Pöhöttynyt julkinen sektori
Suomen ja Ruotsin julkisyhteisöjen menot suhteessa BKT:een.
Suomen julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet suhteessa BKT:n yli Ruotsin. Suomen julkisten menojen suhde BKT:een oli vuonna 2010 peräti 55,1 prosenttia. Nousua voisi selittää puhtaasti vuoden 2008 taantumalla, mutta verrattaessa läntiseen naapuriimme paljastuu karu totuus. Ruotsilla menee loistavasti.
Sitä vastoin Suomen julkinen talous on jätetty tuuliajolle ja poliitikot ovat keskittyneet rahan jakamiseen oikealle ja vasemmalle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 menot kasvoivat peräti 5,7 prosenttia.
Meneillään olevia hallitusneuvottelijoita seuratessa voi vain ihmetellä miksi erilaisia etuuksia ollaan jälleen kasvattamassa. Eikö kannattaisi ensin kasvattaa kakku sen kokoiseksi, että siitä voitaisiin jotain jakaa?
Lähteet:
http://www.stat.fi/til/jmete/2009/jmete_2009_2011-01-28_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vtp/2010/vtp_2010_2011-03-01_fi.pdf
http://www.scb.se/statistik/_publikationer/OE0903_2011A01_BR_00_OE06BR11...
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ruotsin perusvarallisuus onkin aivan toista luokkaa kuin Suomen. Sen huomaa kaikkialla Ruotsissa matkustellessa.
Pikkutiestökin on kunnossa, toisin kuin Suomen perunakuoppa valtatiet.
Virkamiessektorissa olisi Suomessa leikattavaa. Täällä on suorittavia virkamiehiä(poliisi, palokunta, tulli,yms.) liian vähän. Pitäisi vähentää hallinnosta. Ja julkisen sektorin pöhöttyminen oli katkaistava heti.
Jokaisen hallintobyrokraatin virka on asettettava kyseenalaiseksi sen haltijan jäädessä eläkkeelle. Hallintobyrokraatteja on mahdollista vähentää nyt suurten ikäluokkien eläköityessä. Toteuttaminen voidaan järjestää töitä uudelleen organisoimalla ja päällekkäisyyksien poistolla! Tämä ei lisää työttömyyttä.
Nyt tähän on historiallinen tilaisuus, joka ei ihan heti toistu!
Tämä selittää osaksi sen, miksi rahaa ei enää ole mihinkään. Elämme liian julkistalous- ja hallintopainotteisesti. Purkamalla tätä kuplaa rahamme riittävät sitten selvästi paremmin. Jos näin jatkamme, olemme Etelä-Euroopan tiellä.
Täyttä asiaa, juuri näin!!
MUTTA MUTTA, milloinkas se kokoomuksen ja keskustan PORVARIShallitus aloittikaan?
Niin, katsokaapa graafia.
Siis nämä jyrkikätäiset ja märikiviriipat sen budjetin pöhöttivät kk palkatuilla äänestelijöillään!! Jopa sossut ovat tomineet vastuullisemmin.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Osoittava sormi osoittaa yhtä lailla kokoomukseen kaikista juhlapuheista huolimatta. Tuntuu, että valtaan päästyään kokoomusministerit jakavat rahaa vasemmalta ohi. Nykymenoon on saatava muutos tai kohta saamme vilkuttaa hyvästit hyvinvointivaltiollemme.
Suomessa on n. 330 kuntaa, vs Ruotsin n. 200, sekä ympäri maata pirstottu hallinto, lisänä tulee tehottomattomat hallintojärjestelmät.
Asia ei kiinnostanut millään lailla yhtään puoluetta, äänestäjiä tai poliitikkoa vaaliteemana.
Nyt asia(t) putkahtavat esille suurina ihmetyksen aiheina, vaikka ovat olleet tiedossa jo vuosia.
Jotta talous saadaan järkevän tasapainoon on julkisen sektorin kuluja alennettava olennaisesti, samalla toimintaa parannettava ja karsittava menoja (tuet). Mikäli halutaan pitää verotus ja yritykset joltisenkin kilpailukykyisenä.
Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget-väliportaanhallinto.
Norjassa on 430 kuntaa ja 430 seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.
Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2) on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 Region-aluetta ja Region-väliportaanhallinto.
300 000 asukkaan Islannissa on 80 kuntaa, 67 kihlakuntaa ja 300 seurakuntaa.
Pöhöttyneitä ovat kokkareiden ja demareiden pääkopat.
Seuraavan blogin voisit kokoomuslaisena taloustietäjänä laittaa pöhöttyneistä verohelpotuksista yrityksille/yrittäjille jotka sisältää noin 6 miljardia. Sitten voidaan alkaa keskustelemaan julkisesta sektorista..tosin vielä voisit kertoa miten työllistetään nuo 400 000 työtöntä.
Suomalaisista yrityksistä reilut 10 prosenttia on saanut julkista tukea. Se pitää sisällään niin maataloustukea, starttirahaa, vientitakuita kuin investointitukea syrjäseuduille. Itse vastustan yritystukia, sillä se hidastaa rakennemuutoksia ja pitää yllä epätervettä kilpailua. En suosittele julkista rahaa kenellekään yritystoiminnan lähtökohdaksi. Yritystoiminnan täytyy tuottaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien muuten riskit kasvavat yrittäjälle turhan korkeaksi.
Yrittäjätukea tulee yhteiskunnalta vaihtelevasti, mutta pääsääntöisesti hän joutuu pelaamaan samoilla säännöillä kuin muutkin palkansaajat paitsi että työttömyysturva on huomattavasti heikompi. Samoin riskinä on yrityksen vararikko ja pahimmassa tapauksessa myös henkilökohtaisen omaisuuden menetys. Suurin kädenojennus yhteiskunnalta on mahdollisuus "verovapaisiin" osinkoihin. Käytännössä valtaosan yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 500 euron vuodessa. Riskinotosta tulee palkita. Verovapaista osingoista on mainio Petteri Järvisen puheenvuoro (http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67734-sinullekin-90-000-...) sekä Suomen Yrittäjien tiedote (http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/yrittajan-ver...).
Lopuksi työttömien työllistämisestä. Yrittäjä ei työllistä ketään hyvää hyvyyttään vaan sen vuoksi, että hän hyötyy siitä viime kädessä taloudellisesti. Mikäli yritys menestyy, kasvaa ja tuottaa yrittäjälle rahaa niin hän todennäköisesti palkkaa uuden ihmisen tekemään lisääntyneitä töitä. Tämän vuoksi en ymmärrä työllistämisrahoja - ketään ei pidä väkisin ottaa töihin valtion tuella vaan terve yritys maksaa itse työntekijöidensä palkat. Lyhyesti: viime kädessä terve yritystoiminta vähentää työttömyyttä Suomessa, eivätkä mitkään valtion tukitoimenpiteet - puhumattakaan julkisen sektorin kasvattamisesta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 11 kommenttia