Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Guggenheimin kävijämäärätavoite on uskottava

  • Guggenheim Helsinki - kävijämääräarvio 550 000 henkilöä. (Tekijänoikeudet: Guggenheim-säätiö / Sitaattioikeus)
    Guggenheim Helsinki - kävijämääräarvio 550 000 henkilöä. (Tekijänoikeudet: Guggenheim-säätiö / Sitaattioikeus)
  • Modeerna Museet, Tukholma - kävijämäärä noin 500 000 henkilöä.(Kuva: Wikipedia Commons)
    Modeerna Museet, Tukholma - kävijämäärä noin 500 000 henkilöä.(Kuva: Wikipedia Commons)
  • Louisiana Museum of Modern Art, Humlebæk (Tanska) - kävijämäärä yli 600 000 henkilöä (Kuva: Wikipedia Commons)
    Louisiana Museum of Modern Art, Humlebæk (Tanska) - kävijämäärä yli 600 000 henkilöä (Kuva: Wikipedia Commons)
  • Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design, Oslo - kävijämäärä noin 600 000 henkilöä (Kuva: Wikipedia Commons)
    Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design, Oslo - kävijämäärä noin 600 000 henkilöä (Kuva: Wikipedia Commons)

Yle Uutiset tiedusteli (25.11.2016) Helsingin seudun museojohtajilta heidän suhtautumistaan suunniteltuun Guggenheim -museohankkeeseen.  Museojohtajat uskovat Guggenheim Helsingin kiinnostavan ulkomaalaisia turisteja ja tarjoavan vetoapua muille pääkaupunkiseudun museoille. He arvioivat lasketun kävijämäärän olevan realistinen, mutta pääsylipputuloja epäillään.

Kyseessä oli pitkästä aikaan asiallinen juttu aiheesta. Valitettavasti verkossa leviää suhteettoman paljon lukuja ja uutisia, jotka voi pienellä vaivalla tarkistaa ja todeta vahvasti liioitelluiksi - tai jopa perättömiksi. Toki joukossa on asiallista ja pohdittavaakin palautetta. Juha Viitala on kirjoittanut asiasta mainion blogin - suosittelen.

Onko Guggenheim Helsingin kävijämäärätavoite uskottava? Hankkeessa on arvioitu museon saavan 550 000 kävijää, joista 45 prosenttia tulisi ulkomailta. Selvitin muutaman pohjoismaisen nykytaiteen museon kävijämääriä. Suosituin lienee Tanskan Humlebækissa sijaitseva Louisiana Museum of Modern Art. Se kerää yli 600 000 kävijää vuosittain (vuonna 2015 peräti 725 000 kävijää).  Toinen suosittu kohde on Oslossa sijaitseva Nasjonalmuseet, joka keräsi viime vuonna noin 600 000 kävijää. Heistä puolet tuli ulkomailta. Kolmas suosittu kohde on Tukholman Moderna Museet, jonka kävijämäärät ovat puolessa miljoonassa. Heistä peräti 60 prosenttia tulee ulkomailta.

Guggenheim Helsinki -hanketta voi verrata myös muihin saman ”konsernin” toimipisteisiin. New Yorkin museo kerää 1,2 miljoonaa (Lisäys 2015: 870 000) kävijää ja Bilbao 1,1 miljoonaa kävijää vuosittain. Näitä pienempi ja hieman erilaisella konseptilla toimiva Venetsia kerää 400 000 kävijää vuosittain.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Koska New Yorkin Guggenheimissa käy 1,2 miljoonaa kävijää niin siitä voimme päätellä että Helsingin Guggenheimissa kävisi 550 000. Vakuuttavaa perustelua, mutta ei kuitenkaan yhtä vakuuttavaa kuin Kauppalehden päätoimittajan tapa lähestyä asiaa:

"Sen (Guggenheimin) vastustaminen on antiamerikkalaisuuden, antikapitalismin, impivaaralaisuuden ja vihervasemmiston pseudoälykköjen liitto. Näiden aatteiden takana ei ole paljon muuta kuin pimeää."
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/gauhea-guggenheim/...

Reippaasti vaan, mitäs sitä kainostelemaan.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Parempi vertailuryhmä on muut pohjoismaiset nykytaiteenmuseot. Mitä mietit niiden kävijämääristä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tukholman asukasluku ja turistimäärä on tietenkin merkittävästi suurempi kuin Helsingin ja siihen suhteutettuna Ateneumin parhaimpien vuosieb melkein puoli miljoonaa kävijää on hulppea luku. Kiasman alle 200 000 kävijää vuodessa lienee suhteessa enemmän vastaavaa.

