*

Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Ruotsi – rakenteet kunnossa ja talous porskuttaa

Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,2 miljardia euroa) ylijäämäiseksi  Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:hen laskee 30 prosenttiin, kun Suomessa noustaan yli 60 prosentin.

Miksi Ruotsin taloudella menee paremmin? Tässä muutamia syitä.

  1. ​Työllisyysaste (81 prosenttia) on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa (70 prosenttia). Työmarkkinoilla on enemmän paikallista sopimista ja joustoa, vähemmän lakkoja sekä paremmat kannusteet.
  2. Työn verotus, erityisesti keskituloisilla, on alhaisempaa. Ero voi olla jopa viiden prosenttiyksikön luokkaa. 
  3. Maahanmuutto on vapaampaa ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kohtalaisen hyvä. Huomioitava on, että maassa on vapautettu työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuton ansiosta myös väestörakenne on terveemmällä pohjalla.
  4. Ruotsissa asutaan enemmän tiiviissä kaupungeissa, missä taloudellinen tuottavuus on haja-asutusta parempaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (142 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikö maahanmuutto uhkaakaan terveyttä, henkeä ja kukkaroa, kuten tietyt tahot väittävät???

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Aloituksesta jäi kuitenkin viides kohta pois:

5. Ruotsilta puuttuu euroalueemme "yhteisvastuu"....

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Just. Saksakin on euro-alueella ja tais tehdä taannoin vaihtotaseen maailmanennätyksen. Siellä toki Gerhard Schröderin demari hallitus teki työmarkkinoille tarpeelliset uudistukset, ja sai tietty vaalien jälkeen "potkut".

Suomen ongelma onkin tää hiton muutos vastarinta, pitäis vihdoin oppia elämään siellä euro-alueella ja tajuta et jos ei ole valuuttaa mitä devalvoida niin kustannustasosta täytyy pitää huolta tai joutuu tekemään tän sisäsen devalvaation kuten nyt Sipilän kaudella on tehty.

Toinen on se et kaikki vastustaa euro-alueen kehittämistä vaikka tää limbotilan jatkaminen on kaikkein vaarallisinta. Pitäis viedä tää prosessi loppuun saaka.

Suomikin joutuu lopulta nää rakenteelliset uudistukset tekemään työmarkkinoille joko vapaaehtoisesti tai markkinoiden pakottaminan.

Pitäs tajuta et ylpeys on huono älyn korvike.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #48

Yhden ylijäämä on aina toisen alijäämä. Tämä ei ole teoriaa vaan matematiikkaa.

Saksan ylijäämä on JUURIKIN se Euro -alueen ONGELMA! Saksan tuottavuus suhteessa muihin maihin pakottaa muut maat alijäämiin, joista ne pääsevät eroon vain sisäisellä devalvaatiolla (ks. palkkojen alentaminen) tai eroaminen eurosta (ulkoinen devalvoituminen). Sisäinen devalvaatio kasvattaa tuloeroja ja laskee talouden likviditeettiä. Ulkoinen devalvoituminen sen sijaan kohtelee kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja lisää kotimarkkinoiden kilpailukykyä.

Yhteisvaluutat eivät ole koskaan onnistuneet, ja niitä on ollut yli 200.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"Yhteisvaluutat eivät ole koskaan onnistuneet, ja niitä on ollut yli 200."

Valuuttojen onnistumista ei ole olemassa. Raha on rahaa, eikä sen nimellä ole merkitystä.

Pitää puhua talouden onnistumisesta, jota jossain määrin kuvaa valuutan arvon kehitys.

Jos käytetyn rahayksikön arvo pysyy tai peräti nousee, se on merkki oikeasta ja onnistuneesta taloudenpidosta.

Jos käytetyn rahayksikön arvo laskee, se on merkki huonosta tai ainakin epäonnistuneesta taloudenpidosta.

Yhteisvaluutassakin on mahdollista hoitaa taloutta huonosti, esimerkiksi jossain kaupungissa hoidetaan taloutta hyvin, toisessa huonosti ja samalla tavalla eri maissa voidaan hoitaa asioita paremmin tai huonommin.

Yhteisvaluutassa ei kuitenkaan asioita voi korjata muuttamalla käytetyn valuutan arvoa vaan on pakko ryhtyä muihin toimiin, parempiin toimiin, talouden rakenteen korjaamiseen.

Valuutan arvon manipulointi on väärä keino, koska yhden valuutan arvon muutos vaikuttaa muihin valuuttoihin. Jos Suomen valuutan arvoa Ruotsin valuutan arvo nousee, vaikka Ruotsi ei haluais nostaa valuuttansa arvoa samasta suustä kuin Suomikaan.

Devalvaatio on on oman talouden korjaamista muiden maiden talouden kustannuksella. Sehän tiedetään miten vaikkapa Venäjän ruplan arvon lasku vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen.

Talouden kuntoon saattaminen pitää tehdä oikein menetelmin, parantamalla tuotteiden laatua ja vaikuttamalla kustannustekijöihin sillä tavalla että tuotteen hinta vastaa tuotteen laatua ja takaa sen menekin kaikissa olosuhteissa, sillä muussa tapauksessa, jos menekkiä ei ole, loppuu myös työt.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #91

Arto, kelluvat valuutat tasapainottavat väistämättömät tuottavuuserot. Kyse on käytännöllisyydestä. Voimme haaveilla ideaalimaailmasta, jossa kaikki ottavat käyttöön parhaat mahdolliset teknologiat ja menetelmät yhtäaikaa, mutta kunnes tuo haavemaailma on saavutettu, on käytännöllistä antaa tuottavuuserojen tasapainottua hallinnollisen järjestelmän kautta eli maiden omilla kelluvilla valuutoilla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #96

Ei ole käytännöllistä, siinä vain käy niin että devalvaation avulla pönkitetään keinotekoisesti muuten kannattamatonta tuotantoa, sen pönkityksen maksaa koko maa heikentyneen valuutan muodossa, vaikka maassa olisi myös tuottavaa ja kannattavaa tuotantoa.

Terve kehitys tapahtuu kivun kautta, niin että kannattamattomat yritykset joko uudistavat itsensä ja muuttuvat kannattaviksi, jolloin kannattamattomien yritysten työpntekijät joutuvat siirtymään kannattavampiin yrityksiin tai voivat aloittaa uusissa yrityksissä ja yrittää uudelleen.

Devalvaatiot ovat siitä hankalia että ne kyllä auttavat heikossa asemassa olevia yrityksiä ja alueita, mutta samalla ne tukevat liikaa jo valmiiksi menestyneitä yrityksiä ja alueita, jotka saavat siten voittoja liian helposti, missä tilanteessa yrityksen kehittyminen helposti pysähtyy. Yrityksen kkehittyminen kilpailukykyiseksi tapahtuu parhaiten veitsi kurkulla.

Toki yhteiskunnan pitää kaikin tavoin yrittää tehdä yrittämistä helpommaksi ja kannattavammaksi, se on yhteiskunnan tehtävä. Siihen keinovalikoimaan kuuluu verotus, kaupan esteiden poistaminen ja byrokratian minimointi, infrastruktuuri, väestön yritysten tarpeita vastaavasta koulutustasosta huolehtiminen, terveydenhuollon järjestäminen, yhteiskunnan vakauden säilyttäminen, rahan arvon alenemisen estäminen, työntekijöistä huolehtiminen siinä tapauksessa että työkyky jostain syystä katoaa.

Yhteiskunnan ei pitäisi vaikeuttaa yrityksen toimintaa tarjoamalla maksuvälineeksi sellaisen valuutan jonka arvo muuttuu ennalta arvaamattomalla tavallä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #98

Arto, tuossa vuodatuksessa ei kertakaikkiaan ole mitään kansantalouden hoidon kannalta hyödyllistä......mikä ei tietenkään ole ihme, onhan se suurinpiirtein sitä mitä suomalaisen valtamedian taloushorinat on.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #100

:)

Kyllä tämä on ihan minun oman ajattelun tulosta.

Valtamedian taloushorinat on eri asia.
Jotain siitä horinasta minäkin ymmärrän ja yväksyn, kaikkea en.

Tämä on ihan minun omaa horinaa ja arvelisin että jos valtamedian horisijat tätä minun horinaa lukisivat, mitä en usko, eivät he näitä minun horinoita ymmärtäisi, tai ainakin löytäisivät siitä virheitä, eivätkä ottaisi vakavasti.

Mutta minä nyt ajattelen näin,
olipa se sitten oikein tai väärin ajateltu.

Minulla on sananvapaus,
mutta niin on niilläkin jotka on erimieltä
ja minunkin puolesta kritisoida saa.

Rakentava kritiikki asiakysymyksiin olisi jopa toivottavaa,
mieluiten hyvien perusteiden kera. :)

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #100

Ahaa...valtamedia...taloushorina....valemedia....väärämedia. Tätäkö yrität sanoa?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #91

parempiin toimiin. Kyllä näin on. Itse kannatan eläkejärjestelmän ja niihin liittyvien maksujen muutosta. Tämä on suurin suomalainen töppäys, joka vie palkkasummasta 25%. Sen määrällä on siis valtava merkitys kilpailtaessa työmarkkinoilla halvempaa työvoimaa vastaan. Peruseläke ja siihen itse valittu taso päälle. Nykyisiä eläkkeitä pitää leikata. Ne ovat joka tapauksessa paljon korkeampia kuin aiempien ikäluokkien eläkkeet. Eivät voi olla minkään omaisuuden suojan piirissä, koska saajat eivät niitä itse koskaan maksaneet.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #105

"Peruseläke ja siihen itse valittu taso päälle."

Tässä asiassa taidan olla samaa mieltä.
Muutos pitäisi tehdä, niinkuin sanoit,

Muutosta ei voida tehdä lyhyemmässä ajassa kuin sukupolvessa, mutta sitä muutosta kannattaisi heti ryhtyä tekemään.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #78

Toki näin, myös maailmanlaajuisesti. Tarkoitukseni oli osoittaa että eurossakin voi pärjätä ja että ruotsin menestys ei johdu vain käytettävästä valuutasta vaan monista asioista. Pelkkää valuuttaa selittäjänä käyttäen yksinkertaistetaan monimutkaisia asioita.

Euro on ollut käytössä valuuttana alle 20v. joten tarkasteluaika on kovin lyhyt joten tuomion antaminen tässä vaiheessa on enneaikaista. Virheitä sen käyttöönotossa tehtiin, otettiin mukaan maita jotka ei täyttäneet ehtoja ym.
Tilannetta nykyisellään parantaisi jos euro prosess vietäis loppuun asti eikä jätäisi tähän välitilaan.

Ainahan huonosti asiansa hoitavat valittavat toisten onnistumisista.
Aivan samoin tekee Trump Kiinalle, kiina muka hyväksikäyttää Yhdysvaltoja pitämällä valuuttansa arvon alhalla.

Voihan sanoa että saksa myös pakottaa toiset "pistämään parastaan"

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #78

Ulkoisessa devalvaatiossa tapahtuu tulonsiirto palkansaajalta pääomalle, että se siitä tasapuolisuudesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #124

Totuuden nimissä on tietysti sanottava, vaikka en moista devalvaatiodopingia rakennemuutosten sijasta kannatakaan, että tuon määrittelemäsi tulonsiirron ansiosta saatetaan pelastaa kymmeniätuhansia työpaikkoja sillä hetkellä, kun devalvoidaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #125

Devalvaatioetu on aina menetetty lyhyessä ajassa kun palkansaajat ovat vaatineet hyvitystä ostovoimansa katoamiselle devalvaatiossa.

Aivan idioottimaista touhua tuo koko uppoavan valuutan politiikka.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei maahanmuutto ole uhka hyvinhoidetulle taloudelle. Sellaiselle se on vain kasvun polttoainetta.

Se oleellisin ero Suomen ja Ruotsin välillä on Kokoomuksen puuttuminen hallituksesta. Kun talouspolitiikassa vastuullisuus ei perustu pelkään katteettomaan uhoon ja köyhien kiusaamiseen, kuten kreikan mallioppilas Kokoomuksen versiossa, niin kansa ja maan talous voivat paremmin.

