Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Mikä mättää? Sote-yritykset tuottavat voittoa

  • Perinteisessä organisaatiossa kaikille löytyy tarkoitus, paikka ja johtaja. Vain asiakas voi häiritä näin hienoa rakennelmaa.
    Perinteisessä organisaatiossa kaikille löytyy tarkoitus, paikka ja johtaja. Vain asiakas voi häiritä näin hienoa rakennelmaa.
  • Uusi organisaatio katsoo itseään asiakkaan silmin. Häntä palvelevat ihmiset, eivät organisaation alimmat portaat.
    Uusi organisaatio katsoo itseään asiakkaan silmin. Häntä palvelevat ihmiset, eivät organisaation alimmat portaat.

Sosiaali- ja terveysyritykset (sote) tuottavat taloudellista voittoa osakkailleen. Miten tämä voi olla mahdollista? Nimittäin liikevoitollehan ei pitäisi olla tilaa, sillä sosiaali- ja terveysasiat vaativat aina saman määrän henkilökuntaa, resursseja ja toimintatavatkin ovat identtiset. Tai siis, näin ajatellee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri​n (HUS) toimitusjohtaja Aki Lindén, jonka mukaan täydellisten markkinoiden teoria ei päde terveydenhoitoon (Kauppalehti 2.1.2017).

Mielipidekirjoituksessaan hän moittii potilaan valinnanvapausmahdollisuutta, sillä "tuotteet ovat vaikeasti hahmotettavia, ja potilas-asiakas on heikossa asemassa tuottajiin verrattuna". Samalla hän epäilee, että valinnanvapaus johtaisi ylihoitoon, verovarojen väärinkäyttöön ja kermankuorintaan. Ei huoli aiheeton ole, mutta sitä ei voi käyttää valinnanvapauden kumoamiseen. Muiden moittimisen sijaan HUS-sairaanhoitopiiri voisi miettiä millä tavalla ”julkisen terveydenhuollon, erityisesti yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden, taso on korkea ja toiminta on tehokasta”. Olisiko liikaa pyydetty, jos asiakkaat voisivat arvioida avoimesti asiaa eri toimijoiden välillä?

Ruotsissa halutaan rajoittaa voittoa, mutta ei itse valinnanvapautta

Saavatko sote-yritykset tuottaa liikevoittoa? Ruotsissa laadittiin mielipidetiedustelu (2.11.2016), jonka mukaan suurin osa (53 %) haluaisi rajoittaa voitontekoa ja 27 prosenttia kieltää sen kokonaan. Tästä innostuneena eräs suomalainen demarikansanedustaja näki blogissaan, että kysely osoittaa Ruotsin valinnanvapauden epäonnistuneen. Väite on liioiteltu.

Ruotsissa ei käydä keskustelua itse valinnanvapaudesta, koska sille on selkeä kansan enemmistön tuki. Sen sijaan keskustelua käydään siitä, että markkinoita hallitsevat suuret sote-yritykset ja, että monet niistä ovat kansainvälisesti omistettuja. Markkinoita halutaan avata pienemmille toimijoille ja rajoittaa voitontekoa. Asiasta on käyty useamman vuoden ajan keskustelua, mutta mitään konkreettista sille ei olla tehty – huolimatta siitä, että vallassa on vasemmistovihreä hallitus. Mistä homma kiikastaa?

Puretaan asiaa. Ruotsalaisten kuluttajien valinnoista kertoo jotain se, että voittoa tavoittelemattomat (non-profit) organisaatiot ovat saaneet ainoastaan kahden prosentin osuuden markkinoista. Mistä on kyse? Eikö kuluttajien pitänyt valita se eettisesti kestävin ratkaisu? Nähtävästi ei. Kuluttajat haluavat itselleen palvelua, eivät organisaatiota.

Miksi sote-palvelu on aivan normaalia palvelua?

HUS-pomo Lindén on väärässä. Sote-palvelut eivät elä omassa maailmassa. Siellä pätevät aivan samat säännöt kuin muissakin palveluissa – asiakas päättää, ei organisaatio. Juuri viimeksi mainittua perinteisen julkishallinto-organisaation (ja miksei myös vanhanaikaisen pyramidihierarkialla toimivan yrityksen) on mahdoton käsittää. Palvelua tarkastellaan ikään kuin se olisi kakkosnelonen lankku – kerran tehty ja se on hyvä. Ei. Palvelu on jatkuva prosessi, jossa asiakkaan mieltymykset ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Mikäli et pysy mukana, olet pian entinen organisaatio.

Miten sote-palvelut ovat ratkaistu yksityisissä yrityksissä? Talouselämä (31/2016) listasi useamman syyn onnistumisiin, joista nostan muutamaan. Ensinnäkin yksityisillä on matalampi hierarkia, jossa asiakasrajapinnassa toimivilla on riittävät valtuudet. Asiakasta varten voidaan muodostaa hoivatiimi. Toiseksi ennaltaehkäisy on todettu halvemmaksi ja tehokkaammaksi. Asiakkaista alkukartoitukset, hoitosuunnitelmat ja ohjeet hoivahenkilökunnalle. Tietotaito monistetaan, eikä pyörää keksitä joka kerta uudestaan. Kolmanneksi, asiakas ohjataan hoitoon nopeasti ja erilaiset hoitopolut ovat jo valmiiksi mietittynä.

Pöö! Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudessa ei ole mitään pelättävää. Liikevoitot syntyvät, mikäli asiakasta palvellaan tehokkaammin, edullisemmin ja yksilöllisemmin. Tähän ei ole oikotietä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Jos on ollut kunnan tai valtion töissä, niin ymmärtää helposti miksi ne tuottavat voittoa.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Täyttä puppua tuo Saveliuksen lausuma "Sote-palvelut eivät älä omassa maailmassa. Siellä pätevät aivan samat säännöt kuin muissakin palveluissa – asiakas päättää, ei organisaatio".

