Mikko Savelius Puheenvuoro kerrallaan parempaa Suomea rakentamassa

Kaikki blogit puheenaiheesta Työmarkkinajärjestelmä

Paikallinen sopiminen edistää joustoja työntekijöiden ehdoilla

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sapelinkalistelu irtisanomislaista on aiheuttanut useita poliittisia lakkoja ja työmarkkinakriisi on ollut kotimaan puhutuin aihe pari viikkoa. Ammattiliitoille kelpaa kompromissien sijaan ainoastaan tyrmäysvoitto, eli lakiesityksen vetäminen pois. Tämä on aiheuttanut arvovaltataistelun, koska lainsäädäntövalta on Suomessa eduskunnalla ja AY-liikkeen painostus tuntuu veto-oikeuden käyttämiseltä.

STTK:n ja Lindströmin pärstäkerrointen välinen pihvi?

Antti Palolan mukaan STTK ei hyväksy, että työntekijät asetetaan eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. Jari Lindström toteaa, että juntturassa ollaan. Haiskahtaa, ettei taida syntyä lasta eikä pihviä sanahelinäsämpylän väliin näillä pärstäkertoimilla ja wanna-be-kätilöillä. Valmisteluajassa mitaten tuotteen pitäisi jo hyvinkin olla well done, mutta asia ei todellakaan ole pihvi.

Irtisanomissuojan heikentämisestä

Hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä on saanut ay-liikkeen sotajalalle, enkä ihmettele sitä lainkaan. Kiky-sopimukseen lähtiessä heille luvattiin, että loput kuluvan vaalikauden työmarkkinauudistukset valmisteltaisiin aina kolmikantaisesti - hallituksen voi katsoa rikkoneen tämän lupauksen.

 

Aktiivimallikritiikki edistää fatalistista ihmiskuvaa

Työttömyysturvan aktiivimalli on perustellusti herättänyt voimakasta kritiikkiä. Mallli leikkaa työttömyysturvaa 4,65%, mikäli työtön ei ole ollut riittävän aktiivinen. Aktiivisuuskriteerin voi täyttää esimerkiksi osallistumalla TE-toimiston aktivointitoimiin tai työllistymällä kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tunnin ajaksi. Malli on huomattavan byrokraattinen, se lisää tehotonta TE-toimiston toimintaa, eikä se edes säästä julkisia menoja.

Jälleen yleislakon uhka

Vain muutaman kuukauden kesti normaalia työmarkkinakäytäntöä. Työnantajien EK sen äsken lopetti irtisanomalla 22 keskusjärjestösopimusta, ilman mitään niihin kohdistuvaa erimielisyyttä. Se on vuosikymmeniä jatkuneen vakiintuneen ja sivistyneen työmarkkinakäytännön röyhkeä loukkaus.

 

Keskusjärjestösopimukset ovat aina olleet rinnakkain voimassa, riippumatta siitä onko muista työehdoista tehty keskitettyjä tai liittokohtaisia sopimuksia. Ne ovat myös työmarkkinakulttuurin ja osapuolten keskinäisen luottamuksen aito mittari. Mittari EK:n osalta on nyt nollassa.

Mitä jos kaikki työntekijät saisivat valita?

Suomen Yrittäjät on ajanut mallia, jossa kaikki yrityksen työntekijät pääsivät neuvottelupöytiin. Nyt työtuomioistuimen tuore päätös antaa pontta tälle vaatimukselle, sillä päätöksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva työntekijä voi tulla valituksi luottamushenkilöksi.

Perustuslaillinen kannustinloukku

Suomen perustuslaki keskittyy valtion velvollisuuksien kuvaamiseen yksilönvapauksien takaamisen sijasta, jonka seurauksena perustuslakia käytetään toistuvasti keppihevosena alueilla, joita sen ei pitäisi juurikaan koskettaa. Toisaalta perustuslaki ei suojaa yksilönvapauksia riittävän yksiselitteisesti.

Työmarkkinamuutosten ongelma on aikajärjestys

Kenellekään ei ole voinut jäädä epäselväksi, että Suomen talouskasvu laahaa, työmarkkinat ovat jumissa ja rakennemuutoksia tarvitaan. Uudistusehdotusten pääongelma on kronologia, niitä toteutetaan väärässä järjestyksessä. Ensin pitää avata työmarkkinat, sitten korjata kannustimet.

Työmarkkinatangosta tuhon tielle

Työmarkkinakysymykset ovat olleet lakaistuna maton alle sen jälkeen kun ay-liike päätti pitää Suomen tuhoisasta työmarkkinamallista kiinni. Nykyinen työmarkkinajärjestelmä on saattanut toimia joskus, mutta vapaat ja globaalit pääomamarkkinat ovat puhaltaneet pelin poikki ja laittanut joukkueet uudestaan jakoon. Nuorena työntekijänä olen huolestunut työmarkkinoiden tilanteesta, enkä usko että täysin syyttä. Työmarkkinauudistus palvelisi kaikkia paljon enemmän kuin kilpailukykysopimus, joka on tälläkin hetkellä vaakalaudalla.

 

 

Riman väpättäessä on analyysin aika

Vuoden 1874 lokakuussa Bernissä allekirjoitettiin kansainvälinen sopimus, josta oli neuvoteltu vain vajaan kuukauden ajan. Tällä sopimuksella 22 sopimusvaltiota muodosti postiunionin, joka helpotti kansainvälistä postinkulkua merkittävästi. Siihen saakka kaikilla valtiolla oli ollut vain kahdenvälisiä postisopimuksia, joiden nojalla voitiin lähettää kirjeitä suoraan kyseisiin maihin. Sopimus oli historiallinen ja merkitsi uutta tiedonvaihdon aikakautta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä