Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Taksimonopolin kuolinkiljaisu, eläköön kuluttaja!

Taksiliikenne siirtymässä valtion holhouksesta markkinatalouteen? MTV paljasti uutisessaan, että ​liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan taksiliikenteen vapauttamista. Hyvä. Taksiliikenteen sulkeminen ulos vapaalta kilpailulta olisi täysin outoa tilanteessa, jossa muuta liikennettä vapautetaan järjestelmällisesti. Itse asiassa olemme vapauttamisessa jälkijunassa naapurimaihimme Viroon ja Ruotsiin verrattuna.

Nyt taksialalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa se voi laittaa päälle neliraajajarrutuksen. Se voi viestittää, että markkinoiden sulkeutuneisuus on itse asiassa eduksi kuluttajille! Monopoleilla on taipumus kaivaa vanhasta taskustaan ne kolme tuttua argumenttia eli hinta, laatu ja saatavuus. Toinen vaihtoehto on myöntää, että maailma on muuttunut. Kuluttajilla on valta ja oikeus päättää itse millaista palvelua he haluavat. Näin tapahtui linja-autoliikenteessä, jossa alan etujärjestö käänsi kelkkansa heti kun liikenne vapautettiin. Nykyään se vaatii taksiliikenteen vapauttamista.

Suljettu järjestelmä ei kestä kuluttajan valintaa

Tällä hetkellä kunnat ja valtio kustantavat 40 prosenttia taksiliikenteestä. Tästä kertyy noin 400 miljoonan euron lasku, eikä niillä ole kuin rajatuin mahdollisuuksin kilpailuttaa tai järkevöittää toimintaa. Tarvitseeko jokaisen taksiauton olla todellakin "se uusin mersu" vai riittäisikö pienautokuljetus pisteestä A pisteeseen B? Tarvitseeko kuskin seisoa tyhjän panttina tolpalla, kun saatavilla on erilaisia älypuhelinpohjaisia sovelluksia, kuten Uber tai Lyft?

Ennustin vuosi sitten blogissani, että nykyinen taksijärjestelmä ei kestä teknologian ja kuluttajien muutosta. Olin oikeassa. Taksialan tulee joko vapauttaa kuluttajat tai huutaa valtiota apuun. Viimeksi mainittua voisi kutsua kuolinkiljaisuksi. Sen aika on käsillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tähän asti on ollutkin helppoa, oli missä kunnossa tahansa aina pääsi perille turvallisesti ja kohtuuhintaan. Nyt pitää lentokentillä ja joka paikassa olla skarppina, neuvotella hinnasta, olla kaveri ryöstön varalta, pistooli tai ainakin puukko on tietysti hyvä olla mukana ryöstön varalta.

Poliisimonopoli olisi hyvä ottaa seuraavaksi monopolin purkukohteeksi!
Eläköön vapaus ryöstää:)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Aika ihmeellisen mielikuvituksen kuperkeikan onnistuit tekemään.
Kukaan ei pakota ottamaan sitä kyytiä jos noin ahdistaa ja esim. Uber-kuskit ovat Uberilla töissä ja työsuhteen luulisi aika vikkelään loppuvan, jos selviää, että kuski ryöstää asiakkaita. Puhumattakaan rikossyytteistä.

Pekka Iiskonmaki

#3
Bussiliikenne vapautettiin. Bussissa voi olla 50 -matkustajaa. Taksiin saa vaivoin 4 -henkilöä enempää. Bussi riski on suurempi.

Harva taksifirman omistaja ajaa itse. Rengit ajavat. Viimeksi oli kuski venäläinen. Edellinenkin kuski puhui suomea aksentilla.

Taksiluvista maksetaan 100.000 euroa ja yli. Jotain mätää siinä on. Seuraavaksi pitää vapauttaa apteekit.

Kyllä proviisorin tutkinnolla pitää saada apteekki avattua vapaasti.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Leo Mirala

Uskallatko käydä parturissa ? Niillä on veitsi sun kurkulla !

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ruotsin tilannetta kuvailit, noin siinä on vaarassa käydä täälläkin. Lisäksi kuljettajat saattavat tarjota vastentahtoisen kapunkikierroksen esimerkiksi Tukholmassa, jos huomaavat että et tunne kaupunkia. Sitä on toki sattunut meilläkin vaikka on tämä järjestelmä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Digitaalisissa palveluissa, kuten Uberissa, näkyy kuljettajien saamat arvostelut reaaliajassa ja hinta-arvion näkee etukäteen. Nämä uhkakuvasi ovat paljon relevantimpia perinteisissä takseissa, joskin Suomeen nämä uhkakuvat eivät ylipäätään erityisen hyvin sovi.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Uudessa systeemissä fiksuimmat kuskit rupeavat mainostamaan:

Eläköön Kuluttaja!
Elävänä perille!

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Oletko ihan ajankuluksi vainoharhainen?