Kyllähän Ruotsillakin on ongelmia, varsinkin koulutuksen ja terveydenhuollon puolella. Ne ovat niitä paikallisten kokkareiden aikaansaannoksia. Meillähän kokkarit samoja virheitä haluavat sotesa tännekin kopioida.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei maahanmuutto ole uhka hyvinhoidetulle taloudelle. Sellaiselle se on vain kasvun polttoainetta."

Taidat tahallasi sekoittaa kaiken maahanmuuton teoreettisiin positiivisiin mahdollisuuksiin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #38

En sekoita. Ihan riippumatta maahanmuuton "laadusta", se on polttoainetta talouskasvulle. Pikemminkin kyse on siitä mitä voimme saada. Selvästi palkat meillä, tai niiden avulla saavutettu elintaso, on liian pieni. Siitä kertoo yritysten valittelema työvoimapula, josta ei kuitenkaan ole seurannut muuttoliikettä muista ETA-maista suomeen. Joko siis työvoimapula on ihan huuhaata, tai työnantajat eivät halua maksaa markkinahintaista palkkaa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Nuo kaikki mainitsemasi kohdat perustuvat siihen, että Ruotsilla on oma valuutta ja oma rahapolitiikka. He voivat ohjata maansa taloutta omien tarpeidensa mukaan. Heidän ei tarvitse olla valuutan suhteen muiden vanki (=Saksa määrää euron kurssin) niinkuin meidän on pakko olla.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei Ruotsi ole devalvoinut ainakaan pitkiin aikoihin. Mitä huonompi kurssi, sen kalliimmat tuontitavarat, ja raaka-aineet. Lieneekö koko valuuttajuttu suomalaista selittelyä?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ei ole devalvoinut, koska valuutta kelluu eli päivittää joka päivä itsensä. Kun tuontitavaroiden hinta nousee, silloin kotimainen tuotanto pystyy korvaamaan tuontia. Se kai on hyvä asia, joka meiltä puuttuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #6

Ruotsin kruunu on seurannut melko tarkoin euron arvoa pitkällä aikavälillä, joten hörhöpuheet euron negatiivisista vaikutuksista ovat tällöin vallan perusteettomia.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #9

Ruotsi ei maksa Saksan, Ranskan (ja osin muidenkin maiden) pankkisektorien euroissa tekemiä tekosia. Siten hörhöpuheesi on vain hörhöpuhettasi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #10

Onkos Suomikaan maksanut senttiäkään - vielä. Vastuita on kyllä olemassa.
Joten ei nyt vain onnistu selitykseksi Ruotsin talouden hyvästä kehityksestä ja Suomen pudotuksesta.

Finanssikriisin jälkeen v. 2008 kaikki muut euro- ja eumaat saivat taloutensa kasvu-uralle ja BKT:t vuoden 2007 tasolle jo viimeistään v. 2010. Suomen BKT nousee v. 2007 tasolle vasta tänä vuona 11 vuoden taantuman jälkeen.

Ranskan presidentti Macron kertoi Ranskan kärsivän kahdesta suuresta ongelmasta - liian suuresta julkisesta sektorista ja liian jäykistä työmarkkinoista. Suomen presidentti Niinistö ei ole puolestaan näitä ongelmia Suomessa havainnut - tai ei uskalla ääneen hissukkana tätä todeta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #13

LK: "Onkos Suomikaan maksanut senttiäkään - vielä. Vastuita on kyllä olemassa."

Aiheesta on tällä foorumilla keskusteltu varsin paljon, joten tiedät, mistä etsiä.

ERVV, EVM.

---------------------------------------------------------------------------

https://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toi...

Katainen ja Kiviniemi, toimien luvallisuus ja ministerivastuulaki

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Mari Kiviniemi lupasivat maaliskuussa Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) käyttöön noin kahdeksan miljardia Suomen verovaroja, syynä ns. Portugalin tukipaketti. Molemmat kielsivät tällaisen aluksi, mutta asia tuli sittemmin julki. Ministerit toimivat omin luvin, sillä he eivät pyytäneet eduskunnalta valtuutusta toimelleen. Suomessa eduskunnalla on budjettivalta, joten teko oli ja on yhä yksiselitteisen laiton.

Unionin perussopimus kieltää tällaisen jäsenvaltioiden keskinäisen takaamisen Maastrichtin sopimuksen 125 artiklassa. Koska tällainen on kiellettyä, mainittu ERVV perustettiinkin Unionin hallintorakenteiden ulkopuolelle osakeyhtiöksi, jonka omistajia tosin Unionin jäsenvaltiot ovat. ERVV:n on tarkoitus korvata myöhemmin Euroopan vakausmekanismi (EVM), jota koskee sama ongelma.

Suomen osalta siis kahden ministerimme toimi oli yksiselitteisen laiton. Toimitusministeristön (kunnes Suomella on uusi hallitus) pääministeri Mari Kiviniemi ei luvannut esitellä Portugalin tukipakettia. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen jätti sivuun tehtävänsä, johon hänet oli nimitetty, ja keskittyi hankkimaan jonkinnäköisen legitimaation, laillisen oikeutuksen, tälle kahdeksan miljardin euron siirtämiselle Suomen ulkopuoliseen käyttöön. On kyseenalaista, voiko hallitusneuvottelija menetellä näin ja samoin on kyseenalaista, voiko suuri valiokunta menetellä niin, että se yleensä käsittelee tällaisen asian, samoin on kyseenalaista, voiko vaaleissa luottamuksensa menettänyt vanha hallitus nyt toimitusministeristönä yleensä ajaa tällaista asiaa. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen kuitenkin järjesti asialle käsittelyn eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa tämä ns. Portugalin tukipaketti hyväksyttiin.

Tässä adressissa katsotaan, että Jyrki Katainen ja Mari Kiviniemi ylittivät valtuutensa ja toimivat budjettivallan haltija eduskunnan luvatta ja lisäksi salaa siltä. Lisäksi tässä katsotaan, että Jyrki Katainen on toiminut raskauttavalla tavalla, koska on jälkikäteen varmistanut, että maan verovaroja siirretään Suomen eduskunnan ja hallituksen ulottumattomiin useita miljardeja. Tässä katsotaan myös, että Jyrki Kataisen osalta lähtökohtaisesti laiton menettely on pyritty peittelemään hankkimalla sille jälkikäteinen legitimaatio ja laitonta tekoa on siten jatkettu. Koska tällaisena teko luvata Suomen verovaroja maan ulkopuoliseen käyttöön on lähtökohtaisesti laiton, huolimatta jälkikäteisestä lainmukaisuuden hankkimisesta, mutta väärin premissein, katsotaan tässä adressissa, että suuren valiokunnan lupaus siirtää ERVV:lle suomalaisia verovaroja on laiton ja siten sen tekemä päätös on kumottava.

Tässä adressissa vaaditaan ministerien Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen yllä kuvatun toimen käsittelyä ministerivastuulaissa säädetyllä tavalla eli valtakunnanoikeudessa. Tätä varten tarvitaan perustuslakivaliokunnassa asian alustava käsittely. Lisäksi vaaditaan, että kaikki tähän luvattomaan lupaukseen liittyvät verovarojemme siirtämistä koskevat päätökset eri hallintoelimissä kumotaan välittömästi.

Normaalisti ministerien toimien lainmukaisuutta valvotaan ministerivastuulailla ja ylin valvoja on eduskunnan oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Lisäksi eduskuntatyöskentelyn perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan puhemies. Tässä tapauksessa valvonta ei ole toteutunut. Kuitenkin adressi luovutetaan ensisijaisesti oikeuskanslerille, koska ensisijaisesti vedotaan siihen instituutioon, jonka vastuulla asia on. Asian etenemisen varmistamiseksi eli lain toteutumiseksi adressi kuitenkin luovutetaan myös eduskunnan puhemiehistölle sekä tasavallan presidentille, jonka vastuulla ulkopolitiikka osaltaan on, ja tämä asia liittyy Suomen ulkosuhteisiin. Adressi voidaan myös luovuttaa näiden lisäksi harkinnanvaraisesti muuallekin, jos tämä edistää lain toteutumista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #15

Onko maksettu vielä senttiäkään ?

Vastuita tulevaisuudessa toki on.

Euro ei ole selitys Suomen huonolle talouskehitykselle. Selitystä voi hakea aivan muualta ja aivan kotipesästä itsestään.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #17

Kuten jo totesin - siis kuten jo totesin - ole hyvä, etsi ja löydät.

LK: "Euro ei ole selitys Suomen huonolle talouskehitykselle. Selitystä voi hakea aivan muualta ja aivan kotipesästä itsestään."

A) Mielikuvaasi ja luuloosi olet vapaa.
B) Yksi tekijä ei ole toisen tekijän este. Kotimaisin keinoin on myös tehty
vahinkoa, tämä hallitus eräänä esimerkkinä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #18

Ole hyvä, ja todista väitteeni vääräksi ?

Milloin on maksettu ja mitä ?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #24

Jos sinä uskot luloosi, etsit oman mielenkiintosi mukaan. Minulla ei ole aikaa eikä velvollisuutta täyttää sinun mielihalujasi ja vahvistaa/kumota luulojasi. Annoin yhden reitin sinun etsiä. Mars!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #26

Ei ole vielä maksettu senttiäkään, jos nyt edes totuudessa malttaisit pysyä.

Suomen ongelmana on se, ettei täällä vain opittu elämään EMU:n vaatimusten mukaisesti. Matti Vanhasen jakovarahallitus II valtiovarainministerinään Jyrki Katainen olivat sangen vastuuttomia v. 2007.

Suomen julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut selvästi eniten koko EU:ssa ja euroaluella sitten vuoden 2007. Tämä kasvu toteutettiin ilman mitään talouskasvua tai itse asiassa talouden ollen kasvultaan negatiivinen velalla ja veronkorotuksin. Toisaalla vastuullisissa talouksissa taloudenpito on ollut järkevästi talouden kasvuun ja todelliseen kehitykseen sidoksissa ja julkisen sektorin palkankorotukset totetettiin talouden antaessa niille sijaa. Tässä suhteessa Suomi on seurannut tyhmyydessään Kreikkaa - ikävä kyllä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #17

Saksassakin talous porskuttaa mukavasti, vaikka sakemannit laskevatkin tulonsa ja menonsa euroissa. Suomessakin voisi taloudella mennä paljon paremmin, jos vaan KAIKKI sitä haluaisivat. Nyt kun kaikki AY-liitoit täytyy saada mukaan ERIKSEEN talouden kilpailukyvyn ylläpitämiseen, niin on aina joku porukka, joka haraa vastaan.

Joustavuutta on saatava työmarkkinoihin, ei tästä muuten mitään tule. Nyt taas kun talous on kasvussa, kentältä kuuluu huutoja, että meidän porukalle kuuluu kunnon korotukset. Nousuputki uhkaa katketa lyhyeen. Ja velkakierre jatkuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #84

Usarin toimitus on löyhää laatuan. Kyse on vastuista - ei todellisista maksetuista rahasummista.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #87

"EVM on euroalueen jäsenvaltioiden omistama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka pääomasta Suomen laskennallinen osuus on runsaat 12,58 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö toteaa, että summasta noin 1,44 miljardia euroa on maksettua osakepääomaa ja loput noin 11,14 miljardia euroa vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa."

https://yle.fi/uutiset/3-6180349

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #9

Tottahan kruunu seuraa lähellä euron arvoa pitkässä juoksussa, koska Ruotsi on taloudellisesti lähes yhtä vahva kuin se pohja, jolta euron arvo määräytyy (vrt.Saksa). Vaan eivätpä ole liittyneet euroon, koska oma valuutta on heille edullisempi. Kruunu tuo joustoja talouteen. Eivät tarvitse kikyjä, jotka ovat talouden kannalta vahingollisia. Meille euron vahingollisus on totinen tosi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #21

" Kruunu tuo joustoja talouteen. "

Totta, kun katsoo alla olevasta diagrammista, miten " joustavasti" kruunu devalvoitui pahimpaan talouskriisi-aikaan v. 2007- 2009 , ei voi kuin onnitella läntisiä Hannu Hanhiamme...

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/val...

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #21

Jos euro on suomelle ongelma, miten selität yhtäkkisen viennin kasvun ja bkt:n kasvun, valuuttahan ei ole muuttunut miksikään esim. vuodesta 2015.