Kuitenkin nuo esimerkkisi ovat hyviä osoittamaan, miten merkittäviä kävijämääriä voidaan saavuttaa ihan kansallisella toiminnalla, mikään noista kaupungeista ei ole hankkimassa Guggenheimia.

Saatoin missata argumenttisi, mutta tarkoititko että koska muissa Pohjolan kaupungeissa on saavutettu hyviä kävijämääriä omissa museoissa, se olisi argumentti Guggenheimin puolesta Helsingissä?

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #3

Totta. Muiden pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että kansallisella toiminnalla on täysin mahdollista saavuttaa hyvät tulokset. Valitettavasti kuitenkin Helsinki on ollut museoiden suhteen tähän asti alisuorittaja. Mielestäni nyt olisi mainio tilaisuus ottaa ulkomainen toimija kirittämään taidekenttää.

Matkailu- ja ravintola-alan Mara tilasi alkuvuodesta raportin Taloustutkimukselta, jossa haastateltiin ulkomaisia turisteja. Eurooppalaisista turisteista 40 prosenttia tunsi Guggenheimin ja heistä puolet oli vierailut sellaisessa. Aasialaisturisteista 20 prosenttia tunsi Guggenheimin. https://www.mara.fi/guggenheim-helsinki-lisaisi-pa...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #4

Sopiiko Mikko kysyä, monessako Guggenheim-museossa olet käynyt?

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #5

En yhdessäkään. Pitänee varmaan jossain vaiheessa käydä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #8

Heh, eli sinun tapauksessasi nykyiset Guggenheimit eivät ole lisänneet kohteiden vetovoimaa mutta uskot niin käyvän Helsingille? :-)

Minä kävin Bilbaossa katsomassa koriksen MM-kisoja ja pitihän siellä Guggenheimissa piipahtaa. Hieno kaupunki, suussasulava ruokakulttuuri, rikas historia, hyvä keli, mahtavia ihmisiä, valtavia EU-rahoitteisia moottoritietyömaita. Ja ihan helvetin tylsä ihmisistä tyhjä museo repsottavine sisäseinineen jossa teki mieli huutaa kahta nastalla seinään lyötyä vedellä täytettyä kondomia tuijottaville ihmisille että "keisarilla ei ole vaatteita!".

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jokainen löytää aina sopivan luvun.

Guggenheim New York on saanut 2015 huomattavasti vähemmän kuin 1,1 miljoona. Vuoden 2015 määrä on 873000. Onko kyse vain vaihtelusta vai alkaako brändi heikkenemään.
http://www.museus.gov.br/wp-content/uploads/2016/0...

Bilbaolla on edelleen tuo 1,1 miljoonan lukema.

Guggenheim on siis kyllä brändi mutta maailmalla kuitenkin vasta sijoilla 55 ja 71. Espanjassa vaikkapa Madridin Reina Sofia ja Prado ovat sijoilla 12 ja 19 hieman yli ja alle 3 miljoonan kävijämäärillä. Siis kumpikin kolme kertaa Bilbao. New Yorkissa Metropolitan ja MoMA ovat sijoilla 3 ja 16 noin 6,5 ja 3 miljoonan kävijämäärillä. Metropolitan siis 7 kertaa Guggenheim.

Pietarin Eremitaasi on yhdeksäntenä reilulla 3,5 miljoonalla kävijällä.

Berliinin Neue Nationalgalerie toi 2007 Berliiniin New Yorkin Metropolitanin yhteistyönä 'Die schönsten Französen kommen aus New York'. Näyttelyn aukioloaikaa jatkettiin ja minäkin satuin olemaan paikallla oikeaan aikaan. Kaikkiaan näyttelyn näki reilu 670000 kävijää.
https://de.wikipedia.org/wiki/Die_sch%C3%B6nsten_F...

Das MoMA in Berlin veti 2004 vielä suuremmat lukemat, 1,2 miljoonaa kävijää.

Niin, Berliinissä on siis vaatimattomasti die Neue Nationalgalerie...

Yksikään noista esittämistäsi skandinaavisista vertailukohteista ei ole amerikkalainen brändi vaan paikallinen, kunnianhimoinen toteutus. Paikallisen kunnianhimon loisteliasta perinnettä Tukholmassa jatkaa täysin yksityinen Fotografiska, joka on kuudessa vuodessa kasvanut 500000 kävijän vuosimäärään.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Hyvä huomio. Guggenheim New York näyttää ottaneen vuodesta 2013 pataan oikein kunnolla, kun kävijämäärät ovat laskeneet yli 200 000 kävijällä. Sen sijaan Bilbao näyttää pitävän kävijämääränsä korkeana.