Käyttäjän Olaus kuva
Petri Ollila

Aika ajoin vaaditaan taksialalle lisää kilpailua. Ûberin pyrkiessä Suomeen asia on taas noussut esille.

Vaatimuksissa on jäänyt vähälle, mistä hyödykkeestä taksipalveluissa oikein on kysymys? Jos taksipalvelu on vain siirtotapahtuma, niin pelkkä €/km riittäisi, ja tällaiset markkinat voitaisiin helposti avata kilpailulle.

Minulle taksipalveluun kuuluu muutakin. Kun tilaan taksin edellisiltana lentokentälle saan olla aika varma, että taksi tulee ja ehdin koneeseen. Taksikuskit yleensä myös löytävät perille. Suomessa voi muutenkin luottaa taksiin. He palvelevat vanhuksia ja vammaisia. Lapsen voi ilman huolta lähettää taksilla ja olla varma, että hänet viedään turvallisesti perille. Syrjäkylillekin saa yleensä taksin. Ja onhan mukavaa istua hyväkuntoisissa autoissa ja useimmiten kohteliaan ihmisen kuljettamana. Tällaiselle palvelukokonaisuudelle onkin jo sitten vaikeampaa saada markkinahinta kilpailun kautta.

Kilpailun parantavaa vaikutusta vaikeuttaa edelleen, että tilattua taksia ei yleensä voi valita. Hyvän palvelun tarjonnutta ei välttämättä voi ostaa uudelleen ja huonoa ei voi jättää valitsematta. Huonon ja ehkä kustannuksiltaan halvemman taksipalvelun tarjoajan ei siis tarvitse itse kärsiä asiakkaan pettymyksestä seuraavassa palvelutilanteessa. Pettymys menee kaikille takseille. Markkinoiden periaate, jossa hyvästä työstä palkitaan ja huonosta rangaistaan ei tässä tapauksessa toimi.

Kilpailun lisääminen ei välttämättä myöskään alenna hintoja. Näin ei ole käynyt Ruotsissa. En myöskään usko, että asiakkaat pitävät siitä, että joutuisivat taksitolpalla tinkimään ja kilpailuttamaan takseja keskenään. Vapaa markkinoilletulo tekisi vastuukysymysten käsittelyn vaikeaksi.

Toimiessaan kilpailu pitää toimijat vetreinä. ”Vapaa” kilpailu voi romahduttaa taksien palvelutason ja julkisella tuella toimiva niiden taloudellisen pohjan. Kilpailijoita taksipalveluille ilmestyy varmaan vielä muitakin. Kilpailun lisääminen täytyy kuitenkin tehdä todella taiten.

Pekka Heliste

Näin on, Virokin palasi sääntelyyn ja hinnoitteluun pistettiin katto

Suomessakin hinnat ovat kattohntoja ja taksi saa ajaa halvemalla jos haluaa

Lupaan siältyy myös velvoite palvella ns huonoina aikoina eli kun asiakkaita on vähän .

Vapaan kilpailun paikoissa ei taksi välttämttä saa hiljaisina aikoina

Ja muutaman kerran olen tullut ryöstetyksi , kun taksi huomasi, että olen matkalla lentokentälle enkä tunne paikkaa niin hän ajoi syrjään ja vaati rahaa eikä siinä auttanut kuin maksaa, lennon hukkaaminen olisi ollut kalliimpi

Kyllä luotettavuus on merkittävä lisäarvo palvelulle

Pekka Iiskonmaki

#8
''Ja muutaman kerran olen tullut ryöstetyksi , kun taksi huomasi''

Minä uskon tuon. Olen matkustanut ammatikseni vuosikymmenet ulkomailla ja takseissa. On ollut tuuria. Ei ole koskaan taksi ryöstänyt. Ei edes uhannut.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen Vastaus kommenttiin #16

Samoin ja vastaavia kokemuksia: tuplahintaa, ukottamista, ym.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Voisin toki itsekin alkaa ajamaan s-mersulla näitä kyytejä, mutta herää kysymys, kuinka alas voin painaa hinnan jotta saan huolto- polttoaine ja muut kulut katettua, vai jääkö käteen puhdas nolla.
Olen huonolla menestyksellä yrittänyt vuokrata MB-muuttoautoa, mutta minimihinta jolla voisin vuokrata, että saisin edes kulut katettua, vaikuttaa liian korkealta, koska asiakkaita ei ole ulko-ovella jonoksi asti, vaan päinvastoin. Tarkoituksenani ei ole ollut voiton tavoittelu, niin kuin useimmilla firmoilla on, vaan ihan vuotuisten kulujen kattaminen. Ei näytä toimivan. Missä siis vika ?.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Et anna ilmaiseksi?

Suomessa ei ymmärretä sitä, että taksiliikenteen vapauttaminen johtaa likimain anarkiaan, johon se johti sekä Ruotsissa että Virossa.