Miksi? Kun asiakas saapuu julkisen terveydenhoidon piiriin niin poikkeuksetta hoitava henkilökunta tekee vain sen välttämättömimmän hoitotoimenpiteen jota asiakas heidän mielestään tarvitseen. Kun asiakas saapuu yksityiseen palveluun ohjataan hänet hoitavalle lääkärille joka ohjaa sinut tarkempiin tutkimuksiin hoitotoimenpiteen aloittamiseksi. Tätä ei tehdä siksi että halutttaisiin tunnistaa nopeasti asiakkaan tila, vaan siksi että halutaan maksimoida asiakkaasta saatava tuotto hoitavalle terveyshoito yritykselle. Otetaanpa esimerkiksi tavallinen flussa: Ensin lääkäri, sitten laboratoriokokeet, sen jälkeen lääkärin lausunto. Seuraavaksi jatkokokeisiin josta uusi lääkärilausunto. Maksulliset reseptimääräykset. Lopuksi ilmoitetaan potilaalle tuleva itseseurantatarve jonka jälkeen vielä uusi lääkärinkäynti lopputarkastusta varten. Oliko edullista?

Lähtökohdat ovat täysin erilaiset julkisen ja yksityisen palvelun osalta. Ensimmäinen yrittää minimoida voitot kun taas jälkimmäinen yrittää hydyntää voittojen saamiseksi kaiken sen minkä se saa "asiakkaastaan" irti.

Pekka Iiskonmaki

Jukka Mattsson on huumorimiehiä tai sitten vasen pakki kaikessa.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #10

Noinhan sitä voisi aito aivopesty perusporvari luulla. Itselläni on kyllä yrittäjä taustaakin joten luulen tietäväni millä se firma pysyy pystyssä.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Kaikki yrittää jotakin, mutta oletko porvari?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Juuri tästä syystä käytän itse mielummin julkista terveydenhoitoa. Antavat hoitoa vain jos sitä oikeasti tarvitaan. Yleensä ihminen paranee itsestään. Turha hoitaminen ja pikkuvaivojen liioittelu turhauttaa ja stressaa. Siksi en uskalla mennä yksityiselle.

JPK Jäntti Vastaus kommenttiin #15

Julkinen perusterveydenhoito vaarantaa ihmisen hengen. Minulla on tästä useita esimerkkejä, valitettavasti vähän liiankin läheltä ja sekä potilaiden että hoitohenkilöstön näkökulmasta.

Julkinen perusterveydenhuolto on vuosikymmenien kuluessa osoittautunut tehottomaksi, kyvyttömäksi tekemään yksinkertaisiakaan päätöksiä, kalliiksi, täysin väärästä päästä säästäväksi ja ennenkaikkea huonosti johdetuksi. Poliitikoista ja virkamiehistä rakennettu johto on lähtökohtaisesti jo toimintamallina kykenemätön johtamaan tällaisia organisaatioita. Tätähän on jo nähty vuosikymmenien ajan ympäri Suomea.

Palveluseteli on loistava keksintö. Sillä saa laadukkaampaa hoitoa halvemmalla kuin mitä julkinen terveydenhoito kykenee tuottamaan.

Siis yksityiseltä sektorilta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #15

Työterveydenhoitoni on yksityisellä. On ollut jo vuosikymmeniä. Kertaakaan en ole joutunut mielestäni turhan hoitamisen kohteeksi.

Kun en muutamaan päivään saanut selkääni suoraksi, lääkäri totesi, että kuvasin suunnilleen sataprosenttisesti monennenkohan välilevyn pullistuman se nyt olikaan. Sanoi, että voidaan leikata mutta sitä varten pitää ensin ottaa magneettikuva. Suositteli, että yritetään konservatiivisella hoidolla. Niin tehtiin eikä puukkoa eikä magneettikuvaa tarvittu.

Olisin varmaan parantunut itsestäänkin. Mutta kyllä siinä alun kivuliaimmassa vaiheessa niistä parista särkylääkkeestä oli apua. Olin kyllä aikeissa jättää Panacodin reseptin käyttämättä.

Toisen kerran taas kissa oli niin kiihdyksissään ikkunan takana olevasta ulkopuolisesta tunkeilijasta, että iski kyntensä kunnolla sääreeni. Kun nilkka alkoi pahasti turvota, lääkärille. Hän pisti sekä aerobisen että anaerobisen bakteerin rohdot. Totesi, että otetaan varman päälle.

Hommat ovat aina hoituneet nopeasti ja asiallisesti.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomen kokoiselle markkina-alueelle ei montaa isoa toimijaa mahdu. Sen jälkeen syntyy kartelli.

Se on niin kuin kauppaan mennessä valtsee menenkö K-markettiin, tai tien toisella puolella olevaan S-markettiin.

Älkää luulko liikoja käytännössä yhden suurkaupungin kokoisesta markkina-alueesta (n. 5 milj. ihmistä).

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nyt muuten kannattaa ostaa ajoissa pörssistä terveysalan toimijoiden osakkeita. Pihlajalinnankin käyrät sojottavat jo mukavasti ylöspäin ja jyrkkemmät nousut ovat vielä odotettavissa tulevaisuudessakin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Voitto-motiivia ei kannata vähätellä.

Yritystoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä. Yksityinen yritys, erityisesti osakeyhtiömuotoinen sellainen, edellyttää voiton syntymistä. Mikäli voittoa ei synny, yrityksen rahoittajat vetävät rahoituksensa pois ja se on pian entinen yritys.

Ongelma syntyy ja on tähän asti terveydennhoitopuolella syntynyt siitä, että tiettyjen toimijoiden voittoja on pidetty ja pidetään liian suurina. EIkä tätäkään voida kiistää kun liikevoittoprosentit ovat olleet useita kymmeniä prosentteja suhteessa liikevaihtoon.