Kuten aikaisemmin kommentoinkin, niin paikallisuus on monesti valttia. Helsinki on edelleen alisuorittaja, ja sille voisi olla hyvä saada ulkopuolinen kirittäjä.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Siis laskua yli 300 000 kävijää. Lisäsin 2015 New Yorkin kävijämäärän blogitekstiin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Laskeskelin Huuskon blogiin toissapäivänä vähän noita Bilbaon lukuja.
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22667...
Bilbaon potentiaali tulee aika pitkälti kyllä kotimaasta ja lähinaapureista. Joten Helsingin 500000 on vastaavasti vahvasti venäläisten varassa.

Ja hiukan myös New Yorkia ja Venetsiaa.
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22667...

Peggy Guggenheim oli Venetsiassa Canal Granden varrella Palazzo Venier dei Leoni'ssa jo paljon ennen Guggenheim säätiötä. Mutta sen lisäksi, että Palazzossa on oma hohtonsa, olen ymmärtänyt, että myös kokoelma on hieno. Myös vaimoni ja tyttäreni todistavat tämän. Peggy Guggenheimin Venetsian kokonaisuutta ei kuitenkaan pysty siirtämään Helsinkiin.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #15

Bilbao turisteista 64 prosenttia tulee ulkomailta lähinnä seuraavista maista: Ranska (19%), Iso-Britannia (8%), Saksa (7%), Yhdysvallat (6%) ja Italia (4%).
https://prensa.guggenheim-bilbao.eus/src/uploads/2...

Matkailu- ja ravintola-alan Maran raporttia lukiessani ymmärsin, että merkittävä potentiaali ulkomaalaisille turisteille olisi niistä, jotka tekevät vain välilaskun Helsinki-Vantaalla. Myös Ruotsi ja Norja ovat tavallaan syrjässä ulkomaalaisilta turisteilta, mutta silti blogissani mainittujen museoiden vierailijoista 50-60 prosenttia tulee ulkomailta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #16

Ensinnäkin, kiitokset siitä, että kyseenalaistat myös omaa tietoasi. (New Yorkin lukusi oli ihan yhtä perusteltu kuin minunkin, koska ei ole olemassa tietoa, mikä on 2015 alemman luvun syy. Berliinin Neue Nationalgalerien luku tulee tänä vuonna ilmeisesti olemaan 0, koska siellä on rakennuksen uudistustyöt meneillään.)

Matkailijamäärienkin käyttäminen perusteena on epävarmaa. Yleensä missään ei kerrota, kummasta on kyse, henkilömääristä vai henkilö-öistä.

Samoin tuo kotimaasta/ulkomailta-jako on sinällään aika epätarkka. Yritin noissa viittaamissani kommenteissa laskea myös muita näkökulmia. Juuri tuon saman Bilbao-viitteen osalta yritin jakaa ulkomaat kahteen, naapurimaat/muut. Jolloin karkeasti 2/3 kävijöistä on koti- ja naapurimaista. Bilbaon osalta väestöpotentiaali on moninkertainen. Tietenkin voisi ajatella myös Saksaa ja Puolaa kuuluvaksi Suomen väestöpotentiaaliin.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni todellisuudessa pidentää välilaskun kestoa vain jonkun turistikohteen vuoksi? Vai onko kyse vain toiveajattelusta. Itse en ole tehnyt niin kertaakaan mutta periaatteessa se kyllä voisi olla mahdollista. Omatoimisilla lomilla olen tehnyt matkustusvalintoja sen mukaan, mikä kiinnostaa, mutta pääkohde ei ole varsinaisesti muuttunut. Olen käynyt Yogiakartassa, koska kiinnosti matkustaa Jaavan poikki junalla. Ja Yogiakartassa kävin sitten Borobudurin temppeliä katsomassa. Vaikea sanoa, mikä oli päätöksen ratkaiseva syy. Lopullinen kohde oli kuitenkin Bali, jonne olisi päässyt suoraan Jakartasta mutta pääsi myös Yogiakartasta.

Joten kyllä Maran raporttikin kannattaa vähintään kyseenalaistaa. Kuinka paljon siinä on todellisuuspohjaa ja kuinka paljon toiveajattelua. Laskemalla kun saa etukäteen aina haluamiaan tuloksia...