Alan valtaavat maahanmuuttajat, jotka ostavat vanhoja autonrämiä, joilla sitten kuskaavat matkustajia hinnalla, jota kukaan ei tiedä ennen perille pääsyä.

Oma kokemukseni Tukholmasta on se, että Vikingin terminaalista pääsee keskustaan hintaan 20-50 euroa. Siis matkan hinta voi olla mitä tahansa tältä väliltä. Ja tuo matka on vaihtoehtoisesti myös käveltävissä.

Kyllähän kilpailu on hyvä asia, mutta kun suomalaiset eivät sitä taiteenlajia oikein hallitse.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Meillä taas vastaava kokemus tapahtui Tallinnassa, ei huomattu kiireessä katsoa taksin ovessa olevaa hintataulukkoa. Matka satamasta eläintarhaan edellisellä kerralle oli tasan 12 euroa ja seuravalla kerralla hampaita kiristellen 49 euroa. Harmitti oma tyhmyys!

Pekka Iiskonmaki

#10
Verotus on tappanut lähes kaiken liiketoiminnan Suomessa. Se on nyt maan tapa vielä kymmenisen vuotta.

Pekka Heliste

Suomessa on yrityksiä ja yrittäjiä enemmän kuin koskaan historian aikana

Ja uusia yrityksiä syntyy ennätysvauhtia.

Kohta yrittäjiä on kuin Somaliassa

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Perussuomalaisten ministeriryhmä ei tätä (vapauttamista, JS) hyväksy!, twiittaa Jussi Niinistö. Saman vahvisti Timo Soini eilen Pressiklubissa. Tästä tuleekin mielenkiintoista, kun kysymys selvästikin jakaa hallituksen.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Ennen vaaleja 73 % vastusti sääntelyn vapautusta.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kuinka monta sellaista kauppaa tai palvelua Suomi kestää, joissa hinnasta 20% päältä pois lähetetään suoraan veroparatiisiin.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Jaha,kokoomuksen ja keskustan tavoite työllistää ulkomaalaiset suomeen tulleet nuoret miehet on siis saamassa nyt täyttymyksensä.Kajon joka haluaa näitä vokkiasukkeja ottaa leipiinsä,on saanut sisäpiiriläisten jo annetun siunauksensa siis.

Kajon onkin ahkeraan tunkenut eri kaupunkeihin,ja jätti lapsia talvipakkasella odottamaan kyytejä,kun eivät kuskit tunne seutuja.Keskusta ja kokoomus siis edistävät suomalaisten työllistymistä.Tottamaar näkeehän sen dosakuskeistakin,ja siitä ettei suomalainenkuski enää kelpaa sinnekkään.

Veroparatiisibernerkö näitä keksii,vaiko koko kokoomus ja keskusta kopla yhdessä?Kohta saadaan suomeenkin amerikan malli,joka on jo sos-ja terveydenhoidossa eli ulkolaisten omistamat firmat alkavat ajaa suomessa ja halpaduunarit eli nämä hyväksikäytettävät ulkomaalaiset saavat sossusta ttt tuen ja KELAsta as.tuen,jotka maksavat veronmaksajat.Hyvä,hyvä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ilona Oksanen

Joo. Ei niitä ulkomaalaisia Suomeen tulleita miehiä kannata työllistää. Kyllä meillä on varaa maksaa niiden elatus tästä vähintään 50 vuotta eteenpäin.

Vastustus maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden työllistymistä kohtaan on yllättävän vahvaa Suomessa. Kenenkään heistä ei haluta ryhtyvän töihin, mutta samalla kauhistellaan kuinka hirvittävästi heidän elättämisensä maksaa.

Tiedoksenne kuitenkin, että kymmenen vuoden sisällä lähes kaikki taksinkuljettajat suurissa kaupungeissa ovat maahanmuuttajia riippumatta siitä vapautetaanko taksipalvelut tai ei. Pitäisikö sitten alkaa rasistiksi ja tilata taksi valkoihoisella kuljettajalla ?

Suurien kaupunkien bussiliikenteessäkin kohta yli puolet kuljettajista on maahanmuuttajia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suurien kaupunkien bussiliikenteessäkin kohta yli puolet kuljettajista on maahanmuuttajia."

Tähän se menee kun yhteiskunta maksaa puolet palkasta ja asumisen kokonaan. Halpa työnteko on Suomessa aiheuttanut ongelmia koska verotulot ovat huomattavasti pienemmät kuin jaetut tuet.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Kansanedustaja Antero Vartian, KKV:n tutkimuspäällikön Oravaisen, LVM:n ja muiden markkinatalouden "asiantuntijoiden" mukaan kilpailu laskee hintoja? Parantaa palvelua ja luo innovaatioita?

Tässä esimerkkinä Ruotsi, jossa taksialan vapautus koitti 90-luvun alussa. Hinnat ovat nousseet taksialalla pääasiassa + 4 %, kun muut hinnat ovat nouseet vain 2 %. Erityisesti vapautus toi + 14 % pikanousun. Kertaakaan se ei ole laskenut alle sen hinnan mitä oli ennen vapautusta. Lisäksi alalla on täysi markkinatalouden sallima riistohinnoittelu mahdollisuus, jota on etenkin käytetty turistien ukottamiseen alk. 100 eurosta kasvaen aina + 1000 euroon.

Sopiikin kysyä: Miksi kilpailu ei laskenut hintoja, kun jotkut siihen niin vannovat ja takaavat? Palvelu parani? Innovaatiot?

Taksiala missä asiakas käyttää taksia pääasiassa pakosta, kiireessä tai vieraalla paikkakunnalla vapaa kilpailu ja hinnoittelu ei hyödytä kuluttajaa millään tavalla. Siitä hyötyy vain ja ainoastaan myyjä. Markkinatalous ei toimi taksialalla. Henkilön pitää osata kilpailuttaa tilaamansa auto. Joskus tulee rajatapauksia missä henkilön on pakko päästä A:ta B:hen. Hinta voi olla moninkertainen ja kuluttajalla on kaksi mahdollisuutta: Maksaa maksu tai olla menemättä ja menettää jopa enemmän.

Ruotsissa alv 6 %. Suomessa 10 %. Uberissa 0 %.

Suomessa on tällä hetkellä Pohjoismaiden halvin taksi!

Lähde: http://www.scb.se/Statistik/AM/AM9903/_dokument/Ta...

Kirjoittajan kannattaa myös tutkia sana "monopoli" ja sen tarkoitus ja vastata kysymykseen: 9000 yrittäjää, jotka eivät itse päätä hintaa ja ala jonne pääsee kaikki halukkaat tarpeeksi kokemusta omaavat..monopoli?

Käsiteanalyysit ei ketään kiinnosta, mutta kun ne esittää oikein niin koko teksti on uskottavampi.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Timo Lönnberg kirjoittaa:

Kannattaako taksialaa säännellä?

Somessa on virinnyt mielenkiintoisia keskusteluja taksiliikenteen tulevaisuudesta. Kommentoijia riittää yksityishenkilöistä toimittajiin, tutkijoihin ja taksialan edustajiin. Hyvä niin. Taksi on koko kansan palvelu, niin miksi kansa ei sitten aiheesta kommentoisi. Keskustelussa on kaksi mielipidettä: ”taksiliikennelain sääntely on purettava eli ala on vapautettava luvanvaraisuudestaan” tai ”taksiliikenne tulee säilyttää säänneltynä ja luvanvaraisena.” Ensimmäistä vaihtoehtoa kannattavat lähinnä uudistushaluiset pääkaupunkiseudulla asuvat miehet, jotka uskovat, että tarjonnan määrää lisäämällä saadaan palvelun hintaa alaspäin. He vertaavat saamiaan kokemuksiaan Uberistä kokemuksiinsa perinteisestä taksista ja uskovat, että Uber palvelee paremmin ja edullisemmin. Heidän mielestään lakia tulisi muuttaa siten, että Uber voisi harjoittaa toimintaansa laillisesti. He uskovat, että Suomessa on liian vähän kilpailua taksialalla, koska ELY-viranomainen sääntelee taksien määrää paikkakuntakohtaisella kiintiöpäätöksellä. He uskovat myös, että mikäli Valtioneuvosto ei sääntelisi kuluttajalta perittävän enimmäistaksan määrää, hinnat laskisivat nykyisestä jonkin verran, osan mielestä huomattavasti. He syyttävät sääntelyn puolustajia monopolin tai kartellin suojelemisesta. He perustavat uskomuksensa hintojen laskusta ja palvelun paranemisesta yleisten markkinatalouden peruskäsitysten ja opinkappaleiden varaan. He vertaavat muiden alojen sääntelyn purun seurauksia taksialaan ja uskovat asiakkaan hyötyvän lain avaamisesta vapaalle kilpailulle.

Miten taksialaa säännellään?

Taksiliikennelain keskeiset em. keskusteluun vaikuttavat säännökset koskevat määrä-, asemapaikka- ja hintasääntelyä. Asemapaikkakohtaista taksien määrää säännellään vuotuisella ELY-keskusten tekemällä kiintiöpäätöksellä. Päätökseen haetaan tukea julkisen ja yksityisen sektorin lausunnoista taksien riittävyydestä sekä edellisen vuoden tilastollisista taksien saatavuuden mittareista. Taksien paikkakuntakohtaiseen määrään siis vaikuttavat elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja aikaisemman kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Suomessa on enemmän takseja/asukas, kuin missään muussa Pohjoismaassa. Taksilupa myönnetään hakijan hakutoiveen ja ajokokemuksen mukaiselle paikkakunnalle. Taksiliikennettä tulee harjoittaa pääasiassa lupaan merkityllä alueella. Näin ollen taksiverkko Suomessa kattaa koko maan, eikä keskity pelkästään kuntakeskuksiin.

