*

Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Elinkeinoelämän järjestöjen viestissä kuusi keinoa talouskasvuun

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua. Tosin pääministeri Juha Sipilän mukaan mitään leikkauksia ei tarvita, ja elinkeinoministerin Mika Lintilän mukaan talouskasvu tulee ohittamaan kaikki asiantuntijoiden arviot. Mutta jos tapahtuu niinkin epätodennäköinen asia, että paikallaan jähmettymällä kaikki ei käännykään parhaaksi? Tässä varmuuden vuoksi järjestöjen yhteiset neuvot.

1. Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi

Lisää kilpailua ja työelämän joustoja. Suomen Yrittäjät on esittänyt mekaanista ”yksi sääntely sisään, kaksi ulos” periaatetta käyttöönotettavaksi lainvalmistelussa. Tätä on sovellettu ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

2. Verotuksesta kilpailuetua

Verotuksessa tulee kannustaa yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Suomen jyrkkä palkkaverotuksen progressio heikentää kannustamia ja haittaa kotimaisen omistajuuden syntymistä. Toisaalta ulkomainen omistaja herättää vähemmän kateutta suomalaisissa. Työn verotusta kuvaa se, että 42 200 euron palkkatasolla Suomi on Pohjoismaiden ankarin verottaja.

3. Julkinen sektori tälle vuosituhannelle

Julkisen sektorin näkymä huolestuttaa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Tarvitaan lisää yksityisiä toimijoita julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä julkisen sosiaali- ja terveysalan markkinoita avataan nykyistä enemmän, jotta verorahoille saadaan kustannustehokkaampaa vastinetta. Vaarana on, että ideologisista syistä yksityisille sote-yrityksille – joita Suomen on yli 16 000 terveydenhoitoalalla ja yli 3 000 sosiaalialalla – suljetaan markkinat. Viimeksi mainittu ei pysäyttäisi julkisen sektorin kasvua.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi 

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin ja kansalaisille on taattava valinnanvapaus. Enemmän asiakaslähtöisyyttä, korkealaatuisuutta ja innovatiivisuutta. Toistaiseksi uudistus etenee myötäpurjeessa, mutta ensi vaalikaudella vaarana on uudistusten osittainen peruminen.

5. Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön

Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Lisäisin vielä, että viime vuosien syntyvyyden romahtaminen on pitkällä aikavälillä vinouttamassa huoltosuhdetta entisestään.

6. Työtä vapaakaupan puolesta 

Suomi on vientivetoinen maa, jolla on pienet sisämarkkinat. Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtuvat ovat osoittaneet, että vapaan kaupan eteen on aidosti tehtävä työtä. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailmalla on luotu yli kolme tuhatta eri kaupanestettä. Niiden myötä suomalaiset yritykset menettävät vientituloja ja markkinoita. Byrokratia iskee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On väärin tavoitella kasvua koska rahaa saa verottamalla enemmän!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jännää että yksikään näistä keinoista ei ole jotain mitä he itse voivat tehdä, ainoastaan vaatimuksia muille. Olisi mukava joskus kuulla, mitä nuo yrittäjien ja pääoman lobbarit aikovat itse tehdä Suomen edun eteen.

Toistaiseksi hallitus ei ole tehnyt käsittääkseni mitään velvoittavaa yrityksille tilanteen parantamiseksi. Eikä näillä yrityksillä ole mitään omaa vastuuta tai osallisuutta tilanteeseen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Lainsäädäntö toistaiseksi määrää lähinnä velvollisuuksia yrityksille, ei niinkään oikeuksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Otetaan esimerkiksi ns kohtaanto-ongelma, josta merkittävä osa on syntynyt siitä, että yrityksen ovat säästöjensä vuoksi laiminlyöneet koulutusvelvollisuutensa ja irtisanoneet ihmiset sen sijaan, että olisivat kouluttaneet heitä uusille alueille vanhojen teknologioiden poistuessa.

Sitten vingutaan, kun ei ole valmiina oikeanlaista osaamista. Yhteiskunnan pitäisi ilmeisesti sitä tuottaa ilman, että laitetaan omaa fyrkkaa peliin. Vaihdetaan vain ihmiset.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Eikös ne maksa sen koulutuksen jo veroissa? Sitten sieltä tulee kaiken maailman sukupuolentutkijaa tuutista ulos. Aika moni firma olisi varmasti valmis kouluttamaan mieluummin itse kuin maksamaan valtiolle siitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

ICT-alalla esimerkiksi jatkuvasti laitetaan väkeä pois seuraavan sukupolven tekniikan tullessa, kun yhtä hyvin voitaisiin kouluttaa se insinööri ajoissa uuteen tekniikkaan ja haluakin useimmilla olisi. Nyt pannaan väkeä pihalle ja todetaan tarvittavan uutta osaamista.. Sitten insinööri, joka on tehnyt hommia firmalle vaikkapa pari vuosikymmentä on kortistossa pääosaamisalueena poistumassa oleva tekniikka. Hienoa.. Voisi sitä pitkän palveluksen palkita edes koulutuksella uudelle alueelle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

A)_http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassa-ovat-suomen-76-salaista-menestyjaa/ZMCPuxub

B)-http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vientiyritysten-salainen-karki-on-vahvassa-vedossa/HhyEi4rM

C)-http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/hs-suuryritykset-maksavat-niukasti-veroja-suomeen/605613/

Kun rahaa on lapioitujo 10 vuotta ,verohelpotuksia ym. koska tulee vastinetta niille? Työllisyyden takiahan sitä on urakalla lapioitu?

Toimituksen poiminnat