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Kansallisgallerian kolmessa museossa vuonna 2015 yli 500 000 kävijää"

Olen ymmärtänyt, että näihin kolmeen pääsee saman päivän aikana samalla lipulla.

http://www.ateneum.fi/kansallisgalleriassa-yli-500...

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Hölmöhän on jos Guggelin juutalaiselle säätiölle maksaa, kun samaan kävijämäärään päästään Norjassa ihan kotikutoisesti. En voi uskoa museoiden valtavaan vetovoimaan. Niissä käydään jos käydään, kun tullaan paikkakunnalle. Aluksi uutuudenviehätyksen kautta kävijämääräoletus voisi olla uskottavakin, mutta en itsekään esimerkiksi Vasa-museossa ole montaakaan kertaa käynyt Tukholmassa käydessäni.

Olisi myös mielenkiintoista tietää kävijöiden maksama keskihinta näissä museoissa. Uskoisin esimerkiksi koululaisryhmillä kävijämääriä voitavan nostaa helposti. Ateneumiinkin on ymmärtääkseni joskus päässyt ilmaiseksikin. Guggeli-suunnitelmissa kaikki kävijät ymmärtääkseni maksavat hyvän hinnan.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Ainakin luettelemani pohjoismaiset nykytaiteen museot keräävät hyvin vuodesta toiseen kävijöitä - jopa noususuhteisesti. Ulkomaisia kävijöitä näkyy vilisevän 40-60 % välillä.

Taisin jostain lukea, että Tukholman Moderna Museetin kävijöistä merkittävä osa saapuu maksutta (esim. koululaisryhmä). Tähän liittynee Helsingin seudun museojohtajien epäilys lipputulojen toteutumista, vaikka kävijämäärät saavutettaisiinkin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tämä on merkittävä asia. Se kaataa suunnitellun budjetin. Projekti saattaa olla kiviriippa Helsingille. Guggenheimilla ei ole riskiä, Helsingillä on.

Itsessään hanke on mielenkiintoinen, vaikken valittuun arkkitehtuuriin - puumakasiineihin - usko. Ne on kai just ja just ok. Katutasolla se näyttää normiostarilta ja sieltä se normaalisti nähdään. Harmi, mutta minäpä en siihen voi vaikuttaa.

Ihmiset saatiin hanketta vastaan mokaamalla markkinointi, lupailemalla pehmeitä ja kirnuamalla valtiolta rahaa samalla kun köyhiltä sitä viedään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kävijöiden määrä riippunee varmasti myös näytteillä olevista teoksista. Olisiko Helsinkiin tulossa sitä parasta taidemaailman hunajaa - epäilen kovin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jos on noin hieno bisnes, niin laittakaa Savelius ja muut yrittäjät osakeanti vireille, ostakaa kaupungilta rantatontti ja pykätkää se kukkenheiminne ja vastatkaa tappioista, jos niitä tulee. Mitä tähän yhteiskuntaa apuun huutamaan.

Säästetään yhteiskunnan varat vaikka sosiaaliturvaan, niin menee tähdellisempään.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Mikäli kävijämäärät toteutuvat, niin hankkeen arvioidaan maksavan itseään takaisin yhteiskunnalle lisääntyneenä matkailu- ja ravintola-alan verotuloina. Yleissesti ottaen taide- ja kulttuuritaloja avustetaan varsin runsaskätisesti verovaroin. Esimerkiksi Helsingin kaupunteatteri saa vuosittain avustusta 8 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunginorkesteri toimii 12 miljoonan euron vuosittaisen budjettirahoituksen varassa ja Suomen kansallisooppera saa vuosittain peräti 40 miljoonaa euroa julkista rahaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Nuo kaikki ovat kuitenkin julkisia laitoksia ja täyttävät kaikki yhden kulttuurin perusalueen. Kansallisooppera jopa valtakunnallisesti vaikka onkin etuoikeutetusti pääkaupunkiseutulaisten ensisijaisessa käytössä.

Guggenheim taas on yksityinen yritys. Silloin on kysyttävä, miten paljon julkista tukea sille voi antaa. Eihän se myöskään todellisuudessa täytä mitään kulttuurielämän puutetta vaan sitä yritetään perustella nimenomaan taloudellisilla vaikutuksilla.

Ristiriitaiselta kuulostaa myös se, että yhtä aikaa etsitään mahdollisuuksia verohelpotuksiin ja valtiontuen edellytyksiin ja toisaalta kuvataan sitä, miten paljon hanke tuo verotuloja...