Hintasääntelyllä tarkoitetaan kuluttajalta perittävän enimmäistaksan määrittämistä, jonka asettaa vuodeksi eteenpäin Valtioneuvosto. Hinnan korotukseen vaikuttaa ainoastaan taksiliiketoiminnan inflaatio eli taksiyrityksen kulujen kasvu. Uusi taksa tulee voimaan kunkin vuoden heinäkuussa. Taksamuutokset ovat hyvin maltillisia, yleensä parin prosentin luokkaa, yleensä vähemmän kuin inflaatio Suomessa. Taksa ohjelmoidaan viranomaisen hyväksymään sinetöityyn taksamittariin, johon muutoksia saa tehdä ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymä valtuutettu taksilaiteasentamo. Taksamittarin tietoja käytetään hyväksi myös taksiyrittäjän verotuksessa, koska mittari rekisteröi kaikki taksilla ajetut kilometrit. Taksamittarit ovat erittäin luotettavia.

Taksitaksa määräytyy aloitusmaksun, ajetun matkan ja mahdollisen odotusajan perusteella. Aloitustaksa määräytyy ajankohdan mukaan siten, että päivällä taksa on edullisempi kuin yöllä ja viikonloppuna. Ns. päivystyskorvausta aloitustaksassa on noin 3 euroa/kyyti. Kilometritaksa on jokaisena ajankohtana sama. Taksaluokkaan vaikuttaa matkustajien lukumäärä. Auton koko ei vaikuta taksan suuruuteen. Mikäli taksi odottaa paikallaan tai ajaa erittäin hitaasti, taksamittari laskuttaa asiakasta ajan perusteella. Taksamittari laskuttaa siis joko ajetun matkan tai odotusajan perusteella, ei koskaan molempien.

Taksiyrittäjä saa periä kuluttajalta enimmäistaksaa pienemmän, mutta ei koskaan suurempaa korvausta. Yritysten kanssa taksiyrittäjä voi tehdä sopimuksia, jotka voivat olla taksitaksaa suurempia. Hintasääntelyllä taataan asiakkaalle turvallinen ja helposti ennakoitava hinta taksimatkasta. Mikäli taksilla ei ole kyytejä, se ei myöskään saa korvausta. Hiljaisen ajan päivystäminen kuuluu taksiluvan haltijan velvollisuuksiin. Päivystysvelvoite pitää huolen siitä, että takseja on saatavilla vuorokauden jokaisena tuntina, vuoden jokaisena päivänä.

Miksi sääntely pitää taksan edullisena?

Taksien määrän sääntely pitää taksien lukumäärän kunkin paikkakunnan kysyntään nähden sopivalla tasolla. Suurin osa varsinkin kuntakeskuksissa liikennöivistä takseista ostaa palveluita tilausvälityskeskuksilta, jotka välittävät asiakkaiden tekemät taksitilaukset alueen takseille. Yleinen tapa välittää tilauksia on käyttää asiakkaan ja taksien paikannukseen perustuvaa lähimmän auton periaatetta. Se takaa asiakkaalle taksin nopean saapumisen ja vähentää taksien hukkakilometrejä. Taksitilaukset välitetään autoihin datapohjaisten järjestelmien avulla. Järjestelmissä voidaan myös viestiä keskuksen ja muiden taksien kannalta olennaisia asioita, kuten erilaisten tapahtumien taksien tarvetta tai vaikkapa kadonneen henkilön tuntomerkkejä. Taksit auttavat usein viranomaisia antamalla havaintotietoja. Asiakasta keskitetyn tilausjärjestelmän käyttäminen hyödyttää mm. siksi, että hänen ei tarvitse tilata kyytiään yksittäiseltä taksiyrittäjältä, vaan hän tavoittaa kaikki yrittäjät samasta palvelusta. Tilausvälityskeskukset eivät hallinnoi taksilupia. Kaikki taksiluvat ovat taksiyrittäjien hallinnoimia. Suomessa tilauskeskusten palkkiot ovat noin 1-5 % taksiyrittäjän liikevaihdosta. Uber perii ”driver partneriltaan” 20 % provision kyydin hinnasta eli kuukausittainen välitysmaksu on tuolloin samainen 20 % liikevaihdosta.