Se, mikä korjaa tämän tilanteen yleensä ja pitäisi korjata myös sote-yrityksissä - on kilpailu.

Jos soteyritysten voitot ovat suuria niin tämä tuo alalle uusia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka kilpailun kautta palauttavat voittoprosentit kohtuullisiksi.

Onkin siis erityisen tärkeää, että niin palveluja tilaavat julkiset toimijat kuin niiden loppukäyttäjät eli kansalaiset ovat sekä hinta- että laatutietoisia. Tämän varmistamisessa maakunnallisten osto-organisaatioiden kilpailutuskäytäntöjen ja -osaamisen merkitys korostuu.

Muutosta onkin ilmassa - vastahan yhden yksityisen palvelutuottajan johtaja valitti sitä, että jatkossa heidän asiakkaiksi saattaa hakeutua asiakkaita, joiden hoitaminen saattaa tulla kalliiksi!

Eli tähän asti työterveyshuollolla kultaa vuolleiden yritysten tiskille tuleekin ihan oikeasti sairaita ihmisiä!

Kyllä siinä voittoprosentit alenee - toivoa siis on. Hoidon laadusta tinkimättä ...

Jyrki Paldán

Mutta miten saadaan sisällytettyä hintatietoisuus järjestelmään eväämättä vähävaraisilta ihmisiltä kriittistä hoitoa ja eriarvoistamatta terveydenhuoltojärjestelmää, sekä miten voidaan varmistaa että palveluiden tarjonta on riittävä?

Pekka Iiskonmaki

#19
Ei mitenkään ja miksi pitäisi?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

#19

Eriarvoinen järjestelmä on nimenomaan nyt.

Ne, joilla on varaa tai työterveydenhoito, käyvät yksityisellä. Ja jäljelle jäävä rupusakki(suurin osa meistä?) käy julkisella. Tuhannen kerran varmaan toistan, että paljoa huonommaksi tilanne ei voi mennä ja juuri tähän(kin) ongelmaan tässä ratkaisua haetaan.

Palvelujen riittävyydestä tuskin tarvitsee olla huolissaan - jos on uudistukseen kriittisesti suhtautuviin uskomista. Kun kerrran voittoja on tarjolla niin kärpäspaperi-efekti toimii. Voitot houkuttelevat yrityksiä kuin kärpäspaperi kärpäsiä. Siitä sitten vaan valitsemaan.

Hintatietoisuus ei evää kriittistä hoitoa vähävaraisilta ihmisiltä. Päin vastoin. Uudistuksen myötä - toisin kuin nyt - myös vähävaraisten ihmisten käytettävissä ovat parhaat voimavarat.

Hintatietoisuus yhdessä kilpailun kanssa toimii lisäten hintoihin kohdistuvaa painetta. Painetta, joka laskee hintoja. Hyvin suoritetulla kilpailutuksella pidetään hinta kohdallaan ja siihen yhdistetyillä laatuvaatimuksilla taataan palveluiden laatu.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #38

"Eriarvoinen järjestelmä on nimenomaan nyt."

Onko? Ovatko yksityiset palveluntuottajat kategorisesti parempia kuin julkinen? Palvelun suhteen usein kyllä, mutta entäpä hoidon laadun suhteen?

Entäpä miten kokonaan yksityisiin palveluntarjoajiin siirtyminen vähentäisi eriarvoisuutta? Oletettavasti varakkaat ja työterveydenhuollot tilattaisiin edelleenkin niiltä "paremmilta" palveluntuottajilta, samalla kun "rupusakki" menisi halpasairaalaan palveluseteleidensä kanssa.

"Palvelujen riittävyydestä tuskin tarvitsee olla huolissaan ..."

Miksi sitten esimerkiksi Yhdysvalloissa kustannukset ja voittomarginaalit ovat aivan absurdeissa lukemissa? Siellä on kärpäspaperin sijaan musta aukko, mutta silti kilpailu ei vain näy hinnoissa. Luulisi ettei niin voi tapahtua, jos kilpailu olisi väistämättä niin kovaa ja autuaaksi tekevää, aina kun voittoja on tarjolla?

Ja entäpä alueelliset palvelut? Pikkukylien terveysasemista ei saada tuottavia sitten millään. Mistä niihin löydetään kilpailua ja millä mekanismilla ne rahoitetaan niin, että kilpailu toimii?

"Hintatietoisuus ei evää kriittistä hoitoa vähävaraisilta ihmisiltä."

Miten tuo hintatietoisuus käytännössä toimii? Miten konkreettisesti voidaan toteuttaa hintatietoisuus siten, että kenellekään ei tule tilannetta, jossa hoitoon ei ole varaa, ja niin, että eriarvoisuutta ei esiinny?

"Uudistuksen myötä - toisin kuin nyt - myös vähävaraisten ihmisten käytettävissä ovat parhaat voimavarat."

Kalleimmat koneet ja vimpaimet ovat jo nyt julkisella sektorilla, joten niihin on kaikille yhtäläinen pääsy jo nyt. Hoidon "paremmuus" riippuu siis lähes täysin hoitavista lääkäreistä ja hoitajista. Ei se ole mahdollista että kaikki Suomen potilaat käyvät Suomen parhaalla lääkärillä, vaikka asiaa miten pyörittelisi. Suurin osa joutuu käymään ihan niillä keskinkertaisilla lääkäreillä, ja osa jopa huonoilla.

Käyttäjän AnttiLatvala kuva
Antti Latvala

Miksi yksityinen yritys panostaisi sairauksien ennaltaehkäisyyn? Tuota kohtaa en ymmärrä?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Fysioterapeutti hoitaa eri asiaa kuin kirurgi. Patologista puhumattakaan.

Eli yritys, joka tarjoaa fysio-palveluja nimenonmaan panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn - koska siitä sille maksetaan.