Mutta kannattaa tosiaan pitää mielessä, että tällaisessa tilanteessa kumpikaan osapuoli tuskin kykenee täysin puolueettomaan totuuteen. Tulevaisuuden ennustamisesta puhumattakaan.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Jos nyt oikein ymmärsin, niin paikalliset "omat" museot pesee guggelit? Eikö siis guggelirahoilla kannattaisi panostaa näiden sisältöön? Sisältöähän museoista yleensä haetaan...

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Nyt ollaan villakoiran ytimessä. Iso kysymys onkin miksi kotimaiset toimijat eivät ole onnistuneet. Tarvitaanko siis ulkomaista kirittäjää? Liike-elämästä voin antaa sellaisen vihjeen, että onnistuminen on harvemmin kiinni resursseista (mm. raha) vaan suurempi pula on hyvistä ideoista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Miten se onnistuminen mitataan? Kuten sanottu, Ateneumissa on parhaina vuosina ollut puoli miljoonaa kävijää. Sen mitä googlatessa löysin, kesäkuukausina Tukholmassa käy 4 miljoonaa turistia, Helsingissa reilu miljoonan. Minä kutsuisin tuota Ateneumia onnistumiseksi.

Muoks. Sinällään museon kävijämäärä on vähän huono mittari muuten kuin hankkeen itsensä kannattavuuden kannalta. Jos mitataan muita matkailutuloja ja palveluiden kysynnän kasvua, oikeampi mittari olisi pyrkiä arvioimaan miten matkailuvirrat Helsinkiin kehittyvät tilanteissa jossa Guggenheim rakennetaan tai sitä ei rakenneta.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola Vastaus kommenttiin #24

Samaa mieltä olen. Vaikka jossain kyselytutkimuksessa 40 % turisteista näkisi Guggelin myönteisenä lisänä turismiperspektiivistä, niin kuinka monen rahankäyttöön ja Helsinkiin saapumiseen vaikuttaisi lopulta se onko Guggeli Helsingissä vai ei. Olisiko moni siellä lopulta vieraillut? Pidän itsekin Tukholman kuninkaanlinnaa hienona nähtävyytenä, vaikken siellä useinkaan käy. En ole kuullut edes huhua henkilöstä, joka olisi käynyt millään paikkakunnalla ensisijaisesti päästäkseen Guggelin annista nauttimaan.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #24

Uskoisin, että monet valitsevat kaupunkilomakohteensa sen mukaan, että periltä löytyy mahdollisimman paljon erilaista nähtävää. Lisäksi satunnaiselle kauttakulkijalle voitaisiin tarjota syy poiketa kaupungilla (mm. Helsinki-Vantaan Aasian lentojen välilaskeutujat).

Näin ollen Helsinkiin tulisi saada ulkopuolista kiinnostavaa nähtävää (mm. korkeatasoisia näyttelyitä), jolloin saamme nostettua turistimäärän yhdestä miljoonasta muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tasolle.

Käyttäjän MarkKulmala kuva
Mark Kulmala Vastaus kommenttiin #26

Aasian matkailu ilmeisesti lisääntyy, hyvä niin. Mutta älä vaan vahingossakaan väitä, että välilaskun aikana merkittävä osa kävisi Guggenheimissa, joka ei edusta aasialaisia kiinnostavaa suomalaista kulttuuria. Joten unohdetaan tuo "Aasia-argumentti", eikö vain? Itsekään en tunne yhtä ihmistä kaveripiiristä, kuka olisi matkustanut esim Bilbaoon Guggenheimin takia.
Kansalliset museot saavat valtion tukea ja hyvä niin. Kyllä miljoonan turistin Helsingissä ja viiden miljoonan asukkaan Suomessa voidaan pitää onnistumisina Helsingin nykyhetkisten museoiden kävijämääriä.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Jos tässä rahaa haetaan, niin voisi varmaan skaalata ulospäin ja miettiä kokonaan ihan muitakin vaihtoehtoja kuin museo. Meillä on tässä kaksi muuttujaa; a) miten saadaan enemmän turisteja b) kuinka turistit saadaan kuluttamaan lisää rahaa. Eli guggelin tapauksessa voisi ajatella, että se ei juurikaan tuo lisää uusia turisteja, mutta hieman lisää joidenkin turistien kulutusta. Optimaalinen ratkaisu olisi sellainen joka houkuttelee uutta jengiä ja täten tuo kokonaan uutta rahaa.