Kun taksien määrä ei ole kysyntään nähden liian suuri, yksittäisestä suoritteesta voidaan periä kohtuullinen korvaus. Jos tarjontaa lisätään liikaa kysyntään nähden, takseille ei riitä tarpeeksi ajoja toiminnan pitämiseksi kannattavana. Sen vuoksi maissa, joissa taksilupien määrää ei säännellä, on usein kalliimmat hinnat. Esimerkiksi Tukholmassa kolme suurta tilausvälitysyhtiötä: Taxi Stockholm, Taxi Kurir ja 020 ovat pystyneet pitämään tarpeeksi suuren kysynnän vuoksi hintansa kohtuullisina, joskin nekin ovat Suomen kuluttajataksoja korkeammat. Sen sijaan ns. yksinäisyrittäjät perivät yksittäisestä ajosuoritteesta jopa kymmenkertaisia hintoja pitääkseen toiminnan kannattavana. Tämä aiheuttaa asiakkaille tilanteen, jossa he voivat saada joko kohtuuhintaisen tai huomattavasti kalliimman taksikyydin. Tähän perustuu säännellyn taksimarkkinan edullisuus vapaaseen markkinaan verrattuna. Suomessa on Pohjoismaiden edullisimmat hinnat, koska taksien määrää säännellään ELY-keskusten kiintiöillä. Samasta syystä taksin palvelu on luotettavaa ja turvallista.

Taksiyrityksen myyntikate on yleensä noin 5-15% liikevaihdosta, joka kertoo hinnoittelun olevan asiakkaan kannalta kohtuullista. Osa sääntelyn arvostelijoista pitää taksin hintaa korkeana ja syyttää siitä autokalustona suosittuja premium-merkkejä. Taksin kuluista vain noin 7% kohdistuu ajoneuvon pääomakuluihin. Lisäksi premium-autoilla on huomattavasti alhaisemmat käyttö- ja huoltokustannukset sekä korkeampi jälleenmyyntiarvo, jonka vuoksi ne tulevat taksiyrittäjälle usein edullisia automerkkejä taloudellisemmiksi ja tietenkin lisäävät asiakkaan matkustusmukavuutta.

Mistä taksiyrittäjä joutuu maksamaan ja Uber-kuski ei?

Ylivoimaisesti suurin osa taksiyrittäjän kuluista koostuu työvoimakustannuksista. Palkat ja niiden sivukulut muodostavat noin 55-70% taksiyrittäjän kuluista. Tämän vuoksi esim. Uber, jonka tilauksia ajavat ”driver partnerit”, saattaa myydä palvelujaan perinteistä taksia edullisemmin. Uberkuskit eivät maksa toiminnastaan lainkaan veroa sekä palkka- tai ansiotulojen sivukustannuksia. Mikäli taksit toimisivat samalla periaatteella, kuin Uber-kuskit, voisivat he laskea taksitaksaa noin 30-40%. Myös autoon kohdistuvat vakuutukset ovat ammattiliikenteessä yksityisautoilua kalliimmat. Taksiyrittäjät ja –kuljettajat päivittävät osaamistaan viiden vuoden välein toistuvin ammattiajoluvan uusimiseen vaadittavin kurssein. Kursseilla koulutetaan mm. erilaisten asiakasryhmien palveluun, ympäristöystävälliseen ja taloudelliseen ajamiseen sekä erilaisiin työkykyä ja –hyvinvointia lisääviin taitoihin. Koulusta koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu viime vuosina. Taksin ja Uberin velvollisuudet poikkeavat siis hyvin olennaisesti toisistaan.

Miten taksipalvelujen laatua kehitetään?

Osa Uberin kannattajista on arvostellut perinteisen taksin asiakaspalvelun laatua. Vaikka asiakkaat ovat antaneet taksin asiakaspalvelusta erittäin korkeat laatupisteet (4,5 / 5), osa kritiikistä on varmasti aiheellista. Useimmat tilausvälitysyhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä laadunkehittämiseksi suunniteltuja laatujärjestelmiä. Keskuksilla on käytössään kuljettajien allekirjoittamat laatusitoumukset, jotka velvoittavat kuljettajat toimimaan yhtiön asettamien laatukriteerien mukaisesti. Laadukkaat kuljettajat saavat ajaa kaikkia yhtiön välittämiä tilauksia, kun taas laatupoikkeamia havaituilla kuljettajilla kyytejä on vähemmän. Tämä on kannustanut kuljettajia toimimaan yhtiön asettamien laatukriteerien mukaisesti ja parantamaan asiakaspalvelun laatua. 95 % kuljettajista toimii työssään esimerkillisesti, mutta kuten muillakin aloilla, laatupoikkeamia saattaa esiintyä tällä noin 5 % marginaalilla ja he usein hakeutuvat muille aloille huomattuaan, ettei asiakaspalvelutyö sovellu heille.