Hautauspalveluihin panstava yritys on sitten taas eri juttu ...

Jyrki Paldán

Fysiopalveluja tarjoavan yrityksen etu on, että mahdollisimman moni vanhoista käyttäjistä jatkaa heidän palveluidensa käyttämistä, ja että mahdollisimman moni uusi asiakas löytää vaivan, joka johdattaa hänet heidän pakeilleen. Kumpikaan ei erityisemmin kannusta sairauksien ennalta-ehkäisyyn, päinvastoin. Kannustimet ovat enemminkin myötävaikuttaa sairauksien syntymiseen ja lirkutella asiakas pysymään asiakkaana riippumatta miten hoito vaikuttaa.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Ennaltaehkäisy on arkipäivää työterveyshuollossa. Samaten se voi toimia mittarina, mikäli kunta tai kuntayhtymä on antanut kokonaisvastuun yhdelle toimijalle. MUTTA mikäli "työt" pilkotaan pieniin itsenäisiin osiin useille eri toimijoille, niin vaarana on kokonaisvastuun sumeneminen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ennaltaehkäisyn pitäisi olla arkipäivää työterveyshuollossa, mutta ei se sitä ole vieläkään. Olin töissä Työterveyslaitoksella.

Työterveyslääkäri hoitaa flunssaa, poskiontelotulehduksia, korvakipuja, päänsärkyä ja muita särkyjä, kipuja jasairauksia siinä missä joku muukin lääkäri joka ei ole erikoistunut työterveyslääkäriksi. Suurin osa työstä on ihan tavallista lääkärin työtä. Huomaan, että et aihetta tunne.

Kun terveyskeskuskäynnin jälkeen sain kutsun Meilahteen en ensimmäisen kuukauden parina ensimmäisenä viikkona siellä hoitoja saatuani, ollut kykenevä päättämään mistään. Kyllä lääkärit päättivät ja ihan loppuun saakka. Päätin vasta tämän vuoden puolella, että en lääketutkimukseen osallistu. Se oli asia mistä osasin ja voin päättää. Kun oikein paha sairaus iskee, ei ihmisellä ole kylliksi tietoa ja kykyä tehdä päätöksiä. Vaikka hanskaan pitkälle lääketieteellsitä terminologiaa olin silti toisten vietävissä. Olen tyytyväinen HUSin tarjoamiin hoitoihin. Henkilökunta oli uskomattoman korkeatasoista, niin lääkärit kuin hoitajatkin. Fysioterapeutti oli useamman kerran neuvomassa myös samoin psykologi kävi juttelemassa. Tarvitsin kaikkia. Samoin urologia ja silmäpoliklinikkaa ja kaikki järjestyi ja jatkohoitokin on kunnossa. Pitää kokea itse miten systeemi toimii, että tietä.
Yksi lääkärityökaveri totesi aikanaan, kun teimme haitallisista kemikaaleista kirjaa, että lääkärikin tuntee parhaiten sairauden, kun on itse sen sairastanut.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Meillä Sote-uudistus on vasta tekeillä. Itse kannatan asiakkaan valinnanvapautta, mutta nyt valmisteluvaiheessa on oltava Kokoomuksen konkariedustaja Pertti Salolaisen sanoin tarkkana. On varmistettava mm. se, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailuun. Sitten on turha itkeä, kun uudistus on jo tehty. Samoin on myös varmistettava se, että palvelujen saatavuus ei joltain seudulta kokonaan häviä.

Parhaimmillaan potilaan valinnanvapaus muuttaa myös julkisen palveluntuottajan organisaatiota kevyemmäksi ja kustannuskilpailukyvyltään vahvemmaksi ja paremmin potilaita huomioivaksi.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

MS: "Mikä mättää? Sote-yritykset tuottavat voittoa"

Onko sinusta hädänalaisen hyväksikäyttö (= tällä voiton tekeminen) hyväksyttävää?

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Tällä hetkellä yksityiset sote-yritykset hoitavat kolmanneksen lääkäripalveluista, puolet hammashuollosta sekä yli puolet erityisryhmien asumispalveluista ja lastensuojelusta. Ympäri Suomea löytyy henkilöitä, jotka voivat kertoa miten tyytyväisiä/tyytymättömiä he ovat olleet asiakkaana yksityisiin palveluihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Savelius,
niin, tuotettavat sote-palveluthan eivät välttämättä ole suoraan samoja, mita nyt yksityisellä tuotetaan. Kuten monessa muussakin voi olla ns premium-palvelu ja tavalliset tallaajat. Jää nähtäväksi kuinka Terveystalon kaltaiset toimijat tuottavat palvelua sote-setelillä tuleville.

Puhuit esimerkeistä, täällä Vantaalla muistaakseni Attendo on tuottanut palvelua eli lääkärit terveysasemalla ovat usein sen listoilla. Juuri tovi sitten eräs vanhempi pariskunta siirtyi käyttämään Sipoon terveysaseman palveluita. Syyksi he kertoivat, että he eivät puhu venäjää ja omalääkäriksi määrätty ei taas puhu kunnolla suomea. Eikä muuten ole ainoa kokemus pääkaupunkiseudulta.

Toinen kokemus on sairaalan päivystysosastolta, jossa myös ulkoiselta firmalta oleva lääkäri tuli juttelemaan. Huonolla suomella hän yritti selittää hankalalia asioita, lopulta hän luovutti ja seuraavaksi näin seuraavasta vuorosta lääkärin. Tämä sama venäläinen lääkäri koitti välissä selvittää viereisessä sängyssä olevan potilaan tilaa, mies oli turkkilainen ja puhui englantia. Tämä venäläinen lääkäri ei osannut englantia vaan pyysi hoitajan avukseen. Lopputulemana potilas selitti englanniksi, hoitaja käänsi suomeksi, ja venäläinen lekuri ehkä ymmärsi. Ja sama toisinpäin, voin taata että molempia ymmärtävänä ihmettelin tätä rikkinäinen puhelin -klassikkoa. Kyseessä oli sydänvaivat, joten vaarassa oli potilasturvallisuus ja jopa henki.