Esim suomen kauppa Yhdysvaltoihin kasvoi v.2017 9% siitä huolimatta vaikka euro vahvistui dollariin nähden lähes koko vuoden.

Ei nämä asiat ole niin yksiselitteisiä että yhdellä asialla pystytään selittämään koko asia. Jos talous olisi noin yksioikoista ja helppoa kun annatte ymmärtää ei tarvittaisi kallispalkkasia ekonomeja asioita selitteleen.

Kyllä nämä talouspoliittiset asiat ovat monimutkaisia ja vaikeita hallita kuten koko maailman toimiminen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Vaan eivätpä ole liittyneet euroon, koska oma valuutta on heille edullisempi. Kruunu tuo joustoja talouteen. Eivät tarvitse kikyjä, jotka ovat talouden kannalta vahingollisia. Meille euron vahingollisus on totinen tosi."

Ruotsalaiset vastustivat euroa arvokonservatiivisista syistä, ei järkisyistä. Silloin ei osattu nähdä vielä USA:n asuntokuplan puhkeamista eikä sen vaikutuksia kaikkien euromaiden talouksiin ja heikkojen euromaiden joutumisesta sen takia vaikeuksiin. Sen takia sallittiin ja hyväksyttiin joillekin jäsenmaille oman valuutan käyttö, vaikka sen tiedettiin haittaavan muita EU- maita jos eurosta irti olevat ryhtyisivät laskemaan valuuttansa arvoa euroon nähden. Näin ei siis ole tapahtunut, euron ulkopuolisten EU- maiden valuuttojen arvot eivät ole laskeneet euroon nähden.

Ei euromaat saivat sitten yllättäen toisen edun, mahdollisuuden olla osallistumatta näiden taloudellisesti heikkojen maiden tukitoimiin. Se on väärin ja mielestäni Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kuuluisi olla näissä tukitoimissa täysillä mukana, kuten euromaat, mutta ne ovat välttyneet siltä. Se on eräänlaista rusinoiden pullasta poimintaa mitä ei pitäisi hyväksyä ja asia pitäisi korjata.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #95

Tai sitten ruotsalaiset vastustivat euroa sen vuoksi, että menettäisivät mahdollisuutensa omaan rahapolitiikkaan. Kyllähän se meilläkin ymmärrettiin (vrt.Esko Aho). Meillä vain sattui olemaan muutama kuumakalle, jolle euro oli tärkeämpi kuin kansallinen etu. Piti päästä pöytiin...!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #119

Ruotsissa ei ollut sellaista tilannetta, että suuri enemmistö olisi päätöksenteon aikaan vastustanut euroon liittymistä henkeen ja vereen. Siellä oli suuri määrä talousasiantuntijoita, jotka kannattivat euroon liittymistä siksi, että Suomen markan tavoin myös Ruotsin kruunu on ollut volatiili ja usein spekuloinnin kohteena, kuten myös tapahtui 90-luvun taantuman aikana sielläkin. Myös kansan keskuudessa puntit liittymisen puolesta ja sitä vastaan olivat paljon lähempänä tasapainoa kuin Suomessa kuvitellaan asian olleen.

Päätös siellä kuitenkin kallistui oman valuutan säilyttämisen puolelle. Päätöksentekoprosessi oli hidas ja epäröivältä näyttävän analyyttinen, kuten Ruotsissa yleensäkin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #9

Onko ? Tutustuin asiaan nyt ensi kerran ja minusta näyttää siltä, että Ruotsin kruunu on devalvoitunut viidessä vuodessa noin 20 %, jos oikein diagrammia luen :

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/val...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #42

Jotakuinkin samalla tasolla on nyt, kuin mitä oli v. 2002.

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/val...

Kuinkahan luulisit Suomen selvinneen omalla markalla. Oma veikkaukseni on erittäin huonosti. EMU:in liityttiin kai pitkälti uskoen siihen, että jäsennyys toisi kuria Suomen työmarkkinoille. Toisin kuitenkin kävi, sillä epäonnistuminen liiallisine palkankorotuksineen tapahtui myös eurokurin aikana.

Mm. valtion palkkoja nostettiin v. 2013, 2014, ja 2015 3 % kunakin vuonna erikseen. Voisi vain kysyä, minkä ihmeen tuotannon kasvun kautta nämä korotukset rahoitettiin ?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #49

" Jotakuinkin samalla tasolla on nyt, kuin mitä oli v. 2002. "

Miten se menikään .." vale, emävale, tilasto.." : tuosta ko. diagrammista saa itselleen " mieleisen" päätelmän, kunhan vain napsii oikeat vuosiluvut : näkyy tuo kruunu devalvoituneen vuoden 2000 tasosta noin 25 %...;)

Pointini oli se, että ainakin minulle oli yllätys, kuinka voimakkaasti Ruotsi pystyi käyttämään " valuuttapolitiikkaa" v. 2008 : noin 35%:n devalvaatio : aika jolloin meillä Suomessa BKT putosi lähes 10 % , olemme käsittääkseni vihdoin saavuttamassa vuoden 2008:n tason BKT:ssä.

Onko kenelläkään tietoa, miten Ruotsin kävi noina lamavuosina ; pystyivätkö he estämään BKT:n romahduksen tuolla mittavalla devalvaatiolla?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #53

Tässä on mielestäni aika hyvää tietoa Ruotsin BKT:n kehityksestä vuodesta 1950 vuoteen 2016 asti. Eivät pystyneet estämään. BKT laski vuonna 2008 -0,6% ja seuraavana vuonna -5,2%. Koko 2000-luvulla Ruotsin BKT on laskenut kolmena vuonna joista kolmas oli vuonna 2012 jolloin lqasku oli 0,3%.

Ruotsin BKT 2000 (1950)- 2016:

http://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffro...

Suomen BKT 2000-2016:

https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #115

Kiitos linkeistä : nopeasti katsottuna Ruotsi elpyi pudotuksesta hämmästyttävän nopeasti eli Ruotsin BKT on nyt huomattavasti korkeammalla tasolla kuin v. 2008 ; meillähän käsittääkseni vasta saavutellaan v. 2008 tasoa...

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #42

Tuo ei selitä suomen viennin ja talouden yhtäkkistä piristymistä. Suomen valuttana yhä euro ja yhtäkkiä vienti vetää, ruotsin (tärkein kilpailija maamme)valuutassa ei juurikaan muutosta edellisvuodesta, ei edes heidän kustannustasossaan jota suomi on edelleen peräss useita prosentteja.

Ota suomen kohdalta myös huomioon seuraavaa: Finanssikriisi alkoi samoihin aikoihin kun nämä onnettomat ylisuuret palkankorotukset tehtiin, nokian alamäki alkoi, tai jyrkkeni ja metsäteollisuus eli rakennemuutostaan. Suomen työmarkkinat on ilmeisen jäykät joten sopeutuminen tehtiin lähinnä työttömyyden kasvulla joka tiputti työllisyysastetta mikä nosti julkisia menoja ja tämä kaikki ruokki samaa kierrettä.
Tässä vain osa muuttujista mutta niitä on siis enemmän kuin pelkkä valutta ja sen kurssi.

Luuletko todellakin pystyväsi selittämään asioita katsomalla yhtä diagrammia, asioista mistä ekonomistit ovat erimielisiä ja teorioita on suuntaan kuin toiseenkin?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #57

Onhan euron heikkeneminen auttanut Suomeakin kolmen viimeisen vuoden aikana. Siitä johtuu tämä lievä piristyminen ja ehkä kikylläkin on jotain vaikutusta. Nyt on kääntymässä taas toisinpäin ja euro on hieman vahvistunut. Kovat ajat koittaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #6

"Ei ole devalvoinut, koska valuutta kelluu eli päivittää joka päivä itsensä. Kun tuontitavaroiden hinta nousee, silloin kotimainen tuotanto pystyy korvaamaan tuontia. Se kai on hyvä asia, joka meiltä puuttuu."

Tietenkin voidaan sanoa kruunun kellutuksella tulevan hoidetuksi vaihtotaseen tasapaino ja kilpailukyky. Sitä kautta myös työllisyyden korkeana pysymisen.

Euro-oloissa palkkojen joustaminen pitäisi yritysten kilpailykyvyn riittävänä. Korotusten vaatiminen jättityöttömyyden oloissa on vastúutonta menoa. Ay on keskeisin ongelma Suomessa.

Nyt valtion menot ovat suuremmat kuin tulot. Veronkevennyksillä ei tasapainota valtion taloutta. Jos valtion tulot eivät ylitä menoja, ei valtiolla myöskään ole varaa verojen kevennyksiin. Tämähän pitäisi olla kaikille poliitikoille selviö.

Jos Suomi haluttaisiin samaan pulkkaan Ruotsin kanssa, olisi huolehdittava viennin kilpailukyvystä yhtä vastuullisesti kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Keskeinen mittari on työttömyysaste. Vasta sen jälkeen olisi mietittävä niitä omia etuja. Tämän pitäisi olla ay:n vastuulla.

Suomessa uskotaan aina samoihin talouslääkkeisiin riippumatta siitä mikä taloudessa on persiillään, vaikka pitäisi säätää sitä tekijää, mikä ongelman aiheuttaa.

Soveltamalla kaikkiin tal.tilanteisiin samaa lääkettä, harvoin tulee korjatuksi ongelma, mutta voidaan kyllä harjoittaa eturyhmille mieluista tulojakopolitiikkaa, mikä rahoitetaan leikkaamalla etuuksien saajilta, hyvinvointipalveluista, köyhiltä ja työttömiltä.

Kun valtio leikkaa etuuksia, ensin pitäisi leikata hyvätuloisten etuja. Tuntuisi parammalta köyhäinpolitiikalla. Minun mielestäni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Meinaatko esimerkiksi öljyn tuonnin korvaamista kotimaisella öljyllä Ruotsissa?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #40

Hehee! Sitäkin varmaan voisi kehitellä...!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ruotsin kruunu on ns. kelluva valuutta, joka heikkenee eli devaltoituu tai vahvistuu eli revalvoituu johtuen eri tekijöistä.
Suomi on sitoutunut euroon, joten meillä on käytössä vain ns. sisäinen devalvaatio eli käytännössä palkkojen alennus.
Yhä useammalle on tullut selväksi ja tulee edelleen selvenemään, että Paao Lipposen ja Sauli Niinistön junailema euroon meno oli kohtalokas virhe, josta me maksamme nyt ja lapsemme tulevaisuudessa.
Erotaan eurosta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Blogistin on syytä lukea huolella Erkin viisas kommentti, joka osuu asian ytimeen.

Blogistin luettelemat "syyt" ovat siten seurauksia, eivät syitä. Blogistin ymmärrys tässä on joko puutteellinen ja/tai hän haluaa uskoa seuraukset syiksi. Blogin motto "Yrittäjyys vie Suomea eteenpäin" ei siten yksioikoisesti pidä paikkaansa samoin kuin on palkkatyölisyydenkin laita. Ostovoimasta huolehtiminen vie Suomea eteenpäin ja tarjoaa mahdollisuuden niin yrittäjyydelle kuin palkkatyöllisyydellekin. Ostovoimasta Ruotsi nimenomaan on huolehtinut itsenäisellä keskuspankillaan, joka laskee liikkeelle kelluvan valuutan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Voi hyvät hyssykät. Kuinka paljon EKP onkaan huolehtinut rahaliiton jäsenmaiden ostovoimasta setelipainannalla. EKP:n tase on kasvanut yli 2.000 miljardilla eurolla varsin lyhyellä aikaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Voi hyvät hyssykät. Kuinka paljon EKP onkaan huolehtinut rahaliiton jäsenmaiden ostovoimasta setelipainannalla."

Ei tuo ole suomalaisten ostovoimaan juuri vaikuttanut, lähinnä nämä joilla on huomattavia määriä pörssiosakkeita ovat hyötyneet EKP:n elvytyksestä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #25

Ei ole vaikuttanut ostovoimaan ? Nollakorkoista velkaa on otettu läjäpäin niin julkisen talouden toimin, kuin myös yksityistalouksissa. EKP:n toimin rahaa on ollut tarjolla ja saatavissa yllin kyllin.

Millainen tilanne maassamme olisi, jos korot olisivat kuvitteellisesti 5 % tietämillä ?

Mikä olisi Suomen korkotaso juuri nyt EMU:n ulkopuolella ?

