä. Miksi duunarit ei perusta omia firmoja?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #42

#42

Siinä olet oikeassa, että lähes kaikkien yrittäjien ammatinvalinta suomessa on väärä. Usean kannattaisi siirtyä Kelan ja sossun asiakkaiksi, eikä koettaa hankkia elantoaan työllä, kun se on verokiilalla ja byrokratialla tehty niin vaikeaksi.

Mutta eihän yrittäjä oikeasti voi päättää, tuleeko asiakkaita vaiko eikö ja millä hinnalla he suostuvat ostamaan. Alaa voi vaihtaa tai palkkatöihin siirtyä, jos ei näytä millään lähtevän käyntiin tai laskusuhdanne käy liian kovaksi.

Jos kaikki about samoilla rajoilla työttömyyskorvusten, sosiaalietuukisen jne kanssa tienaavat yrittäjät lopettaisivat, niin siitähän vasta mekkala syntyisi. Ensiksi häviäisi valtava joukko palveluita ja toiseksi yhteinen kassa alkaisi tyhjentyä vielä nopeammin. Arvostusta kiitos, eikä "vaihda alaa" -tyyppistä ylimielistä irvailua.

Oman ajattelumallisi mukaan työttömien on välittömästi ryhdyttävä yrittäjiksi, sillä eivät yrittäjät ole sen erikoisempia ihmisiä kuin muutkaan, he vain koettavat itse elättää itsensä. Työtön voi päättää samalla lailla kuin yrittäjä: nyt minä pärjään omillani, vaikka sitten huonostikin.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #48

Ei se nyt ollenkaan niin ole: hyvin harvasta työttömästä on yrittäjäksi.

Toisin päin kyllä: jos ei pärjää yrittäjänä, sitten on kokeiltava jotakin muuta - mutta se muu ei ole sitä, että tullaan tänne ruikuttamaan, että rahaa ei tule tarpeeksi (ja mikä kenenkin mielestä on tarpeeksi, esim. Hese Salmelan mielestä miljoonatkaan eivät ole tarpeeksi).

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #52

Ei ole ruikuttamista, jos tuo esiin faktoja yrittäjien pärjäämisestä sekä toimintaympäristön kitkasta. Valtaisassa osinkosateessa elää harva yrittäjä, mutta vasemmisto pitää mielellään yllä tällaista mielikuvaa.

En ymmärrä ollenkaan tätä: "Ei se nyt ollenkaan niin ole: hyvin harvasta työttömästä on yrittäjäksi."

Miksi ei? Miksi yrittäjän pitää innovoida ja tehdä ahkerammin työtä ja kannatella yhteiskuntaa, mutta kenenkään muun ei sitten tarvitsisi muuta kuin todeta: "Minulla on oikeus työttömyyskorvaukseen, sillä yrittäminen ja ponnistelu ei vain sovi minulle."

Minä en ole yhtään kummempi ihmisenä ja osaajana, en vain pystyisi ottamaan vastaan yhteiskunnan maksamia työttömyyskorvauksia, sillä ne on jonkun muun hankittava sisään työllään.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #56

Kukaan ei ole niin ahne kuin vasemmisto. He ovat ehdottaneet 100% veroa, kun tulot nousevat yli 5000 euroa/kk.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #63

Pidät ilmeisesti itseäsi vasemmistona, sillä en ole ikinä kuullut/nähnyt/lukenut kenenkään muun tuota esittävän.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #56

Miksi ei? No juuri siksi, niinkuin sanot. Mutta jos ei ymmärrä, ei ymmärrä.

Ja tässä tapauksessa Savelius nimenomaan valittaa yrittäjätulojen pienuutta, ei noita muita asioita. Voi voi!

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tähän asiaan liittyvä kysymys on esitetty tämän vuoden yhtesikuntaopin YO-kirjoituksissa, tehtävä numero 9:ssä on mielenkiintoinen taulukko.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/24/kevat-2016...

Petri Hämäläinen

Omaisuus- ja yrittäjätulot todellisuudessa rahoittavat hyvinvointiyhteiskunnan ? Salli mun nauraa.

Sosiaalietujen taso ei ole noussut vaan laskenut. Kustannukset nousevat koska työttömien ja köyhien määrä on lisääntynyt. Tämä johtaa taloustilanteesta. Ja yhteiskunnan rahoituspohja on erityisen heikko ja hauras kun omaisuudesta (varallisuus) ja omaisuuden perusteella saavutettavasta tulosta (pääomatulot) ei makseta tarpeeksi veroja.

Akira Hariku

Sivustolla www.f1disqus.com on tarjolla kisaveikkaus, jossa palkintona kaikkien aikojen F1-tietäjän maine! Tervetuloa mukaan! :)

Toimituksen poiminnat