Yksityisen firman lääkärit tuottavat palvelun ja tulos on tällainen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #28

Palvelusopimuksessa laatukriteerit on sitten määritelty huonosti...

Itselläni on pääosin hyviä kokemuksia sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Sekä suomalaisista että vierasmaalaisista lääkäreistä.

Mutta yksittäisen henkilön kokemukset ovat vain yksittäisen henkilön kokemuksia. Vasta suuremmasta joukosta voi tehdä päätelmiä, mikä on palvelun taso.

Minulla on ollut myös yksityinen terveysvakuutus vuosikymmeniä. Pari kertaa itkevän lapsen kanssa terveyskeskuksessa oli riittävä motivaatio.

Kaaduin jäätiköllä ja otin vastaan oikealla kädellä. Menin kuitenkin julkiselle puolelle, koska vakuutuksessa on kohtuullinen omavastuu. Kuva kyynärpäästä otettiin ja siinä ei näkynyt mitään vaikka se olikin kipeä. Joten mitään ei voinut tehdä kuin odottaa, jospa se kipukin siitä hiljalleen paranee.

Aikani kärsittyäni varasin ajan yksityiselle ortopedille. Arveli, että on hermopinne. Neuvoi liikkeitä, joilla voi yrittää laukaista sen pinteen. Muuta nyt ei ollut tehtävissä paitsi tietysti särkylääkkeet, joista en kuitenkaan pidä. Eipä aikaakaan, kun kyynärtaipeesta kuului napsahdus ja aivan kuin sähkösisku olisi osunut käteen. Hetken päästä kipu oli poissa.

Olisi se julkisen puolen lääkärikin ehkä voinut pistää lähetteen ortopedille...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #43

Juho,
eihän tämä toki koko kuva ole, varmaan vain pieni osa siitä. Ongelma Vantaalla ja tietääkseni myös Helsingissä on todellinen ja kyse on nimenomaan näiltä suurilta palveluntuottajilta ostetusta palvelusta.

Tuo valinnanvapaus pitäänee tätä osittain hallinnassa, tosin tuo vuoden sitoumisaika on situsen hankala, kun ei tiedä millä perusteilla voi vaihtaa ellei ole tyytyväinen saamaansa palveluun.

Palvelusopimuksilla ja niiden kriteerille tulee olemaan kriittinen rooli. Kun kyseessä on kaupallinen toimija, valittavat ihmiset todennäköisesti helpommin verrattuna siihen, että kunnallisella terveysasemalla on totuttu hyväksymään se, että tämä nyt vaan on tällaista...

Noissa nykyisissä ulkoistuskuvioissa harva terveysaseman asiakas nimittäin edes tietää, että lääkärit ovat jostain ulkoiselta palveluntarjoajalta. Jos tietäisivät niin saattaisivat valittaa helpommin ja systeemi paranisi. Valituksen kunnalle harva tekee, kun ajatellaan ettei sillä mitään saavuta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jouni Suonsivu: "Onko sinusta hädänalaisen hyväksikäyttö (= tällä voiton tekeminen) hyväksyttävää?"

Jos ei ole, niin sittenhän palkan maksaminen lääkäreille ainakin mediaanipalkan ylittävältä osalta ei myöskään ole hyväksyttävää.

Jyrki Paldán

Pitäisikö sallia myös kaikkien mahdollisten henkiparantajien ja ihmetohtoreiden klinikoiden virallinen status SOTE-palveluiden tuottajina? Miksipä ei, jos kerran kuluttajien valinnanvapaus toimii niin tehokkaasti?

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Saksassa on iänkaiken tuotettu perusterveydenhuollon palvelut yksityisin toimesta. Yllämainittuja ongelmia ei esiinny haitaksi asti. Niiden kuvittelu on vähän niinkuin ikänsä vankilassa ollut yrittäisi miettiä millaista vapaudessa voisi olla. Koko hyvinvointimme perustuu voittoa tavoittelevien yksityisten yritysten innovaatio- ja tuotantokykyyn. Miten perusterveydenhuolto voisi olla täsät poikkeus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onko Saksassa ylikansallisia toimijoita terveydenhuollossa ja saavatko he toimia veroavapaasti vääristäen kilpailua kuten Suomessa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juha,
en tarkkaan tiedä miten Saksassa homma toimii, mutta itse näen suureksi ongelmaksi tämän valinnanvapuden tuomisen kuvioon tässä vaiheessa. Se monimutkaistaa kuviota, joka ilman sitäki on jo tarpeeksi haastava.

Hyvin kontrolloitu valikoima palveluntuottajia alkuvaiheessa kilpailutusten kautta ja sitten myöhemmin tämä valinnanvapaus, niin tämä pysyisi lapasessa ja valmistuisi ajallaan.

Veikkaan että saksalaiset käytännön ja järjestyksen ihmisinä eivät yrittäisi syödä tällaista elefanttia kerralla.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Perusterveydenhoito on pääasiassa yksityislääkäreiden käsissä. isojen yhtiöiden yhteisöverot eivät ole ratkaiseva menoerä, sitäpaitsi ei julkinenkaan terveydenhoito maksa veroja, mutta tehottomuudellaan tuhoaa yhteistä omaisuutta. Suomessa ei kukaan saa toimia verottomasti. Alv:n ja työntekijöiden verot maksaa jokainen.
Sen, onko yritys iso vai pieni ei pitäisi ratkaista mitään. Kaikenkokoisia tarvitaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomessa ei kukaan saa toimia verottomasti."