Eivät suomalaiset olisi menestyneet EMU:n ulkopuolella - jos sen sisälläkään.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ruotsista löytyy kaikki sama teollisuustuotanto mitä Suomestakin, mutta niiden lisäksi Ruotsi tuottaa valtavasti sellaista mitä Suomessa ei tehdä kuin korkeintaan vähäisissä määrin.

-ilmailuteollisuus ja avaruusteknologia
-sotatarvikketeollisuus
-kodinkoneet ja laitteet
-auto ja työkoneteollisuus

lisäksi huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin Suomessa

-muotia
-musiikkiteollisuutta
-huonekaludesignia ja tuotantoa

Varteenotettavaa on se, että Ruotsi tarvitsee kaiken ylijäämänsä kustantaakseen valtavan maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia, jotka nekin ovat suuremmat kuin Suomessa.

Kokoomustyyliin Savelius puhuu pelkästään työehdoista ja työllisyysasteesta, mutta unohtaa Ruotsia kehuessaan mainita, että palkat siellä ovat miltei ammatista riippumatta paremmat tai jopa huomattavasti paremmat kuin Suomessa.

Ruotsi myös mahdollistaa yrittämisen. Siellä verottaja ei tapa pientä ketjuun kuulumatonta kioskia tai tupakkakauppaa. Niitä kumpaakaan et enää Suomesta löydä.

Mitä tulee yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jos ne olisivat aikuisten oikeasti kunnossa, niin ei siellä räjäyteltäisi käsikranaattia viikossa.

Kulissien varjossa Ruotsista on muodostumassa poliisivaltio yli 20 000 poliisin voimin vs. Suomen 7000.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Ottaen huomioon että Ruotsin väestö on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna on kai aika selvää että poliisienkin määrä on huomattavasti paljon suurempi kuin Suomen. Ja eikö täälläkin olla jo vuosikausia eri suunnilta valitettu poliisien määrän vähenemisestä eikä päinvastoi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsissa on luovuttu myös perintöverotuksesta, josta ei ilmeisimmin ole haittaakaan ollut.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Vaan Ruotsissa on varallisuusvero josta siitäkään ei näytä haittaa olevan?

Noin muuten euro on jo varsin ansiokkaasti nostettukin esiin. Nostaisin esiin toisen: paikallinen SOPIMINEN. Ei Suomessa mistään pysty sopimaan, kaikki on pakko aina vääntää lakkojen kautta. Siinä työnantajilla olisi kirimistä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsissa kuten Saksassakin työntekijöillä on myötämääräämisoikeus paikallisessa sopimisessa, tuota ei Suomen työnantajat ole hyväksyneet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsissa ei ole varallisuusveroa, ei myöskään lahjaveroa, kiinteistöveroa eikä teollisuuden sähköveroa. Porvarihallitus poisti ne samassa yhteydessä kun roimasti loivensi työtuloverotuksen progressiota YLÄPÄÄSTA veroprosentteja alentamalla.

"Förmögenhetsskatt infördes i Sverige 1947 och avskaffades i januari 2007 av Regeringen Reinfeldt."

https://sv.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6rm%C3%B6genhe...

Joten sieltä ne syyt pitkälti löytyvät, verotuksesta. Ei niinkään työmarkkinoilta, koska Ruotsissa on muita jäykkyyksiä Suomeen verrattuna, esimerkiksi korkea ja kalliiksi tuleva irtisanomissuoja, lomautusjärjestelyjen vaikeammuus j.n.e.

Verokertymää kasvattaa Ruotsissa myös melko merkittävästi se, että ALV on hiukan Suomea korkeampi prosentiltaan.

Ja kolmanneksi, kaikkein tärkeimpänä asiana on koko Ruotsin teollisuuden sekä elinkeinoelämän monipuolisuus ja vielä kansainvälistyneempi suuntautuneisuus Suomeen verrattuna.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen Vastaus kommenttiin #45

Hitto, niinpä onkin. Muistelin vaan silloin kun varallisuusverosta luovuttiin oli aina tuo MUTKU PERINTÖVERO JA ENTÄS RUOTSI!

Kiitos korjauksesta (joka tapahtunut jo yli 10 vuotta sitten ... huoh) ja noin muuten olen samaa mieltä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Perinteistä kirsikanpoimintaa jälleen ilmassa Kokoomuspoliitikkojen perinteiden mukaisesti.

Paikallinen sopiminen ei ole aitoa sopimista ellei työntekijöiden myötämääräämisoikeus ja esim edustukset hallituksessa toteudu. Tähän EK:n johdolla on käsittämätön nihkeys, joka muodostaa esteen toteutumiselle. Yksittäisen henkilön ja korporaation asettaminen neuvotteluosapuoliksi johtaa vahvemman saneluun ilman tätä. Jostain syystä suomalaisille yritysjohtajille tuntuu olevan suunnattoman vastenmielistä se, että työntekijöitä olisi päättävissä elimissä.

Ruotsissa on yleensäkin toiminta humaanimpaa ja ottaa huomioon työtntekijät. Siellä yt-tilanteissa on esimerkiksi voimassa ns first in last out -periaate, joka suojaa ikääntyneitä työntekijöitä siten, että ei voida helposti laittaa vanhempaa työväkeä pellolle. Suomessa tuotannollis-taloudellisn syin tehty irtisanominen on helpoimpia Euroopassa ja sitä on käytetty ikärasistisesti heittäen yli viisikymppisiä kortistoon, josta heidän on vaikea työllistyä.

Samaan aikaan, kun Kokoomus Suomessa ajaa lisääntyvää matalapalkkaduunia, niin Ruotsissa yleinen palkankorotuslinja oli noin 6,5 prosenttia ja lisäksi suurin ammattiliitto LO sai myös läpi oman vaatimuksensa, jonka myötä matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus. Tämä tarkoittaa, että alle 24 000 kruunua eli noin 2 400 euroa kuukaudessa saavat sopimusaikana 1 500– 1 600 kruunun korotuksen kuukausipalkkaansa.

Ruotsiakin pitää katsoa kokonaisuutena eikä poimia vain itselle mieluisia selittäviä tekijöitä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miksi sitten Suomessa työnantajat eivät halua työllistää, jos näin edullisesti asetelmat ovat työnantajille jo lähtökohtaisesti ?

Miksi ihmeessä sitten työt hoidetaan teollisuudesakin yhä enenevissä määrin vaikeimman kautta - vuokrafirmojen kautta ?

Miksi ihmeessä kotimaita alihankintatyötäkin siirretään ulkomaille ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Otetaampa pari Ruotsin suurimpia menestystarinoita H&M ja Ikea. Kuinka suuri osa valmistuksesta on Ruotsissa ja eivätkö ne sitten käytä alihankintaa ulkomailta?

Ruotsissa on yksi suuri ero ja se löytyy pitkäjänteissyydestä sekä osaamisesta, jolla viedään kuluttajabrändejä ja tuotteita maailmalle. Kyllä siinä suomalaiset yritykset voivat katsoa peiliin. Tällaiset tuovat niitä kaivattuja vientituloja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #23

On totta, että Ruotsi on busineksen teossa ylivertainen Suomeen nähden, mutta ei se selitä sitä, miksi työllistäminen näkyy olevan Suomessa yrityksille kovin hankalaa, vaikka väitteesi mukaan suomalaiset yritykset nauttivat ns. " helposta irtisanomisesta ".

Suomessa on erikoista se, että yrittäjien saatua yrityksilleen arvoa, ne myydään rahastaen pääomasijoittajille kansan kapitalistisen sukupolvenvaihdoksen tai laajentumisen sijaan.

IKEA:lla tai H&M ei olisi ollut Suomessa mahdollisuutta kasvaa kansaivälisiksi jäteiksi - monestakin syystä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Tämä "väittämäni" on monesti tutkittu.

https://yle.fi/uutiset/3-6993257

"Vahva irtisanomissuoja Keski- ja Etelä-Euroopassa on kuitenkin aiheuttanut Suomellekin ongelmia. Kun yrityksen on pitänyt vähentää tuotantoa Suomesta tai muualta Euroopasta, irtisanominen on ollut helpompaa ja halvempaa Suomen tuotantolaitoksista kuin Keski- tai Etelä-Euroopasta. Toimenpiteet ovat sitten kohdistuneet enemmän Suomeen, jatkaa Penttinen."

Viimeisimpänä mm Nokian Alcatelin osto johtaa siihen, että Suomessta väki vähenee ja Ranskasta ei.

Ote blogistani lokakuulta:

Nokian Alcatel-ostossa on paljon hyviä puolia. Samalla kuitenkin vaikutukset Suomessa työskenteleville ovat varsin ikävät.

Kauppalehti kertoi kuukausi sitten:

"Nokiasta vahvistetaan sähköpostitse Bloombergille, että yhtiö aikoo aiemmin lupaamansa mukaisesti palkata Ranskassa 500 ihmistä tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuoden 2018 loppuun mennessä.Nokia lupasi tutkimuksen ja tuotekehityksen työpaikkoja Ranskaan vuonna 2016, jolloin Nokia ja ranskalainen Alcatel-Lucent yhdistyivät."

"Nokia vahvistaa Bloombergille myös, että yhtiön suunnitelmat irtisanoa Ranskassa noin 600 ihmistä ovat jäissä lokakuun 2. päivään asti, jolloin Nokian johto tapaa Ranskan hallituksen edustajia.Nokia on ilmoittanut aiemmin syyskuussa suunnitelmistaan leikata 597 työpaikkaa Ranskassa vuoden 2019 loppuun mennessä osana 1,2 miljardin euron säästöohjelmaa."

Nettona Ranskasta olisi siis häviämässä noin 100 työpaikkaa oston seurauksena.

Mitäs tämä sitten Suomessa tarkoittaa?

Taloussanomat kertoi tästä toukokuussa otsikolla Nokia aloitti Suomessa uudet vähennykset – Ranskassa jo yli vuoden kestäneet yt:t yhä kesken:

"Ranskan lisäksi Nokia aloitti vuosi sitten yt-neuvotteluita 30 maassa, myös Suomessa. Neuvotteluiden päätöksenä yhtiö vähensi Suomessa yli tuhat työntekijää, kun alunperin vähennystarve oli noin 1 300 työpaikkaa. Nokia kertoi aloittavansa ensi viikolla uudet yt-neuvottelut Suomessa. Nyt vähennystarve on arviolta 200 työpaikkaa osana säästöohjelmaansa."

Lupauksia uusista ei käsittääkseni tehty ja lähdössä olisi siis yhteensä 1200 työpaikkaa Suomesta.

Ranskassa siis neuvottelut ovat kestäneet yli vuoden ja ovat olleet senkin jälkeen jäissä, kun Ranskan hallitus Macronia myöten on puuttunut asiaan. Suomessa niellään tämä kiltisti ja hallitus ei puutu asiaan millään tavalla vaikka vähennykset ovat täällä yli kymmenkertaiset.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Useta vastaavat tilanteet ovat tuoneet Suomeen paljon akateemisia työttömiä, erityisesti vanhempaa väkeä on samalla laitettu pellolle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #28

Vertailu käy toki monikansallisiin yhtiöjätteihin ja tässä tapauksessa Nokian Ranskan toimintoihin. Mutta miksi työllistäminen on kovin vaikeaa juuri uusien työpaikkojen osin, eikä pelkästään vanhojen säilyttämien suhteen.

Ranskasta sen verran, että maan talous on syvällä suossa ay-liikkeen kuristusotteessa, eikä edes Macron voi tälle mitään. Aikanaan se Ranskankin talous tervehdytetään väkipakoin ulkoisin voimin olipa ay-liike mieltä mitä hyvänsä. Maa on velkaantunut lyhyellä aikaa yli 1.000 miljardia euroa, eikä moinen meno vetele enää kovinkaan kauaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Toteat: "Vertailu käy toki monikansallisiin yhtiöjätteihin ja tässä tapauksessa Nokian Ranskan toimintoihin, mutta miksi työllistäminen on kovin vaikeaa juuri uusien työpaikkojen osin, eikä pelkästään vanhojen säilyttämien suhteen."