Asiakkaat voivat antaa helposti palautetta kuljettajien toiminnasta joko yhtiöiden nettisivujen kautta tai suoraan Valopilkku-applikaation pisteytysjärjestelmällä. Palautteet tutkitaan ja havaitut laatupoikkeamat käsitellään taksiyrittäjän ja tämän kuljettajan kanssa. Laatupoikkeama saattaa vaikuttaa kuljettajan laatumäärityksiin ja sitä kautta vähentää hänen laatupisteitään, jotka ovat suorassa yhteydessä hänen ansaintamahdollisuuksiinsa. Useat yhtiöt ovat kehittäneet laatujärjestelmiään jo usean vuoden ajan, jo paljon ennen Uberin rantautumista markkinoille. Usein yhtiöillä on palkattuja taksitarkastajia, jotka toimivat linkkeinä asiakkaan, taksikeskuksen ja kuljettajien välillä. Taksitarkastajalle voi antaa palautetta oman alueen taksin toiminnasta ja esittää kehitysehdotuksia.

Sääntelyllä turvataan terve kilpailu taksialalla

Edellä mainittujen seikkojen valossa on siis perusteltua puolustaa taksialan sääntelyä. Alan vapautusta kannattavat syyttävät sääntelyn puolustajia puolueellisuudesta ja oman elinkeinon suojelemisesta. Mutta onko siinä mitään väärää? Jos ala vapautetaan ja luvanvaraisuus poistuu, ei entiseen järjestelmään ole enää paluuta. Siksi sitä täytyy puolustaa nyt, koska siitä hyötyvät niin yhteiskunta, asiakkaat kuin taksialan toimijatkin. www.valopilkkutaksi.fi haastaa kaikilla mittareilla Uberin taksitilaussovelluksen ja se kannattaakin käydä heti lataamassa oman puhelimen sovelluskaupasta. Me taksialana pidämme huolen siitä, että asiakkaat saavat jatkossa parasta mahdollista taksipalvelua parhaaseen mahdolliseen hintaan, koska se on ainoa perusteltu syy alan luvanvaraisuuden säilyttämiselle. Haluamme vaalia asiakkaan turvallisuutta ja vaivattomuutta taksikyytiä tilatessa. Säännelty järjestelmä takaa sen, että asiakas saa aina luotettavan kohtuuhintaisen taksin eikä joudu maksamaan matkastaan ylisuuria hintoja. Kohtuullinen korvaus palvelusta on myös merkki sen luotettavuudesta sekä verojen ja maksujen asianmukaisesta hoitamisesta.

https://www.facebook.com/timo.lonnberg/posts/10153...

Käyttäjän MatiasLehto kuva
Matias Lehto

"Tällä hetkellä kunnat ja valtio kustantavat 40 prosenttia taksiliikenteestä. Tästä kertyy noin 400 miljoonan euron lasku"

Jännää että vastaavaa tilastoa ei löydy, sen sijaan löytyy kyllä tietoa että yhteiskunta käyttää matkakustanteisiin 400milj€ josta toki osa valuu takseille maksettujen matkojen muodossa mutta ei kaikki.

Taksi tuottaa yhteiskunnalle ALVin ja muiden veronomaistenmaksujen muodossa 400milj€. Toisin sanoen JOS 400milj€ maksettuja matkoja pitäisi paikkansa niin samanverran kertyy verohyötynä takaisin.

Blogistin hehkuttama uber ei muuten tulouta suomeen veroja senttiäkään sen sijaan sen 20% osuus maksetusta kyydistä valuupois maasta, toisinsanoen 20% kaikista uberin kyytimaksuista on pois suoraan kotimaan kulutuksesta.

Uberin kuskit eivät ole työsuhteessa uberin joten minkäänläista ansioverotusta ei kerry kuten ei myöskään eläkemaksuja eikä ALVIia taas kaikki pois meidän yhteisestä kirstusta.

blogisti kirjoittaa kuluttajan valinnasta jota ohjaa pääsääntöisesti hinta. Jos uberilta koskisi verojen, veronomaistenmaksujen sekä taksille asetetut vaateet uber ei pärjäisi ellei luopuisi joko 20% komissiostaan tai asetetun maksimitaksan puitteissa nostaisi ns sisäänheittohintaansa 20% asetettua vähimmäistaksaa korkeammaksi.

mikäli uberin kuskit olisivat ammatillisessa suhteessa bloggarin väitteen mukaan niin uuberille oman tekijämääräilmoituksen (useampi sata) mukaan koituisi 200 työntekijän mukaan kaikkine sivukuluineen n.500 000€ kuluerä/kk vaikka autot eivät liikkuisi metriäkään.

blogisti on ihan yhtä kujalla kun vuosi takaperin alan kustannetakenteesta tai sen yhteiskunnallisista vaikutuksista, olisi luullut että vuoden aikana olisi kyennyt selvittämään edes pintaraapaisun verran.
Jos "ongelma" koskisi vaan bloggaria niin ei olisi yhteiskunnalla hätää. Valitettavasti samanlaisen käsityskyvyn omaa vaan jokunen ministeri ja kansanedustaja joista Antero Vartia totesi twitterissä "ennen vapautusta takseja ruotsissa tuhat, kuinka monta nyt?"
1990 kun taksiliikenne vapautettiin niin autoja oli n.12 000 ja nyt n.15 000.
ruotsissa keskitaksat suomea huonattavasti korkeammat ja palvelunlaatu poislukien luetettavat taksiyhtiöt surkeaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Taksi tuottaa yhteiskunnalle ALVin ja muiden viraronomaistenmaksujen muodossa 400milj€."