Yhteisöveroa luonnollisesti tarkoitin ja on aivan selvää että verovapaasti toimivat ylikansalliset yhtiöt vääristävät kilpailua pudottaen pieniä suomalaisia yrityksiä pois markkinoilta. Muistaakseni veronkierto EU:ssa ei ole nappipeliä vaikka sitä väheksytkin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Terveydenhuollon palvelut eivät ole alv:n alaisia. LÄäkärin palkkiossa alv on 0%.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varsinkin kokoomuspolitiikot luovat mielellään illuusiota siitä, että saat samanlaista palvelua soten myötä kuin siellä nyt käyvät yksityisasiakkaat. Ei se tule olemaan näin. Esimerkiksi Terveystalo voi järjestää tuottamansa aivan eri tavalla sotessa ja jopa lääkärit voisivat olla aivan eri kuin nykyisessä palvelussa.

Yksityiseen palveluun verrattuna sote-palvelua joudutaan tuottamaan halvemmalla, joten se tulee näkymään myös palvelun laadussa ja kattavuudessa - ei epäilystäkään. Terveystalon tavoitteena on edelleen tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen.

Mistä voitto sitten syntyy bisneksessä, jossa hinta on kiinteä ja määrätty? Se syntyy kustannustehokkuudesta ja palvelua pitää siten pystyä tuottamaan mahdollisimman edullisesti. Esimerkiksi lääkärit ovat niitä kustannustekijöitä, mitä veikkaatte onko sote-puolella ne kokeneet lääkärit vai nuoret tulokkaat?

Syntyy ikäänkuin premium-puoli yksityisasiakkaille ja sitten tavalliset tallaajat eli sote-asiakkaat, voin lyödä tästä vaikka vetoa.

Valinnanvapaudella on tässä arvonsa, tarvittaessa voi vaihtaa palvelun tuottajaa. Tuo vuoden sääntö samalla pysymisestä on kuitenkin hankala, en tiedä millä perusteella ja prosessilla pääset nopeammin irti huonkoksi koetusta palvelusta.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Valinnanvapus on tietenkin hieno asia. Muille eurooppalaiselle jo itsestäänselvyys. Minä pidän vuoden sidottua aikaa huonona, se taitaa vesittää aikalailla valinnanvapauden ideaa. Ihmetttelen myös valittua kustannustenkorvausjärjestelmää. MIksi ei yksikertaista toimenpidemaksua. Jos käynti Mehiläisessä maksaa nyt 90 € ja kunnan terveyskeskuksessa 120€, niin annetaan kaikille tuo 90 € seteli/ toimenpide. Koko väestön terveyden kytkeminen maksuihin on tyypillistä suomalaista suuruudenhulluutta, jossa täydellinen on hyvän pahin vihollinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiintoisena asiana pidän tätä sääntöä sitoutumisesta vuodeksi samaan palveluntuottajaan. Itse tulen kiinnostuneena seuraamaan mitä tapahtuu alussa, kun tämä valinnanvapaus otetaan käyttöön. Millaisia markkinointikampanjoita tulemmekaan näkemään maakunnissa, kun suurella määrällä kunnallisia terveyspalveluita aiemmin käyttäneillä ihmisillä on yhtäkkiä vapaus valita palvelutuottajansa.

Toivottavasti uudet yhtiöitetyt toimijat pärjäävät tässä pelissä, kokemusta niillä ei siitä aiemmasta juuri ole. Suurilla kaupallisilla toimijoilla on kokemusta ja varaa kampanjoida sekä luvata kymmenen hyvää ja kaunista.

Kun sitten valinta on tehty, niin käyntikokemuksen laadusta huolimatta olet sitoutunut sinne vuodeksi. Toivottavasti kokemus on hyvä, sillä vuosi on sairastellessa pitkä aika ilman vaihtomahdollisuutta.

Aikaa myöten kokemusten karttuessa ja somerummun päristessä tilanne tasaantuu ja aidosti hyviä palveluita tarjoavat menestyvät. Mutta alkutilanne on veikeä, kun ei kilpailla vain yksittäisistä käynneistä vaan kerralla vuodesta. Tuleeko kytkykauppaa, saanko ilmaisen ämpärin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Samalla hän epäilee, että valinnanvapaus johtaisi ylihoitoon, ..."

Olen useasti huomannut, että nykyiset keskussairaalat syyllistyvät alihoitoon. Muutaman kerran olen keskustellut hoitajien kanssa jonkun lähimmäisen tilanteesta ja hoitajat ovat olleet kanssani samaa mieltä siitä, että vielä pitäisi esimerkiksi viikon verran tilannetta seurata ja paranemisaikaa antaa sairaalan pedissä.

Seuraavalla lääkärin kierroksella potilasta vilkaistuaan ja papereita muutaman sekunnin selattuaan tulee itsetietoinen oman arvonsa tunteva lääkäri ja antaa mahtikäskyn: kotiutetaan!

Julkisen puolen lääkäreiden mielivallasta huokuu kylmyys, piittaamattomuus ja haluttomuus dialogiin niin potilaan kuin omaistenkin kanssa. Ilmeisesti ovat ylipalkattuja tai jotain ...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"pitäisi esimerkiksi viikon verran tilannetta seurata ja paranemisaikaa antaa sairaalan pedissä."

Tehokkuus on tätä päivää. Menen maanantaina Tampereella Coxaan jossa saan uuden titaanipolven, ennakkoon kerrotaan että olen kaksi päivää sairaalassa ja sitten kotiutetaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jukka, jonkun on huolehdittava siitäkin, että petipaikat eivät lopu kesken, kuten nyt keskussairaaloissa on käynyt. Nykyään on sitäpaitsi kiellettyä makuuttaa potilaita lattialla, kuten ennen tehtiin sänkyjen loputtua. Ketään ei voida makuuttaa sairaalassa varmuuden vuoksi, vaikka se kuinka omaisia ahdistaisikin. Ei tämä ole ylimielisyyttä, vaan realismia, ja vastuuntuntoa - pitäisikö seuraava potilas sitten jättää hoitamatta?

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

#33. Jukka.

Kyllä minä näkisin niin, että sairaanhoito/terveydenhoitopalveluita tarjoava sairaala on ennemminkin siinä asemassa, että sen tarkoitus ei ole niinkään palvella asiakasta huonompaan kuntoon, vaan toimia asiakkaan voimavarat huomioiden.

Nämä ovat aikalailla kinkkisiä kysymyksiä. Kun toisaalta - siinä vaiheessa kun potilas itse alkaa kertomaan mikä on oikea tapa saada hoitoa - on potilas ehdottomasti niin hyvässä kunnossa, ettei hänen paikkansa ole sairaalassa. Tämä tietenkin vaihtelee; esim. mielisairaaloissa on paljon potilaita, jotka eivät koe kuuluvansa sairaanhoidon piiriin, mutta kuuluvat silti.

Yksityiselläkin puolella töitä sairaanhoitajana tehneenä tiedän, että mentaliteetti on usein juuri sellainen, että "potilas on hoidettava loppuun saakka hyvin". Tässä ei ole mitään vikaa sillä yksityinen puoli on olemassa juuri siksi; tarjoamassa palveluita, joita potilas ostaa. Julkisella puolella ajattelutapa on useimmiten sellainen, että kun potilaan vointi ja voimavarat sen sallivat, siirtyy potilas pois sairaalasta. Summa summarum; sairaala on paikka jossa hoidetaan sairauksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Harva meistä ei kannata valinnanvapautta ja tokihan se kuulostaa todella hyvältä. Aloin kuitenkin miettiä sen käytännön kustannusvaikutuksia suunnitellussa Sote-uudistuksessa. Valinnanvapauttakin tärkeämpää on kuitenkin se, että tavoitellut säästöt oikeasti toteutuvat.

Itselleni tuli mieleen, että valinnanvapaus tuo uusia ihmisiä julkisen terveydenhoidon käyttäjiksi nykyisten yksityisten palveluiden käytön sijaan. Otetaan esimerkki:

Matti ja Maija ovat hyvätuloisia eivätkä itse ole käyttäneet juurikaan kunnallisia palveluita. Jos terveyshuolia on ollut, niin he ovat käyneet yksityisellä Dextran lääkäriasemalla hoidossa. Kunnallisella kun kuulemma ajan saanti kestää ja hoito ei aina ole ollut niin kummoista. Tuolta yksityiseltä lääkäriasemalta on aina saanut nopeasti hyvää hoitoa ja palvelua. Osan käyntien kustannuksista korvaa Kela, mutta suhteessa kuitenkin melko pienen osuuden.

Sote-uudistus astuu voimaan ja tuo valinnanvapauden palveluseteleineen, ja myös samainen Dextra valitaan yhdeksi palveluntuottajaksi. Nyt Matti ja Maija saavat verorahoilleen vastinetta, he voivat valita palveluntuottajakseen samaisen Dextran ja saavat käyttöönsä uudet palvelusetelit. Mikäli tuo palveluseteli ei mahdollista ihan niin kattavaa hoitoa kuin haluavat, niin he voivat omalla kustannuksellaan ostaa siihen jotain lisää. Näin tämä ymmärtääkseni toimii.

Sinälläänhän tässä ei ole mitään väärää ja homma rokkaa. Tavoiteltujen julkisen talouden säästöjen suhteen saatamme kuitenkin törmätä uuteen ongelmaan. Itse uskon Matin ja Maijan kaltaisia olevan maassamme melkoinen määrä ja uudistus tuo heidät uutena julkisen terveydenhuollon tarjoaman hoidon käyttäjiksi. Tämä saattaa luoda merkittäviä uusia kustannuksia julkiselle terveydenhuollolle ja tuleville maakunnille.

Tämä mahdollinen siirtovaikutus pitäisi ottaa huomioon laskettaessa tavoiteltuja säästöjä. Toivottavasti se on laskettu mukaan ja silti päästään tavoiteltuihin säästöihin. Yhteisten tietojärjestelmienkin hinnaksi on arvioitu 10 vuoden aikana noin 1-2 miljardia ja näillä ei ole ainakaan tapana alittua toteutusvaiheessa. Kallis on kokonaisuus, mutta toivottavasti kaikki on laskettu mukaan riittävällä tarkkuudella.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Niinpä, rakennusyhtiöt käyttävät ahneesti hyväkseen ihmisen tarvetta saada katto päänsä päälle ja mitä tekevätkään yksityiset ruokakaupat: käyttävät hyväkseen ihmisten nälkää!

Tuntuu, että eräillä tuntuu ajatus juoksevan ylläolevan tavoin myös terveyspalveluiden suhteen: moraalitonta on tuottaa VOITTOA!

Sitten on nämä "kermankuorinta" -puheet, ikään kuin palveluiden maksaja/järjestäjä ei määrittäisi laatukriteerejä, joissa yhtenä kriteerinä maksetaankin ihmisten terveydestä, jolloin palvelujen tuottajan edun mukaista on pitää kirjautunut potilas mahdollisimman terveenä.

On myös aikamoista ihmisten aliarvioimista, etteivätkö he muka osaisi valita omaa palveluntuottajaansa eli mistä saavat nopeammin avun vaivalleen, joka avoterveydenhuollossa tavallisimmin on kipu.

Todellinen huoli on palveluiden keskittyminen ja järjestelmään pitäisi saada myös pienet toimijat mukaan alusta alkaen. Muualla Euroopassa tavallisin perusterveydenhuollon tuottajamalli on nk perhelääkärijärjestelmä, jossa palvelut tuotetetaan korkeintaan 3 - 4 lääkärin yhteisvastaanotoilla, lääkäri-hoitaja -tyopareina.

Kilpailu pakottaa myös julkisen toimijan tehostamaan toimintojaan eli vähemmän päällikön päälliköitä, vähemmän "meetingejä" ja enemmän - potilastyötä eli sitä mikä pitäisi olla toiminnan varsinainen ydin.

On myös alalla kuin alalla terveellistä tuntea, että jos tekee työnsä huonosti, asiakas voi äänestää jaloillaan ja siirtyä kilpailijalle.

Lumira Lumus

Kuluttajavalinnalle kuuluu oikeus kaikissa tavaran ja palvelujen ostossa, on normaalia ostajan täyttää ostokorinsa. Ostajalla on tietty rahavara mitä voi kuluttaa, ei myyjä missään normaalissa tavaratalossa pakota ja määrää, mitä asiakas ostaa. On eri asia, jos asiakas ei tiedä riittävästi ja kysyy neuvoa, niin silloin myyjä esittää vaihtoehtoja ja tietoja.
Ei Suomen julkisessa hoidossa alennuta ihmistä kuuntelemaan. Virkabyrokraattilääkäri on enemmänkin vallan käyttäjä ja ei ole sopinut asiakkaan saada sitä, mitä haluaa. Byrokraatti myy sitä, mistä itse hyötyy taloudellisesti ja ammatillisesti.
HUS lääkäri 2001. Kun arvauskeskus oli hoitanut sairaalainfetiota allergiana,aiheuttanut valtavan infektioden leviämisenlääkärin suostumatta antamaan infektiolääkettä.
HUS lääkäri raivostui, kun halusin kertoa tosiasiat, huusi:"hiljaa, hänen ei tarvitse kuunnella, hän haluaa vain lukea paperit" . Hän sanoi, että me lääkärit vihaamme niitä, ketkä itse hoitavat" Infektio oli tosi paha ja kovat kivut, ei tullut oikeaa hoitoa ja hän toivoi, etten ikinä paranisi. Olin kauhuissani.Ilman yksityislääkärin apua kuollut.
Oli suuri vahinko mennä arvauskeskukseen.

Tuotetakuu puuttuu julkisen myymiltä palveluiita ja lääkkeiltä ja olen kysynyt,eikä takuupaperia tule. Muualla maailmassa palvelujen myyjillä on takuu, jossa myös vahingot korvataan. Mutta Suomessa ei ole. Eli hoitovahingoilla saadaan lisää käyntejä, lisää lääkemyyntiä ja lisää rahaa eli julkinen maksattaa vielä omien vahinkojen korjaamisen kansalaisella ja valtiolla.
Valinnanvapaus on parhain Soten ulkopuolella, ilman yhteiskunnan rahoitusta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

valinnanvapaus toimii,jos se hoidetaan omilla rahoilla. Se ei toimi hoidettaessa toisten rahoilla tai laittamalla joku vuoden "karenssi". Työterveyshuolto on aika hankala käsitellä (markkinaehtoisuuden kannalta),koska se on määrätty pakolliseksi. Ei tietenkään yksityiselle ole sitä pakko järjestää,mutta ylipäätänsä. Tässäkin muuten ei toimi markkinoiden idea..vaan monet työnantajat pitävät senkin minimissään,vaikka kuvittelisi hakevan hyötyä saada työntekijät mahdollisimman nopeasti takaisin työn ääreen. Ei toimi herrojen teoriat ihan 100%:sti,mutta siitä viis..perustellaan ne silti siten ja ihmetellään myöhemmin.

Sitten se päivän kysymys..aikooko blogisti sijoittaa tai onko jo sijoittanut johonkin näistä tulevista puheena olevista toimijoista?

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Näin sunnuntain kunniaksi ja kaiken valinnanvapaus-kiiman keskellä hiljentykäämme oheisen kolumnin äärelle. Lienee ainut, joka aiheesta on kirjoitettu.

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/nimella...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Mika linkistä,
hieno kolumni. Talouselämässähän muuten joku taannoin ennusti, että varsinkin vanhuksille ja paljon erilaisia sairauksia sairastavat tarvitsevat plavelukonsultin.. Bisnes sekin. ;-)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllä nykyäänkin monet tarvitsevat palvelukonsultin. Pyöriminen byrokratian viidakossa ei välttämättä onnistu, ellei osaa tai jaksa pitää kiinni oikeuksistaan. Kun muutaman kerran on saanut virkamieheltä turpiin, itsetunto ei välttämättä ole enää kovin korkealla.

Miten kalliiksi tällainen konsultti sitten tulee, riippuu ihan siitä sattuuko sukulais- tai ystäväpiiristä löytymään sellainen, joka ryhtyy tosissaan käyttämään omaa aikaansa ja jaksaa tapella. Ellei sellaista löydy, todennäköisesti jää palvelut saamatta. (Hyvän) konsultin puute on paha juttu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Savelius,
kun lupailet kymmenen hyvää ja kaunista, niin vastailisitko vielä joihinkin kysymyksiin, kun ilmeisesti asiasta paljon tiedät.

Monelleko näistä mainostamistasi pienistä toimijoista arvelet olevan tilaa uudessa mallissa?
Moniko pienistä pystyy täyttämään ne vaateet, joita palveluntarjoajaksi tuleminen vaatii eri palveluiden kattavuuden osalta?
Onko mitään tietoa?

Kun vakuuttelet pienten pärjäävän, niin pitäisi olla myös tietoa ja perusteluja asiasta taustalla pelkän hyväuskoisen vakuuttelun sijaan. Mitä ne ovat?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Saveliuksen Mikko on näemmä nostanut kytkintä muutaman kiperää kyssärin jälkeen. Kurvaahan takaisin ja vastaile niihin.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Kirjoitan sote-aiheesta lisää kevään aikana ja tuolloin otan kantaa myös mainitsemaasi asiaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eli toistaiseksi esität vain tuulesta temmatun väitteen ilman parempaa tietoa?

Toimituksen poiminnat