Museo tuntuu aika suppealta idealta ottaen huomioon esim. lapsiperheet. Eihän ne missään museoissa luuhaa. Ja ylipäätänsä on paljon turisteja joita ei kiinnosta taide. Kaikkien turistien pitää kuitenkin esim. syödä. Lapsille keskustassa ei ole oikeastaan mitään (miettikää Tukholmaa!), voisiko sitä kulmaa miettiä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen Vastaus kommenttiin #31

Esim. Tukholman Junibackenissa käy about 400,000 kävijää per vuosi ja sen pinta-ala on vain 4000 neliötä. Siellähän voi myös syödä, joten varmasti tuottaa enemmän per kävijä kuin guggeli.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos toi oikeasti olisi tuottavaa toimintaa, niin miksi valtio-ohjauksella piti hätistellä valtionyhtiöitä mukaan hankkeseen, eikä saatu yksityisiä yrityksiä? Voisiko johtua siitä, että on kova riski suurista tappioista? Sijoittajat arvioivat riskejä.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

27 yksityisen tahon joukossa valtionyhtiöistä ovat mukana Finavia ja Finnair. Valtaosa yksityisistä tahoista edustaa matkailu- ja ravintola-alaa. Merkittävimmät yksittäiset lahjoittajat ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. (kts. alla linkki ja sivu 11)
http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/201...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nyt kierrellään ja kaarrellaan. Minä tarkoitin yrityksiä, en mitään muita tahoja. Säätiö ei ole rinnastettavissa yksityiseen yritykseen, joka arvioi riskejä ja sijoittaa sen mukaan.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jos sille tulisi puoli miljoonanaa kävijää (pääseekö mikään siihen määrään Suomessa ?) niin se olisi taloudellisesti riskitön myös yksityiselle rahalle. Koska se puuttuu niin voidaan päätellä ettei nämä määrät ole missään tapauksessa uskottavia. Tuo puoli miljoona on sama määrä mikä on pääkaupungissa asuvien asukkaiden määrä joten kaikki siellä asuvat kävisivät kerran vuodessa Guggenhaimissa.

Mikä ei ole missään tapauksessa uskottava tavoite. Tämä takoittasii noin 1500 kävijän määrää joka päivä vuoden ympäri.

Uskokoon kuka uskoo.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Hanke on kerännyt kulttuuriprojektiksi poikkeuksellisen paljon yksityistä rahaa. Yleisesti ottaen yksityisen rahan mukaan tuleminen kulttuuriprojekteihin on suhteellisen tuore asia. Helsingin Kamppiin rakennettava Amos Rex on loistava esimerkki miten yksityisellä säätiörahalla saadaan rakennettua varmasti mielenkiintoinen ja vetovoimainen taidemuseo.

Guggenheim Helsingin 550 000 kävijän tavoite on linjassa muiden pohjoismaisten nykytaidemuseoiden, kun ottaa huomioon sijainnin, neliömäärän, itse talon arkkitehtuurin sekä ulkomaiset taustavoimat uusine ideoineen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minä en oikeasti tiedä, onko Guggenheimille kysyntää. Enkä tiedä sitäkään, kuinka moni ulkomaalainen tulisi Suomeen Guggenheimin takia. Jos tavoite on 550 000, luku on uskottava, varsinkin jos sen elinkaari olisi 10 vuotta tai enemmän.

Imatranajoihin aikoinaan (1970 - 1984) saapui viikonlopussa 30 - 50 000 ihmistä. Nykyisin RR-ajoissa käy 150 - 200 000/osakilpailu. Toki isoa moottoriurheilutapahtumaa on vaikea verrata nykytaiteeseen, mutta jo pieni murunen RR-ajojen vetovoimasta siis riittää.

Eli en pidä mahdottomana, että Guggenheim-Helsingissä piipahtaisi 550 000 kävijää, joista pelkästään ensimmäisenä vuonna jopa 200 000. On se mahdollista, jopa todennäköistä. Koska tavoite on laitettu noin maltilliseksi, en pidä mahdottomana, että tavoite jopa ylittyisi. Voisi olla, että ulkomaalaisia kävisi jopa 400 000.

Toivottavasti museo saa toimia niin kauan, että tavoite täyttyy. Kymmenessä vuodessa siellä voisi käydä, hiukan uhkarohkeasti arvioiden, jopa miljoona ihmistä. Ennustan siis, että tavoite ylittyy liki kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden.