En tiedä tarkkaan enkä usko, että sinäkään. Tuskin siinä pelkästä työntekijöiden irtisanomissuojasta on kysymys. Yksi tutkittu asia on mm se, että suomalaiset yritykset eivät uskalla ottaa riskejä. Talouselämän analyysi kertoi viime keväänä kuinka ongelmana on se, että yrityksien kannattavuus on verrattain hyvällä tasolla, mutta kasvua ei ole.

Yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Hvvä esimerkki on Suomen T&K-panostukset. Niiden osuus BKT:sta on laskenut vuodesta 2009 joka vuosi, puhutaan siis kokonaispanostuksesta mukaanlukien yritysten omat. Jos ei synny uusia erottuvia ja edistyksellisiä tuotteita ajaudutaan hintakilpailuun, joka tuskin on vahvuutemme.

Puhuit suomalaisten yritysten myynnistä, esim suomalainen kovassa nousussa ollut Musti ja Mirri myytiin ruotsalaisille pääomasijoittajille, joilla on malttia kasvattaa brändiä ja kasvattaa liiektoimintaa eikä tuijottaa kvartaaleja, joissa Suomi on monen mukaan pahimpia maita. Olisi sen voinut ostaa suomalaisetkin, mutta ei taida löytyä kiinnostusta tai osaamista.

Käyttäjän OrvoMarjamki kuva
Orvo Marjamäki

En ole mikään Ruotsalaisuuden fani, mutta olen jo pitkään ollut sitä mieltä että meidän olisi kauan sitten pitänyt antaa eduskunnalle monoa ja vuokrata Ruotsilta tänne pätevämpi porukka eikä Ruotsalaisia olisi tarvittu kuin puolet nykyisestä edustajamäärästä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos Suomi olisi ulkoistanut kaiken päätöksenteon Ruotsille v. 1985 tai jos Suomi olisi apinoinut Ruotsia kaikessa päätännässä, millainen lintukoto maa nyt olisikaan.

Suomi on kärsinyt rajusti huonoista poliittisista päättäjistään alkaen Mauno Koiviston hallitusta rakenneuudistuksesta 1980-luvulla.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tason nostoon riittäisi listavaalit Ruotsin tapaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tällä hetkellä olemme taas talouskasvun suhteen Ruotsin kelkassa, voi olla että kasvamme jopa naapuria vauhdikkaammin. Liian monta vuotta annoimmekin etumatkaa, kun keskityimme lähinnä keskinäiseen nahisteluun. Tätähän on täällä nähty niin hallituksen sisällä kuin hallituksen ja opposition sekä työnantajien ja ay-liikkeen välillä. Nahistelun kiihtymisestä on tosin valitettavasti taas merkkejä.

Ruotsissa kotitaloudet ovat velkaantuneet voimakkaasti ja asuntomarkkinat käyneet hurjilla kierroksilla. Talousparatiisiin onkin luikerrellut nyt käärme:

Asuntojen hinnat Tukholmassa -9,5 %

Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asuntojen-hinna...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kriisiaikana kruunu on ollut Ruotsille hyvä ja kelluessaan se sopeutuu suhdannevaihteluihin. Kyllä Suomen liittyminen euroon oli poliittisen historian suurin munaus mitä on tehty. Tästä saamme kärsiä edelleen eikä tämä tilanne ole mitenkään normaali, että EKP tekee "rahoitusruiskeitaan", korot ovat jopa miinuksella ja velkaantuminen voi jatkua. Suomalaisten pitäisi älytä maksaa velkojaan pois eikä velkaantua lisää. Vai onko jonkun mielestä tämä nykyinen tilanne normaalia? Kyllä Ruotsi on tehnyt myös virheitä, mutta se oli viisas, kun ei vaihtanut valuuttaansa euroon. Sitäpaitsi brittien on itseasiassa helppoa jättää EU, vaikka neuvottelut eivät olekaan ollut helppoja, kun se myös ymmärsi pitää oman valuuttansa. Ei ole euroa riippakivenä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Finanssikriisin jälkeen Suomi ja suomalaiset ovat velkaantuneet lisää yht. n. 120 miljardia euroa. Tämä on n. 12 miljardia euroa vuositasolla. Tämä taas puolestaan on n. 2,200 euroa per joka ikinen suomalainen vuodessa vauvasta vaariin, joka taas puolestaan on liki 200 euroa lisää velkaa per jokainen suomalainen joka ikinen kuukausi nyt jo 10 vuoden ajan.

Tällaisella velkapanostuksella olemme saaneet nyt vihdoin BKT sille samalle tasolle, mitä se oli v. 2007.

Tätä silmällä pitäen pieni kritiikki maamme päättäjiä kohtaan lienee asiallista.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #47

Mikähän maa on Euroopan velkaisin,kun luetaan julkiyhteisöt,kotitaloudet ja yritykset,myös finanssialan yritykset mukaan?Sen verran vihjeenä,että Kreikka on väärä vastaus ja valuutta ei ole euro.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #59

Suomi on Euroopan vähiten velkaantunut maa, jos puhutaan nettovelasta.

Se johtuu siitä että muualla ei ole sellaisia eläkerahastoja mitä Suomella.
Muissa maissa joudutaan siis eläkkeet jokatapauksessa maksamaan tulevista tuloista, eli verotuksen kautta, Suomen rahastot kattavat eläkkeet pitkäksi aikaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #59

Ko. maalla on toki kirjanpidollisesti velkaa yritykset ja finanssisektori mukaan luettuna, mutta on myös Euroopan suurimmat saatavatkin debet-gredit akselilla.

Taitavat vieläpä irtaantua EU:n ulkopuolelle.

Nettovelka-asetelmassa Italia on varsin mielenkiintoinen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

BKT asukasta kohti on nyt 8% alempi kuin vuonna 2008, ja on ostovoimakorjattuna vielä heikompi.

Historian tuntemat taantumat ovat korjautuneet muutamissa kuukausissa, mutta nyt olemme menettäneet koko vuosikymmenen.

https://www.youtube.com/watch?v=_ukREOADEKM

Eikös se ole nyt aika selvä, että jotain talouspoliittisissa päätöksissä on mennyt todella pieleen pitkän aikaan.

Olisiko aika selvittää mikä on vialla valtavirtaisessa talousajattelussa ja puheessa.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Myös Suomeen vasemmistohallitus ja varallisuusvero.

Nythän rikkaimmalla seitsemällä (7) suomalaisella on saman verran massia kuin miljoonalla kahdeksallasataaviidelläkymmenellä tuhannella (1 850 000) köyhimmällä.

Rikkain porukka maksaa veroja kahdeksan miljoonaa vuodessa. Köyhin porukka viisi tuhatta miljoonaa.

Onko se reilua? Varsinkin kun rikkaat hokevat aina että he joutuvat maksamaan liikaa veroja?

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

Tämä se oikea ongelma on Suomessa. Ei siis tuo tekstin kuvaama, vaan se, että Suomessa merkittävä osa kansasta kuvittelee tällaista. Mitään oikean suuntaisia muutoksia ei saada tehtyä, kun vastustus on niin suurta. Helpompaa on hyväksyä tilanne. Suomi haluaa kulkea jossain Venezuelan ja Kreikan tien välimaastossa. Ongelmat tulevat kunnolla eteen vasta 10-15 vuoden kuluttua.

Asuin taannoin pari vuotta Ruotsissa ja tuloverotus oli jopa korkeampi kuin Suomessa ja oikein mitään vähennyksiä ei ollut olemassa. Erotuksena kumminkin se, että progressiota tehtiin vain kerran eikä se toistunut sen päälle kaikessa muussakin, kuten auton ostossa. (Auton voi toki valita itse, mutta on rehellistä olettaa, että 100 k€ tienaava ei osta Nissa Micraa, vaan haluaisi käyttää rahaa myös johonkin.)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaikuttaa siltä, että Tanskan kortti on kulunut ja osoitettu pelkäksi osatotuuksien poiminnaksi, joten seuraavaksi on sitten Ruotsin vuoro. Tulee päätymään samaan, mutta voivathan hallituspuolueiden edustajat tätäkin yrittää. Eilen poimintoihin nousi Ruotsin aktivointitoimet Sinisten jäsenen varsin ohuella pohdinnalla ja tänään sitten tämä kirsikanpoiminta Kokoomuksesta.

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Mitä mieltä EMUN luoja(toinen heistä) itse on eurosta.

Presidentti Niinistö Ylelle: Jos olisi ollut tiedossa, ei olisi syntynyt.

Lauantai 31.5.2014 klo 11.12 (päivitetty klo 12.36)

Presidentti Niinistön mukaan kukaan ei osannut ennustaa, mihin euro päätyy.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Ylen Ykkösaamussa yleisökysymys, jossa kysyttiin, olisiko Suomen pitänyt jäädä euron ulkopuolelle.

Niinistö aloitti vastaamalla, että "tämä on tietysti minulle vähän vaikea kysymys" ja jatkoi:

- Ei siinä pöydässä, jossa me euroa teimme, kukaan olisi uskonut, mihin euro päätyy. Tämä on toisenlainen euro. Jos se olisi ollut tiedossa, sellaista euroa ei olisi syntynyt siinä pöydässä, Niinistö sanoi.

MARI JULKU
mari.julku@ilmedia.fi:

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ruotsissa ovatkin sossut vastuunkantajina.

Suomessa on ollut porvariston valtaa jo vuosikymmenet ja se näkyy.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsin sossut saivat kansankodin " melkein " sosialismiksi Palmen aikana.
Palmen murhan aikaan maan julkisten menojen osuus BKT:sta oli jo liki 70 %.

Näistä ajoista lähtien Ruotsi on noussut hiljalleen taloudeltaan terveiden joukkoon varmasti kaikkien Ruotsin valtapuolueiden viisain päätöksin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joku voisi tulkita tuon kommentin makaaberiksi hurraaksi Palmen murhalle.
(Siitä nyt kuitenkaan lienee ollut kyse kommentissasi).

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kuitenkin Ruotsin BKT kasvoi Palmen molempien hallituskausien aikana 1969-1976 ja 1982-1986.

http://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffro...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiteytettynä voisi Suomea ja Ruotsia verrattaessa metaforamaisesti kysyä miksi Uudenmaan talous porskuttaa paremmin kuin Pohjois-Savon talous? Molemmat ovat eurossa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suurimmat selittäjät ovat viennin monipuolisuus Suomeen verrattuna ja työelämä, jossa työntekijän asema suomalaiseen työtoveriin verrattuna on aivan eri tasolla, myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yhtiön hallituksessa, muutamia mainitaakseni, valuutalla on vain vähäinen merkitys.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oikeastaan tuo myötämääräämisoikeus on vain jäävuoren huippu heijastaen ruotsalaista päätöksentekokulttuuria ylipäätään suomalaiseen vastaavaan verrattuna. Vaikka myötämääräämistä ei lakiin olisi kirjoitettukaan sama ero vallitsisi suomalaisen johtajavaltaisen ja ruotsalaisen kollektiivisuuden välillä.

Ruotsissa toimessa olleena opin huomaamaan, että juuri mitään päätöstä ei tehdä ilman, että kaikkia asianomaisia kuultaisiin ja että heidän kekoon kantamansa korsi myös huomioitaisiin. Aina perustetaan "arbetsgrupp" diskuteeraamaan päätöstä ja sitä hiotaan niin kauan, että kaikki ovat samaa mieltä. Siis hyvin hidasta, mutta hyvin laadukasta. Ei kaipaa tempoilevia korjaustoimia.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Siinähän se ero on: Ruotsissa diskuteerataan kun meillä taas toimitaan kuten "on sovittu". Kyllä raja idän ja lännen välillä kulkee Pohjanlahtea pitkin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #61

Tuo "on sovittu" on vielä asteen länsimaisempi kuin nyrkki pöytään ja "PERKELE!" Ruotsin kielessä ei edes ole sanaa, jolla tuo voitaisiin korvata, miten olisi: "fy fan, sjutton!" (Kimeällä ylöspäin nousevalla intonaatiolla)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #86

No esimerkiksi työttömien aktiivimalli on vain sovellus tuosta: on sovittu, että nyrkkiä pöytään ja perkele.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #127

Aktivointimalli on muuten hyvä mutta siinä on väärät sanamuodot.

Olisi pitänyt muotoilla asia niin että työttömyyskorvausta leikataan yleisesti 5%, mutta on mahdollista säilyttää entisen korvauksen taso osoittamalla aktiivisuutensa työnhaussa.