Ikliikkuja on siis keksitty.

Käyttäjän MikaUlmanen kuva
Mika Ulmanen

Uberin veroluontoinen tuotto on jotain nolla euroa. Kalanick kylläkin nauraa makeasti matkalla veroparatiisin pankkiin. Mut mitäs veroista hei, kuha taksin käyttämiseen liian köyhä keskiluokka saa halvalla amerikkalaisten keksimää, siististi viileetä yksityiskuljetuspalvelua.

Käyttäjän MikaUlmanen kuva
Mika Ulmanen

"Nyt taksialalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa se voi laittaa päälle neliraajajarrutuksen. Se voi viestittää, että markkinoiden sulkeutuneisuus on itse asiassa eduksi kuluttajille! Monopoleilla on taipumus kaivaa vanhasta taskustaan ne kolme tuttua argumenttia eli hinta, laatu ja saatavuus. Toinen vaihtoehto on myöntää, että maailma on muuttunut. Kuluttajilla on valta ja oikeus päättää itse millaista palvelua he haluavat. Näin tapahtui linja-autoliikenteessä, jossa alan etujärjestö käänsi kelkkansa heti kun liikenne vapautettiin. Nykyään se vaatii taksiliikenteen vapauttamista."
-------------
Aloitetaan kuluttajien edusta. Lupasääntely todellakin on kuluttajien etu. Sen seuraksena taksin saa koko maassa 24/7 kohtuulliseen hintaan. Lisäksi kuljettajien/yrittäjien ei tarvitse harjoittaa harmaata taloutta, kun rehellisestikin saa siedettävän toimeentulon. Verotulot, joita taksit maksavat satoja miljoonia vuosittain ovat valtion etu. Kaikki nämä edut menetetään lupasääntelystä luovuttaessa. Tilalle tulee kalliimmat hinnat, autojen huonompi saatavuus haja-asutusalueilla ja hiljaisina aikoina, asiakkaiden huijaamiset, harmaa talous ja huonomman autokaluston myötä huonompi matkustusmukavuus. Ainoa hyvä puoli on autojen parempi saatavuus muutamana massojen juhlaillan aamuna - tosin huomattavasti kalliimmalla kuin nykyään.

Se miksi linja-autoliitto haluaa taksisääntelyn purkamista on pääsy kiinni yhteiskunnan maksamiin kyyteihin, erityisesti kelakyyteihin. Skotti-mijardöörin rahoittama Onnibus-riskisijoitus on vienyt loputkin perinteisen linja-autoliikenteen kannattavuudesta, johon taksien kelakyydeistä halutaan paikkausta. Luulo siitä, että 9-16 paikkaisella pienoislinja-autolla kelakyydit voisi ajaa 5-8 paikkaisia henkilöauto-takseja halvemmalla on kuitenkin väärä. Ei voi ellei autoa saa täyteen. Se taas ei käytännössä koskaan onnistu.

Uberin halvempi hinta taas perustuu verojen ja eläkemaksujen välttämiseen. Harmaata taloutta siis, mikä hirveällä digitalisaatio-kiimalla halutaan laillistaa. Mä kun luulin, että hallitus haluaa vähentää harmaata taloutta, ei lisätä sitä...

Käyttäjän MikaTietvinen kuva
Mika Tietäväinen

Varsinainen spede tässä lööppää.

Mikael Kaasinen

Heh, Savelius jatkaa siitä mihin vuosi sitten jäi. Luulisi että vuodessa olisi jo ehtinyt tarkistaa faktat, vaan eipä siltä vaikuta.
Kirjoittaja on sitä mieltä että olemme ruotsia ja viroa jäljessä mitä tulee taksialaan. Tavallaan Savelius on oikeassa, siellä nimittäin ollaan pikkuhiljaa tuomassa eriasteista sääntelyä takaisin, kun on huomattu ettei se villi ja vapaa markkina niin hyvä juttu taksialalla olekaan. Toisaalta, voisi myös ajatella että olemme edelläkävijöitä, emme ole kantapään kautta lähteneet kokeilemaan mitä kaikkea "jännää" se vapaus tuo tullessaan. Sinänsä viisasta, mutta ei tietenkään merkkinsidealismin kiimassa kituvalle.
Suomessa muuten viimeisimmän tutkimuksen mukaan 73% kansasta vastusti taksisääntelyn poistamista. Joten, Savelius menee siinäkin metsään kun ylentää itsensä kuluttajan äänitorveksi.

Toimituksen poiminnat