Suunnitelmassa näyttää olevan jotain vikaa. Tavoite on taidettu asettaa oletuksella, että museo toimii vain pari-kolme vuotta. Kannattaisikohan miettiä vähän pidempää tähtäintä?

Käyttäjän TarjaKarlsson kuva
Tarja Karlsson

Ehkä Guggenheimia puoltavat tahot voisivat vuokrata näyttelytilat sopivalta paikalta Helsingissä ja tehdä sopimus Guggenheimsäätiön kanssa yhden hyvälaatuisen näyttelyn tuomisesta Helsinkiin piloottiprojektina ennenkuin museota ruvetaan rakentamaan. Kai siitä saisi jotain osviittaa mahdollisista kävijämääristä.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Tässä voi myös olla ideaa. Berliinissä asia toimi jotakuinkin tällä mallilla. Nimittäin Guggenheim Berliini oli Deutche Bankin hallintorakennuksen katutasossa sijaitseva noin 350 neliön kokoinen näyttelytila, jonka kokoelma koostui pitkälle Deutche Bankin teoksista. Yhteistyö näyttelyn ylläpitämisestä kesti vuodesta 1997 vuoteen 2012. Tänä aikana näyttelyt houkuttelivat n. 2 miljoonaa kävijää. Vertailun vuoksi Guggenheim Helsingin näyttelyalaksi on kaavailtu 4 000 neliötä.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Itse sinänsä toivon että guggenheim tulee ja epäonnistuu, mutta suomalaiset tunnetusti eivät opi virheistään vaan etenkin demarivasemmiston vastaus on aina se että jos jokin ei toimi niin lapioidaan enemmän rahaa siihen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Helsinki on turisteille pussinperä, jonne saapuvien turistimäärien arviointi Tanskan jne. - puhumattakaan USA:n - museoiden kävijämäärien perusteella on puhdasta haihattelua.

Jos se on niin kannattava kohde kuin väität, miksi sijoittajat eivät ole innokkaammin liikkeellä? Vastaus on tetysti se, että omaa rahaa ei heitetä Kankkulan kaivoon, mutta yhteinen raha joutaa hyvin sinnekin.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Hanke on kerännyt kulttuuriprojektiksi poikkeuksellisen paljon yksityistä rahaa. Yleisesti ottaen yksityisen rahan mukaan tuleminen kulttuuriprojekteihin on suhteellisen tuore asia. Helsingin Kamppiin rakennettava Amos Rex on loistava esimerkki miten yksityisellä säätiörahalla saadaan rakennettua varmasti mielenkiintoinen ja vetovoimainen taidemuseo. (Lainaus aikaisemmasta vastauksestani)

Mikäli kävijämäärät toteutuvat, niin hankkeen arvioidaan maksavan itseään takaisin yhteiskunnalle lisääntyneenä matkailu- ja ravintola-alan verotuloina. Yleissesti ottaen taide- ja kulttuuritaloja avustetaan varsin runsaskätisesti verovaroin. Esimerkiksi Helsingin kaupunteatteri saa vuosittain avustusta 8 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunginorkesteri toimii 12 miljoonan euron vuosittaisen budjettirahoituksen varassa ja Suomen kansallisooppera saa vuosittain peräti 40 miljoonaa euroa julkista rahaa. (Toinen lainaus aikaisemmasta vastauksestani)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kun tätä hanketta perustellaan nimenomaan tuottavana kohteena, luulisi sijoittajien osuuden muodostuvan suuremmaksi - j o s perustelut pitävät paikkansa.

Tietenkin kansallista kulttuuria on sytä tukea, mutta mielestäni ei tällaista amerikkalaista rahastushanketta.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #43

Ketjua voi ajatella myös toisten päin. Yhtä hyvin tämä voi avata suomalaiselle (nyky)taiteelle tietä Yhdysvaltoihin näytteille - puhumattakaan Baskimaan Bilbaosta.