Oikeasti asia ei ratkea ennenkuin työttömille on tarjolla sopivia työpaikkoja. Tarvitaan sellaisia työpaikkoja jotka on tarpeeksi yksinkertaisia ja helppoja jotta syrjäytynyt työtön, nuori henkilö, tai jopa vanha henkilö voi suoriutua niistä työtehtävistä. Kutsun niitä helppotyöpaikoiksi.

Näistä helppotöistä ei tietenkään työnantaja maksa riittävästi jotta sillä voisi tulla toimeen ja rakentaa tulevaisuutta, mutta valtio voisi huolehtia siitä lopusta "helppotyön" toimeentulosta työntekijälle vaikkapa negatiivisen tuloverotuksen muodossa.

Kunhan helppotyön teettäminen tehdään yrityksille kannattavaksi ja sen tekeminen työntekijälle kannattavaksi, helppotyöpaikkoja alkaa syntymään ja työttömät alkavat vähenemään.

Helppotyön tekijät muodostaisivat myös hyvän työvoimareservin työnantajalle, joka voi noukkia halutessaan, tarpeen mukaan, helppotyön tekijöistä uutta työvoimaa oikeisiin töihin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #130

Kyllä se tosiasiallisesti on kyykyttämistä ja paranee vain kumoamalla.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jälkkasvuni joka vuosien varrella on työnsä vuoksi paljon ollut tekemisissä ruotsalaisten kanssa on usein kertonut arvostavansa juuri tuota ruotsalaisten tapaa diskuteerata. Kun lopullinen päätös on tehty, niin kaikki toimivat samansuuntaisesti sovitun päämäärän saavuttamiseksi, tehokasta ja tuloksellista.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Yhteisvaluutalla on ratkaiseva merkitys Emu -alueen huonoon suorituskykyyn ja etenkin Etelän kriisimaiden ja Suomen menestykseen. Tässä asiassa ei ole kansantalouspiireissä enää mitään epäselvyyttä.

Poliitikoilta, valtamedialta ja talousliberaaleilta on jäänyt ymmärtämättä tärkeä rahataloudellinen mekanismi ylijäämistä ja alijäämistä, ja tämä on johtanut tähän menetettyyn vuosikymmeneen. Toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä. Raha talous on aina nollasummapeliä vaikka valtavirtaisen keskustelun perusteella jää päinvastaisia mielikuvia.

Euron epäonnistuminen esiteltiin jo vuonna 1971, kun Nicholas Kaldor esitti kuinka Eurooppa tulee pyrkimään yhteisvaluuttaan ilman tulontasausmekanismeja, johtaen Euroopan talouden ongelmiin.

Talousalueiden omat kelluvat valuutat tasaavat tuottavuuseroja, ja estävät liiallisien ylijäämien ja alijäämien syntymistä pitkässä juoksussa. 80-luvun ja 90-luvun alun vahvanmarkan-politiikka (kiinteä valuutta) johti vaihtotaseen alijäämiin. Markan kellutus palautti talouden nousuun ja laski korot toimivan talouden tasolle. Emu-kytkentä palautti kiinteän valuuttakurssin, jonka ongelmat paljastuivat vasta sitten kun Nokian tuottama tuottavuus hyppy eli valtava kauppataseen ylijäämä hiipui. Hiipunut metsäteollisuus ja Nokia paljastivat kiinteän valuuttajärjestelmän vaarat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Etelän maat ( Kreikka, Irlanti, Epanja, Portugali, Italia, Ranska ja Latvia sun muut ) aloittivat euron myötä valkaantumalla kulutusjuhlat, jotka päättyivät reaaliteetteihin myöhemmin keskuspankin toimesta.
Kannattaa muistaa, että sekä Saksa, että Ruotsikin ovat olleet Euroopan sairaita miehiä, muttaovat kuitenkin pystyneet uusistamaan rakenteitaan jopa siinä määrin, että ovat jopa tavattomia vientituotteiden myyjiä globaalisti Kiinan ohella.

V. 2007 Suomenkin kauppataseen taso oli n. 10 miljardia euroa plussalla ( euroaikaan ) ja kuinka siitä sitten pudottiinkaan miinukselle, joka on arkipäivää vielä v. 2018.

Suomenkin pitäisi nyhjätä lisää vientituloja, jotta maalle elintärkeät tuodut elintarvikkeet, energia ja rehutkin saadaan jota kuinkin maksettua vientituloin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #82

Lauri, etelän maiden olisi pitänyt muuttaa jotain...?!?!

On aika paljon helpompaa muuttaa jotain hallinnollista järjestelmää kuten Euro, kuin sitä miten ihmiset elävät ja hoitavat asioitaan. Siksi puheet "talouden rakenteiden muuttamisesta" ym. on pelkkää populismia.

"...velkaantumalla kulutusjuhlat..." tuo on juuri se yhteisvaluutan ongelma. Toisen ylijäämä (Saksa) on toisten alijäämä (PIGS).

ps. Suomen target2 saatavat on vielä aika mittavat. Jos eroaisimme Eurosta, voisimme antaa vaikka tuon target2 taseen lähtiäislahjaksi muille Euromaille. Ei olisi muilla Euromailla valittamisen aihetta aidosti, jos noin lähtisimme. Fixit korvaisi nopeasti kaikki kulut, joita ero hetkellisesti tuottaisi. Pääsisimme kehittämään maatamme. Toki suurin jarru on kyvyttömät poliitikot.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #90

Suomellakin meni erittäin hyvin EMU:n jäsenmaana ensimmäiset vuodet, kunnes Vanhasen ja Kataisen jakovarahallitus pääsi vauhtiin v.2007. Tällöin "rakenteita" muutettiin täysin väärään suuntaan, jonka seuraksena oli 11 vuoden taantuma EMU:n ainoana jäsenmaana. Kaikki muut EMU:n jäsenmaat palasivat talouden kasvu-uralle jo viimeistään v. 2010 finanssikriisin jälkeen. Finanssikriisin jälkeen yllättäen " rakenteita " muutettiin Suomessan kasvattamalla julkisia menoja ennätyksellisesti finanssikriisin jälkeen, joka johti velkaantumiskierteeseen. Puolassa finanssikriisi ei vienyt talouden kasvua negatiiviselle puolelle ollenkaan v. 2009.

Jakovarahallitusten tulisi ehkä mieluumin keventää verotusta julkisten menojen kasvattamisen sijaan. Saas nähdä, mitä Ruotsissa tehdään veroylijäämille ?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Aina voidaan vertailla yksittäisiä kohteita,mutta verotuksen kokonaiskuormitus Ruotsin kanssa on meillä tasan sama.

www.ekonomifakta.se/Fakta/Skatter/Skattetryck/Skat...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Verotuksen merkitys ei ole oleellinen, vaan julkisten menojen osuus kansantuotteesta on se lahjomaton luku. Meillä Suomessahan alkaa olla eräs maailman korkeimmista verotuksista yhdistettynä samalla maksullisiin julkisiin palveluihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

90-luvun pankkikriisin jälkeen Suomi ei ole edes pyrkinyt huolehtimaan kilpailkyvystään, 65 000 yritystä ja yrittäjää heitettiin sivuun ja uskottiin Nokian kaikkivoipaisuuteen. Lipponen hehkutti ettei Suomi teollisuutta tarvitse ja hyvin teollisuus Suomesta hävisikin kuten myös Nokian menestys. Ostovoimasta ei ole huolehdittu Ruotsin ja Saksan malliin, asuminen vie suuren osan palkasta ja duopolin ruoka loput.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Yksinkertaistan sen, mitä luin eo. blogista ja vastauksista.

Suomi tuli alas puusta 1000 vuotta myöhemmin, kuin Ruotsi.
Ruotsi vaurastui noina vuosina sekä meidän, että naapurivaltioidensa kurmoottamisesta.

Ruotsi on ajellut omalla linjallaan kaikissa nykyisen maailman happeningeissä. Ja taas vaurastunut.

Saatu vauraus on laitettu tuottamaan hyvää korkoa ja vielä korkoa korolle.

Toivottavasti emme hae onnelaamme Ruotsin menetelmillä. Ei toimi, ei enää tänään. Ollaan vihdoinkin itseriittoisia ja luotetaan itseemme ja omaan tekemiseemme.

Apinoimalla olemme häkissä ja odottelemme sitä banaania appeeksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Apinoimalla olemme häkissä ja odottelemme sitä banaania appeeksi."

Ei tässä ole apinoimisesta kyse vaan järjenkäytöstä, Siinä missä Ruotsi ja Saksa vetävät härskisti kotiinpäin suosii Suomikin Saksaa ja Ruotsia. Edes Suomi 100 juhliin ei Suomi voinut osaa kotimaista likööriä koska EU kieltää kotimarkkinoiden suosimisen. Talvivaaran kaltaisiin tappioputkiin hallitukselta kyllä riittää rahaa ja johonkin biopolttoaineseen joka ei käy kaupaksi kuin valtion tuella tai pakottamalla se suomalaisille autoilijoille.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tämän hetken bio-osuus mittareilla on matikkaa ja pelin politiikkaa. Näyttää jopa onnistuneen meidän vihertymisemme etanolin kautta. Todellisuus on tietenkin muuta.

Biokaasu on se, mitä Suomenmaassa olisi syytä sietää. Kotimaista puienyrittäjien toimentamaa ja ilman tukia. Edellyttää tietenkin muiltakin energialajeilta tuen poistoa.

Täyssähköautot eivät kuulu Suomen tulevaisuuteen. Täyssähköinfra on Suomen tämän hetken taloudelle mahdoton yhtälö. Suomen sähkötuotanto ei näillä näkymillä riitä edes nykyisen taakan kantoon.

Hybridiä voidaan ajatella biokaasu toisena voimana.

Se on suomalainen ratkaisu, eikä apinoitu.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Suomi oli osana Ruotsia eikä Ruotsin itäisiä läänejä kurmootettu sen ihmeemmin kuin muitakan läänejä. Jos nykyinen Suomi ei olisi ollut osana Ruotsia keskiajasta alkaen kiroilisimme tänään ruplan alhaista arvoa ja katsoisimme vaalitenteissä kun Putinia haastatellaan ja keskustelisimme ketä aiot äänestää kun Putinia valitaan presidentiksi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Historiankulkua emme voi muuttaa, siis kirjoittakaamme se uusiksi.

Ei suomalaisen tarvitse Ruotsin tekemisiä puolustaa, vaikka nimi saattaisikin olla ruotsalaisperäinen. Kyllä ne osaa sen itsekin. Ovat aina osanneet. Ei millään pahalla, mutta hiukan kateisena.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Se on vain mentaliteetistä kiinni. Siellä ei saivarrella kuten täällä. Kun isäni kuoli vuonna 1985 niin Ruotsin Kelata meni kaksi viikkoa kuolinpäivästä tehdä perhe-eläkepäätös meille tai oikeammin saimme ensimmäsien eläkkeen. Suomessa päätös kesti 3 kk.

Vaikka Suomessa puolitettaisiin palkat ym., niin siitäkään huolimatta emme pääse samalle tasolle. Syy on yksin vain se, että olemme persjalkaista karvakämmen kansaa, jolla ei oikein mikään kunnolla luonnistu. Ei ymmärrä parastaan, kun tilanne on päällä ja pitäisi jotain tehdä.

Ja jokainen voi alkaa tehdä listaa kaikesta siitä missä epäonnistumme aloittaen vaikka hometaloista.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Mikko hei työllisyys aste työikäisistä ei ole 81%,. Ruotsissa on pitkälle toistasataatuhatta jotka ovat pudonneet työttömyystilastoista pois ja syrjäytyneet. Heitä ei lasketa. Kiitos Ruotsin aktiivimallin. Työllisyys on huonompi kuin Suomessa! Suomessa sen sijaan kaikkien työikäisten työllisyys on korkeammalla tasolla kuin koskaan 2000-luvulla tai 90-luvullakaan.
Suomen tilasto siivotaan kohta samalla tavalla.
Ja erona suomeen Ruotsalainen porvari edes yrittää vähän vielä markkinatalouttakin, mutta suomalaiset porvarit uskovat valtion ja eliitin kommunismivaltaan jossa työväestö käy ilmaiseksi leipäpalaa vastaan töissä kommuuneissa joihin heidät pakkosiirretään. Suomi on huono sijoitusmaa sijoittajille sillä täällä poliitikot ovat luoneet anarkismin, vastakkain asettelun eli epävakaan yhteiskunnan ja yrittäjät osiittaneet ahneutensa ja sokeutensa toimiviin rakenteisiin, kuten valtio jotka ovat valmii pettämään ja uhraamaan. Kommari tyyli ei edelleenkään kiehdo länsimaista sijoittajaa. Saati koulutusleikkaukset yms jotka ennustavat että rahaa tänne ei kannata laittaa.
Suomi on liian pieni maa selvitäkseen moisista ja valheellisella tilastoltieteellä ei pääse sen pitemmälle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Joni Riikola. Kuinkas paljon Suomesta löytyy noita työllisyys- tai työttömyystilastoista ulospudonneita.