Käyttäjän JuhaniVinberg kuva
Juhani Vinberg

Helsingissä on vuosittain 3.6 miljoonaa turistiyöpymistä, josta noin puolet suomalaisia. Kun New Yorkissa vastaavasti on 47 miljoonaa turistiyöpymistä vuodessa, niin epäsuhta Guggenheimin kävijämääriin paljastuu, Helsingissä oletetaan 550 000 kävijää, New Yorkissa oli 1.2 miljoonaa kävijää. Jos suhdeluku yöpymisiin olisi sama, niin Helsingin Guggenheimissa olisi alle 100 000 kävijää vuodessa. Helsinkiläisten vierailuihin museossa ei kannata laskea.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Muiden pohjoismaiden pääkaupungit ovat Helsingille sopivampi vertailukohta. Guggenheim-museo voi hukkua ylitarjontaan (New York) tai olla keskeinen osa kulttuuritarjontaa (Bilbao). Myös Venetsian Guggis vetää tasaisesti ihmisiä, vaikka sen konsepti on erilainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tutki kuinka moni turisti New Yorkissa käy Vapauden Patsaalla, Empire State Buildingissä, Rockefeller Centerissä ja Times Squareilla. Helsingissä kun ei ole monia itsestäänselviä kohteita, niin on oletettavaa, että joku Guggenheimin kaltainen ilmiö nousisi ykköseksi visiittikohteista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Saattaahan se nousta suosituksi, tuolla paikalla. Kävijämäärää olennaisempaa onkin, että jos turistien määrä ja heidän Helsingissä käyttämänsä aika ei kasva, se on sitten joltain muulta pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #49

Varmaan "suuri yleisö" saa röhönaurun, kun tohdin esittää myös ulkopoliittisen ulottuvuuden Guggenheim museokysymykseen.

Tuo museo olisi yksi rikka rokassa korostamassa Suomen asemaa länsimaiden joukossa. Ja mitä korostuneempi asema Suomella on länsimaiden joukosssa sitä matalampi kynnys ulkovalloilla on pitää huoli Suomen kuulumisesta kyseiseen yhteisöön mm. sotilaallisen tuen antamisena tarvittaessa.

Kuten sanoin, kuulen jo röhönaurun: "Venäjä ei hyökkää Suomeen, kun Helsingissä on se Guggenheim ..." heh heh ...

Mutta tosiasia on, että Suomen jos minkä maan on syytä huolehtia omasta imagostaan ja pyrkiä myötävaikuttamaan länsimaisen imagon ylläpitämiseen kaikilla saroilla niin paljon kuin mahdollista. Ukraina on maanieteellisesti paljon enemmän Keski-Eurooppaa kuin Suomi, mutta Ukrainalta puutuu länsimaan imago, toisin kuin Suomelta. Juuri siksi olemme hiukan erilaisessa asemassa Ukrainaan nähden, muun muassa.

Mitä enemmän länsimaisia symboleja pystymme tänne luomaan sitä parempi Suomelle.

Edelleenkään minulla ei ole voimakasta kantaa Guggenheimin puolesta tai vastaan, mutta pyrin valottamaan erilaisia aspekteja asiaan liittyen. Jopa niitä epäolennaisimpia sellaisia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #50

En Juha tiedä pitäisikö röhönauraa vai -itkeä, mutta onhan tuo, hmm, uusi näkökulma.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #50

Kyllä minäkin Guggenheimia kannatan, semminkin kun se suojaa venäläistankeilta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #54

Luulin että sen piti nimenomaan houkutella venäläisiä Helsinkiin.

Mutta jatkaakseni Juhan ajatuskulkua, Guggenheim pitäisi varmaankin rahoittaa puolustusmäärärahoista.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius Vastaus kommenttiin #49

Turismi on nopeitten kasvavia toimialoja maailmanlaajuisesti (kts. linkki). Lisäksi se työllistää suoraan Helsingin tapauksessa keskustan pieniä kivijalkayrittäjiä. Mikäli henkilö tulee varta vasten katsomaan Guggenheim Helsinkiä, niin hyvin todennäköisesti hän samalla reissulla piipahtaa tutustumassa myös kaupungin muuhun museotarjontaan.
http://data.worldbank.org/indicator/ST.INT.ARVL

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #51

Mikään puu ei kasva taivaaseen. IT-ala oli 2000-luvun alun nopeiden kasvavia toimialoja kunnes kupla puhkesi. Suomeessakin yhdeltä yritykseltä, ainakin, meni liikevaihto 100->0 varmaan vajaassa vuodessa, kun oli investoitu juuri siihen ja (onneksi) heitetty vähemmän seksikkäät alueet ulos. Vanhat porskuttavat edelleen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mutta jos Guggenheimin odotetaan olevan pystyssä kuusikin vuotta, niin 550 000 kävijän tavoite ylittyy.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Guggenheimin kävijämäärätavoite on uskottava"

Otsikon toteama on täyttä huuhaata,Ikinä ei tämä hanke ole ns. self-supporting, vaan kaatuu veronmaksajien niskaan.

EI GUGGENHEIMILLE !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Toimituksen poiminnat