Pelkästään ikäryhmässä 20-25 vuotiaat meillä on kadoksissa n. 45.000 ihmistä, jotka eivät ole töissä, työttöminä eivätkä koulutuksessa.

Työllisyysaste on kuitenkin melkoisen lahjomaton lukema työttömyyden ohella.

Toki kyse on vain lopulta yksityisrahoitteisten työpaikkojen karusta puutteesta maassamme.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Niin kookomushan on tehnyt suomelle 100 miljardia velkaa, tuhonnut hyvinvointiyhteiskunnan koulutuksineen. 15 vuodessa. Kuten yllä mainitaan ja edellen kokomus on hallituksessa ja tehdään lisäävelkaa. Kokoomus teki velkaa 2000 luvullavaikka rahaa tuli suomeen enemmän kuin koskaan. Silti kokoomus myös leikkasi kansalaisilta kokoajan. Rahat jaettiin yrityksille. Ja historiasta voi katsoa kosk suomella on ollut vähänvelkaa tai koska se on kasvanut. Hyvin osuu aina keskustaan ja kokoomukseen. SDP ym teki 90 luvulla velkaa, elvytti loi työtä ja alkoi maksamaan velkoja. Kokoomus ja keskusta eivät hallitse taloutta. Ne ovat tottuneet saamaan aina vaan lisää ja siksi kokoomus on puolue joka pitäisi kiéltää jo ääriryhmänä joka on suomelle vahingollinen. :-P

Suomalaisten työllisyys aste on suurempi kuin koskaan 2000-luvulla, joten ei tässä huonosti mene kuin työväestöllä taloudellisesti.

45 000 ihmistä jotka on potkittu loppuu aivottomissa aktivoinneissa. Ihmiset väsyvät ei kukaan jaksa vuodesta toiseen hakea töitä kun niitä eisaa. Kukaan ei palkkaa kun olet ollut vuodest atoiseen työtön ja valmistunut suoraan kortistoon. Moni näkee jo koulussa ettei homma johda mihinkään ja lopettaa koulunkin. Pidetään nuoria ihan tyhmiänä etteivät he ymmärrä.
Miksi käydä koulua ja hankkia ammatti jos hallitus hokee, ettei palkalla tarvitse enää elää, vaan sosiaalituilla.
Kallis lasku tulee tästä lopulta, kun joku sitä syrjäytyneiden ryhmää viitsii hoitaa. OY mileenterveystoiminta AB saa palajon rahaa valtiolta ja psykiatria on tulevaisuuden ala.
Porvarit ovat vallassa olleessaan niin ylimielisä omasta ylivertaisesta älykkyydestään, että luulevat etteivät nuoret tajua mihin pelleilyyn heitä pakotetaan. Tämä 45 00 ihmistä joka kasvaa aktiivimallilla on myös sisinen uhka suomelle. Jonain päivän he haluavat muutoksen. Ja monet niistä ovat työssäkäyvien keskiluokkaisten lapsia. Mnä olen käynyt kaksi lamaa läpi ja jos vielä tulee työtön en minäkään enää ala aktiivimallien kanssa pelleilemään vaan ollaan sitten vaikka rikollisia, en jaksa enää, myydään tönö heti ja laitetaan ranttaliksi. Mahdotonhan on asuakaan valtion touhuilla.
Minusta tulee samanlainen laitapuolen kulkija ja hyvin monesta minun ikäluokassani. Eli tuo ryhmä kasvaa vielä paljon. Veikkaisin, että 150 000 on karenssissa tai työvoiman ulkopuolella 2 vuodessa. Hallitukselle merkitsee vain, että saadaan vaaleihin työttömien määrä alhaisemmaksi - syrjättämällä.

Positiivisella aktivoinilla tuskin olisi syrjäyneitä. Mutta hei mahdollisuuksien luominenhan olisikin liikaa vaadittu Suomessa. Varsinkin laman aikanakin leikataan koulutuksesta vaikka työttömiä olisi kaikkein viisain ollut kouluttaa ja pitää aktiivisena juuri laman aikana, varsinkin monella on vanhetunut ammatti. Minullakin kun terveys ei salli raskaita töitä, silti olen raskaimmassa mahdollisessa. Meitäkin on paljon, raajarikkoja. Herrat eivätselviäisi kivuilla työstäni tuntiakaan. Saati muutoin. Silti ne määritteelvät KELA lekureineen tilani.
Firmat ne potkii porukkaa pois vaikka jakavat ennätysvoittoja vuodesta toiseen. Kummallinen yhtälö. Samaan aikaan yritystuet ja tukimuotoiset maksut ja vastuut ovat kasvaneet huippuunsa. Sinne sitä rahaa katoaa. Meillä ei olevaraa nykyisiin suuryrityksiin ja valtion tyyliin myydä sähköverkot sun muut. Onhan niistä osakkeista porvareille riemua - Suomen kansan ryöstö osakkeilla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kohta:
1. Tällä voisi olla vaikutusta yhteisvaluutassa, mutta koska Ruotsilla on oma kelluva valuutta, ei työmarkkinoiden "joustavuudella" välttämättä ole mitään vaikutusta kilpailukykyyn.
2. Ei juurikaan vaikutusta Ruotsin menestykseen. Verotuksen alhaisempi taso kertoo todennäköisesti kattavammasta veropohjasta ja paremmasta rahan kierrosta.
3. Ei mitään vaikutusta Ruotsin taloudelliseen menestykseen.
4. Ei juurikaan merkitystä. Tämä myytti syntyy siitä kun menestystä mitataan rahassa, eikä tuotannon (tuotteet ja palvelut) laadussa eli miten se hyödyttää elämää. Tiede hyötyy siitä, että samassa paikassa on paljon ihmisiä ja ajatuksia. Pääosa elämälle tärkeästä ja hyödyllisestä voidaan tuottaa ja tuotetaan ihmistihentymien ulkopuolella. Kaupungistuminen tapahtuu teknologian mukana ja sitä on kiihdyttämässä kapitalistiset tulojakoon vaikuttavat tekijät eli pääomien keskittyminen hallinnollisiin keskuksiin. Kaupungistuminen on osin "luonnollinen" ilmiö osin järjestelmän ominaisuus, eikä sillä ole paljoa tekemistä minkään elämälle tai taloudelle hyödyllisen kanssa.

-----------> Tämä puuttui:

5. Oma kelluva valuutta on mahdollistanut Ruotsille itsenäisen raha- ja finanssipolitiikan harjoittamisen. Tämä on Ruotsin menestymisen avain. Toki jos poliitikot ovat niin typeriä, että liittävät maan, varoituksista huolimatta, yhteisvaluuttaan, niin ei heiltä välttämättä voisi odottaa järkevää finanssipolitiikkaakaan (sarkasmivaroitus).

ps. Ruotsin valtion velan lasku johtuu todennäköisesti talouskasvusta. Valtionvelan alhainen suhde bkt:hen johtuu talouden menestyksestä ja rahan hyvästä kierrosta.

Valtion velan absoluuttinen väheneminen ei ole toivottava tila. Toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä, joten julkisen velan määrällinen aleneminen tarkoittaa aina yksityisen velan kasvamista. Yksityinen velka on kriittinen tekijä talouden suhdanteissa toisin kuin julkinen velka.

Eli Mikon analyysi Ruotsin talouden menestyksestä ei nouse finaaliin.

Käyttäjän AriKuivanen kuva
Ari Kuivanen

Kokoomuksen "raharikkaiden" puolueena luulisi kansanedustajineen olevan talous ja rahatalouden asiantuntijoina päteviä, mutta kaikkea muuta.Useimmat ulostulot ovat huonoja taikka tarkoitushakuisia osatotuuksineen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

90-luvun alussa olimme aika tasoissa Ruotsin kanssa, pankkikriisin hoidossa tiemme erkanivat. Ruotsi toimi järkevästi, otti kriisipankit hallintaansa, Suomi maksoi pankkitukea ja hävitti velalliset yritykset ja myi velat halvalla norjalaiselle Aktiv-Hansalle. 2000 luvun alussa tuli suurin ero kun Suomi otti euron käyttöön, lähti loputkin yritykset.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Lauri Kiiskelle: Onko Suomi vielä maksanut senttiäkään euron takia?

Tällaisia lukuja olen ottanut joskus muistiin:

- Kreikan 1. pakettissa lainaa 1438 M€; emme tule koskaan saamaan takaisin
- Kreikan 2. paketissa lainaa 5000 M€, josta olemme saaneet vakuuksia 2250 M€
- Espanjan paketissa ERVV:lle takausta 3573 M€
- EVM:n pääomaa maksettu 1430 M€

Jokainen voi pohtia, mikä osa noista rahoista koskaan tulee takaisin Suomen valtion budjettiin ja mikä niiden reaalinen arvo on siihen maailman aikaan. Näissä rahatoimissa Ruotsi ei ole ollut mukana.

Eurossa sen ulkoinen arvo määräytyy koko euro-alueen maiden kilpailukyvyn mukaan. Tuo kilpailukyky on selväsi heikompi kuin Saksan, joka sen vuoksi nauttii pysyvästä devalvaatioedusta. Heikot maat kärsivät koko ajan siitä, että euron arvo ei vastaa niiden talouden kilpailukykyä ja painuvat sen vuoksi koko ajan alemmas. Islanti nousi muutamassa vuodessa omalla valuutalla, Kreikka ei nouse eikä tule nousemaan. Jos tätä ei ymmärrä, niin asiasta on turha keskustella.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mistähän nuo rahat ovat peräisin ?

Veikkaisin EKP:n isoa setelimyllyä. Ilman velkaantumisen mahdollisuutta nollakoroilla Suomi olisi ollut ja olisi nytkin maksukyvytön suhteessa EMU:n mukanaan tuomiin vastuisiin. Olisi tietysti todella mukava ottaa EMU:n suunnasta vain rusinat pullasta ( rahat ja matalat korot ), mutta ikävä kyllä osana rahaliittoa joutuu väkisin syömään sen pullankin.

Suomi on hyötynyt eurosta varmasti enemmän, kuin mitä ikäviä vaikutuksia se on tuonut mukanaan. Elintasoa on pystytty pitämään yllä n. 120 miljardin euron velkapotin lisäyksellä finanssikriisin jälkeen aina tähän päivään asti. Ilman EMU-jäsenyyttä elämän malli olisi Suomessa tänä päivänä toisella tasolla.

Saksakin oli Euroopan sairas mies 2000-luvun alussa euromaana, mutta siellä pystyttiin tekemään rakenteellisia uudistuksia, joihin esim. Suomessa tai Ranskassa ei ole pystytty. Ruotsissa rakenteelliset uudistukset on toteutettu euron ulkopuolella.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Heikot maat kärsivät koko ajan siitä, että euron arvo ei vastaa niiden talouden kilpailukykyä ja painuvat sen vuoksi koko ajan alemmas."

Heikot maat voisivat nostaa kilpailukykyään rakenteellisilla muutoksilla, kuten Saksa ja Ruotsi on tehnyt ja mitä Juha Sipiläkin yritti kikyssä, mutta ei onnistunut.

Kun Suomen kilpailukyky on kohdallaan, kuten Saksan kilpailukyky, Suomikin voi hyötyä saksan tavoin heikosta eurosta.

Jos Suomella olisi oma valuutta, Suomi korjaisi omaa talouttaan aina vain valuutan arvoa alentamalla, joutuisi sitä myötä uudestaan devalvaatio- palkankorotuskierteeseen ja talouden rupusakkiin yhdessä Venäjän kanssa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Palkankorotukset / inflaatio on terveen talouden merkki. Monetarismin mukanaan tuoma inflaatio-kontrolli on huonontanut talouden suorituskykyä eli rajoittanut sitä "kakun" kasvua. Hyvinvointiyhteiskunta-tavoitteeseen kuuluu korkeampi inflaatio kuin sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ei pyritä huolentimaan kaikista. Hyvinvointiyhteiskunnassa on täystyöllisyyspolitiikka, joka johtaa työttömien määrän minimoitumiseen ja siten palkkavaatimuksien nousemiseen ja inflaation kiihtymiseen. Inflaatio ei kuitenkaan ole ongelma, kun "kakku" kuitenkin kasvaa. Oma kelluva valuutta sitten korjaa tuon korkeamman inflaation vaikutuksen suhteessa vieraisiin valuuttoihin. Devalvaatio-mörön esille ottamiselle ei ole tässäkään aihetta.

Inflaatio"allergia" on niillä, jotka yrittävät holvata rahojaan. Nämä holvaajat ovat usein myös rikkaita ja siksi vaikutusvaltaisia. Tästä syystä meille on syötetty mediassa, poliitikkojen ja talousliberaalien puheessa tämä inflaatiopelko.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tästä syystä meille on syötetty mediassa, poliitikkojen ja talousliberaalien puheessa tämä inflaatiopelko."

Inflaatio on todellinen peikko, se syö palkat ja säästöt, se vie kuluttajalta ostovoiman, se aiheuttaa palkankorotus- devalvaatiokierteen.

Toki jollain tasaisella 2%:n inflaatiolla, mikä on tavoite euroalueella, olisi taloutta piristävä vaikutus siinä mielessä että se houkuttaisi panemaan rahaa mieluimmin kulutukseen kuin konnekin tilille jemmaan.

Pitää kuitenkin muistaa että myös säästäminen on hyvä asia, kunhan säästäminen ei mene älyttömyyksiin, niin että se pysäytää kuluttamisen.

Yleensä jos joku talouden kriisi uhkaa, se kiihdyttää säästämistä, mikä puolestaan vahvistaa sitä kriisiä. Sen takia kriisit on pahasta, tasainen kasvu olisi hyvä asia.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #99

"...Inflaatio on todellinen peikko, se syö palkat ja säästöt, se vie kuluttajalta ostovoiman, se aiheuttaa palkankorotus- devalvaatiokierteen..."

Mistä inflaatio syntyy?

A. Palkkojen noususta.

tai

B. Pääomakorvauksien noususta

tai tietenkin

C. raaka-aineiden, energian tai tuonnin hinnat nousee

Jos palkat nousee - no problem.

90-luvulta tähän päivään inflaation lähde on ollut enemmän pääomakorvauksien (ja energia) nousussa kuin palkkojen nousussa. Eli siis tuloerot ovat kasvaneet.

Rahatalouden mekaniikkaan kuuluu myös se, että jos palkkasumma ei nouse tuottavuuden tahdissa, ajautuu kansantalous väistämättä vaikeuksiin jossain vaiheessa. Tämä ei myöskään ole teoriaa, vaan puhdasta matematiikkaa rahatalouden mekaniikasta eli niistä säännöistä johtuen joilla olemme sopineet tätä rahataloutta pelattavan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #102

"Rahatalouden mekaniikkaan kuuluu myös se, että jos palkkasumma ei nouse tuottavuuden tahdissa, ajautuu kansantalous väistämättä vaikeuksiin jossain vaiheessa."

En tiedä siitä vaikeuksiin joutumisesta, mutta jos matemaattisesti yrittää asoita päätellä niin se johtaa ainakin pääomien kasvuun, siis kapitaalit kasvaa maailmalla, kun taas ihmiset eivät kuluta yhtä pajon kuin heidän työnsä tuottavuus edellyttäisi.

Nyt kun kulutus ei kasva niin kuin se voisi, ei myöskään tuotanto voi kasvaa niinkuin se voisi. Sitä kapitalistien keräämää sijoitusvarallisuutta ei tarvita investointeihin ja jos olisi olemassa työvoimareserviä, eli työttömiä, niin se jää käyttämättä.

Taidat olla oikeassa, olisi hyvä jos syntynyt voitto, mutta ei ihan kaikki, siirrettäisiin työntekijöille kulutukseen käytettäväksi. Osa voitosta tulee jakaa sijoittajille jotta tuotannon kasvattamiseen voitaisiin käyttää investointirahaa, jotta sitä investointirahaa olisi olemassa kun on tarve kasvattaa tuotantoa. Näin talous pysyisi tasapainossa.

"Tämä ei myöskään ole teoriaa, vaan puhdasta matematiikkaa rahatalouden mekaniikasta eli niistä säännöistä johtuen joilla olemme sopineet tätä rahataloutta pelattavan."

Jep, olen samaa mieltä ja viittaan siihen mitä ylenpänä kirjoitin.

Olen kuitenkin edelleen samaa mieltä kuin ennenkin siitä että olisi tärkeää että valuttojen arvot pysyisivät vakaina toisiinsa nähden, mieluimmin yhteisvaluutta, ja inflaatiovauhti pidettäisiin vakaana ja aljaisena.

Toki taloudessa kuitenkin tulee erilaisia kuplia ja kriisejä, mutta ne pitää selvittää eikä antaa levitä ja pahentua, koska talous on nyt pysyvästi globaalia ja jokainen paikallinenkin kriisi on aina globaali kriisi.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kohta 4 on asiaton heitto kaupungistamisen suuntaan. Pohjois-Ruotsi ei ole koskaan ollut kovin tiheästi asuttu, johtuu topografiasta ja maaperästä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Fakta vain on, että Ruotsin talous on kasvanut kiintein hinnoin finanssikriisin jälkeen n. 20 %, kun meillä Suomessa kasvu on ollut samaan aikaan 0 %. Muiden EU-maiden / EURO-maiden kasvu on ollut samaan aikaan n. 8 % luokkaa kiintein hinnoin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

BKT mitataan yleensä US-dollareissa. Ruotsin kruunun arvo on tänään noin 15% korkeampi kuin marraskuussa 2008. Lisäksi Ruotsin väestömäärä on kasvanut Suomea nopeammin, mikä aiheuttaa BKT:n kokonaiskasvua kansantaloudessa.

Toki talous siellä on paremmin kehittynyt kuin Suomessa, mutta tilastoharhat kannattaa kuitenkin eliminoida johtopäätöksiä tehtäessä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Niin. Jos Suomen kansantalous olisi kasvanut finanssikriisin jälkeen samoin, kuten muissa EU-/EURO-maissa, eli n. 8 % kiintein hinnoin, olisi maamme BKT:n taso tänään n. 20 miljardia eroa korkeammalla tasolla, millä se nyt on.

Suomen taloudessa on näin tarkastellen hukattu 11 vuotta ilman kasvua ja samaan aikaan on velkaannuttu n. 120 miljardin euron edestä lisävelalla. Melkoisen rumia lukuja ja vooisi vain kysyä, kuinka ryumaa jäli olisikaan ollut ilman velan lisäämisen mahdollisuutta viimeisen vuosikymmenen aikana ?

Ruotsin, Suomen ja EU-/EMU-maiden vientejä tarkastellen Suomen viennin arvo kiintein hinnoin on polkenut paikallaan viimeiset 10 vuotta, Ruotsin viennin arvo on kasvanut n. 22 % ja EU-/ EMU-maiden viennin arvo on kasvanut keskimäärin n. 30 %. On huomattava, että Ruotsin viennin arvo on kasvanut selvästi vähemmän EU-/ EMU-maihin verraten, joten pysytteleminen EMU:n ulkopuolella ei näytä ainakaan antavan lisäetua Ruotsin viennille lukujen valossa.

Suomi on muuten EU:n ja EMU:n ainoa jäsenmaa, jonka viennin arvo on edelleen v. 2017 alemmalla tasolla, mitä se oli v. 2008 . Viennin arvo on siis polkenut paikallaan, mutta samaan aikaan viimeisten 10 vuoden aikana tuonnin arvo on kasvanut 7 miljardilla eurolla !

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #112

Pienenä kansantaloutena Suomen lukuihin vaikuttavat erilaiset stokastiset tekijät myös suuremmin niin ylös kuin alaskin päin.

Ennen finanssikriisiä Nokia ja muut liitännäiset IT-alat vaikuttivat yksittäisenä sektorina suunnattoman paljon Suomen lukuja nostavasti ja suurin piirtein finanssikriisistä alkaen niiden kohdalla alkoi rommata. Tämä on juuri esimerkki siitä kuinka monipuolisempi teollinen rakenne olisi omiaan tasaamaan notkumisia.

Tuota 120 miljardin euron lisävelkaa en oikein ymmärrä, sillä se on enemmän kuin Suomen valtion velka kokonaisuudessaan. Lisävelkaa on otettu muun muassa edellisten pois maksamiseksi ja asiaa pitää tarkastella nettovelan määrän pohjalta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #114

Summa n. 120 miljardia on karkeasti se rahamäärä, jonka verran julkinen velka ja kotitalouksien velat ovat kasvaneet v. 2008 jälkeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #116

Kun eri lukuja ynnätään yhteen kuin huttuja ja vellejä, niin päästään toki kuinka korkeaan lukuun tahansa. On erilaisia käsitteitä; valtion velka, kansantalouden velkaantuneisuusaste, kotitalouksien velkaantuneisuus, ulkomainen velka, kotimainen velka j.n.e.

Ilmari Jokinen

Ruotsissa ristiriitatilanteissa yrityksissä työntekijäpuoli on lähtökohtaisesti aina oikessa kunnes riita ratkaistaan.
Sankitioita lätkitään reippaasti yrityksille. Työntekijät osallistuvat yritysjohtoon...jne lakot näin vähenee.

Virkamiehistä....jos huomaa jotakin vilppiä tai lainvastaisuutta niin siitä on rangaistuksen uhalla ilmoitettava.

Ruotsi on valovuosien päässä Suomesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Euron kannattajat eivät halua tiedostaa että yhteisvaluutan tulevaisuus riippuu saadaanko aikaan täysi liittovaltio jossa taloudenhoito on annettu EU:n päätettäväksi. Tämä liittovaltio näyttää tänä päivänä täydeltä utopialta ja vastustus on vain lisääntynyt joka vuosi sen mitä komissio on virheitä tehnyt.

Käyttäjän JyrkiTikkisTikkakoski kuva
Jyrki Tikkakoski

Uhkaavasti menee puurot ja vellit sekaisin, ellei ole jo mennyt. Kun puhutaan Ruotsin maahanmuuton mukana tulleesta hyödystä, niin se koskee vain maahanmuuttoa, ei turvapaikanhakua.
Sillä turvapaikanhakijat ovat toistaiseksi vielä suurempi ongelma kuin meillä ja niistä ei ole mitään taloudellista hyötyä tullut Ruotsissakaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä he aiheuttavat paljon työtä (=BKT:ta).

Käyttäjän JyrkiTikkisTikkakoski kuva
Jyrki Tikkakoski

Mutta mistäs rahat heidän aiheuttamaan työhön?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #137

Jos ALV olisi Suomessakin 25%, niin sitä kautta generoitaisiin liki miljardin verran enemmän verotuloja. Ruotsin korkeasta työllisyysasteesta johtuen myös tuloverokertymä henkeä kohden on korkeampi. Tuo rahoitushan on tunnetusti nykyään vain järjestelykysymys. Vaikka se rahoitettaisiin velalla, niin kokonais-BKT:ta se kasvattaa joka tapauksessa.

Käyttäjän JyrkiTikkisTikkakoski kuva
Jyrki Tikkakoski Vastaus kommenttiin #138

Eli syö enemmän kuin tienaa onkin kääntynyt positiiviseksi?!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #139

Se riippuu siitä mitä pidetään positiivisena. Taloudessa on paljon tunnuslukuja, BKT on vain yksi niistä eikä se aina heijasta varsinaista "elintasoa".

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

BKT kasvaisi jos valtio palkkaisi porukkaa rikkomaan ikkunoita ja toiset korjamaan näitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin se myötävaikuttaisi BKT:n positiiviseen kehitykseen, mutta ei toki takaisi vielä kasvua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset